Autismikirjon piirteet ja oppimisvaikeudet ovat kaksi erillistä asiaa, mutta ne voivat näyttää arjessa hyvin samanlaisilta. Tärkein ero on se, että autismikirjo on laaja-alainen neurokehityksellinen ominaispiirre, joka vaikuttaa sosiaaliseen vuorovaikutukseen, viestintään ja aistikokemuksiin, kun taas oppimisvaikeudet liittyvät ensisijaisesti tiettyihin tiedonkäsittelyn osa-alueisiin, kuten lukemiseen tai matematiikkaan. Molemmissa voi esiintyä tarkkaavuuden haasteita, väsymistä koulussa ja turhautumista, minkä vuoksi erottaminen ilman ammattilaisen arviota on vaikeaa. Seuraavissa osioissa käymme läpi, miten nämä kaksi eroavat toisistaan, mitä yhteistä niillä on ja milloin kannattaa hakeutua neuropsykiatriseen arvioon.
Miten autismikirjon piirteet näkyvät lapsen arjessa?
Autismikirjon piirteet lapsella näkyvät ennen kaikkea sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, viestinnässä ja aistikokemuksissa. Lapsi saattaa suosia rutiineja, reagoida voimakkaasti aistiärsykkeisiin, tulkita kieltä hyvin kirjaimellisesti tai löytää syvästi kiinnostavia erityisaiheita. Nämä piirteet ovat osa lapsen tapaa hahmottaa ja kokea maailmaa, eivät opittuja käyttäytymismalleja.
Autismikirjo on neuromonimuotoisuuden muoto, mikä tarkoittaa, että se ei ole sairaus vaan erilainen tapa prosessoida ympäristöä ja sosiaalisia tilanteita. Kirjo on laaja: toisella lapsella piirteet näkyvät selvästi jo varhaislapsuudessa, toisella ne tulevat esiin vasta kouluiässä, kun sosiaaliset vaatimukset kasvavat.
Sosiaaliset ja viestinnälliset piirteet
Autismikirjon lapsella voi olla haasteita vastavuoroisessa keskustelussa, katsekontaktissa tai toverisuhteiden solmimisessa. Hän saattaa puhua mieluummin omasta kiinnostuksen kohteestaan kuin seurata molemminpuolista juttuseuraa. Nonverbaalinen viestintä, kuten eleet ja ilmeet, voi olla vaikeampi tulkita tai tuottaa.
Aistiherkkyys ja rutiinit
Aistiherkkyys on keskeinen piirre monella autismikirjon lapsella. Äänet, valot, vaatteiden tuntu tai ruoan rakenne voivat tuntua ylivoimaisilta tai päinvastoin lapsi voi hakea voimakkaita aistikokemuksia aktiivisesti. Arjen ennustettavuus ja tutut rutiinit tuovat turvaa, ja muutokset voivat aiheuttaa voimakasta ahdistusta.
Mitä oppimisvaikeudet tarkoittavat ja miten ne ilmenevät?
Oppimisvaikeudet ovat neurobiologisia eroja tietyissä tiedonkäsittelyn toiminnoissa, jotka vaikuttavat oppimiseen, kuten lukemiseen, kirjoittamiseen tai matematiikkaan, mutta eivät kerro lapsen yleisestä älykkyydestä. Oppimisvaikeuksien tunnistaminen on tärkeää, koska oikea-aikainen tuki voi muuttaa lapsen koulukokemuksen merkittävästi.
Yleisimpiä oppimisvaikeuksia ovat lukivaikeus eli dysleksia, jossa kirjainten ja äänteiden yhdistäminen on hankalaa, sekä matematiikan oppimisvaikeus eli dyskalkulia. Lisäksi joillakin lapsilla on laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia, jotka koskettavat useampaa tiedonkäsittelyn osa-aluetta. Vaikeudet eivät johdu laiskuudesta tai motivaation puutteesta, vaan aivojen tavasta käsitellä tietoa.
Arjessa oppimisvaikeus voi näkyä esimerkiksi hitaana lukemisena, oikeinkirjoituksen hankaluutena, numeroiden sekoittumisena tai vaikeutena seurata monivaiheisia ohjeita. Lapsi saattaa yrittää kovasti, mutta tulos ei vastaa panostusta, mikä voi johtaa turhautumiseen ja heikkoon itsetuntoon.
Mitkä oireet ovat yhteisiä autismikirjolle ja oppimisvaikeuksille?
Autismikirjon oireet lapsilla ja oppimisvaikeudet jakavat useita samankaltaisia piirteitä, minkä vuoksi niiden erottaminen ilman ammattilaisen apua on haastavaa. Molemmat voivat näkyä tarkkaavuuden vaikeuksina, toiminnanohjauksen haasteina, kuormittumisena koulussa ja sosiaalisena vetäytymisenä.
Alla on lueteltu yleisimpiä piirteitä, jotka voivat esiintyä molemmissa:
- Vaikeus seurata suullisia ohjeita tai pitkiä tehtävänantoja
- Haasteet organisoinnissa ja ajan hallinnassa
- Väsyminen nopeasti koulutehtävissä tai ryhmätilanteissa
- Turhautuminen ja tunteiden säätelyn vaikeudet
- Heikko itsetunto tai kouluun liittyvä ahdistus
- Vaikeus siirtyä tehtävästä toiseen
Keskeinen ero on kuitenkin siinä, mistä haasteet kumpuavat. Autismikirjossa vaikeudet liittyvät usein sosiaalisen maailman hahmottamiseen ja aistikokemuksiin, kun taas oppimisvaikeuksissa kyse on ensisijaisesti tietyn akateemisen taidon oppimisesta. Myös ADHD liittyy usein molempiin, mikä tekee kokonaiskuvasta entistä monikerroksisemman.
Voiko lapsella olla sekä autismikirjon piirteitä että oppimisvaikeus?
Kyllä, lapsella voi hyvin olla sekä autismikirjon piirteitä että oppimisvaikeus samanaikaisesti. Tätä kutsutaan komorbiditeetiksi eli rinnakkaisiksi ominaispiirteiksi. Autismikirjon lapsilla esiintyy tutkimusten mukaan oppimisvaikeuksia useammin kuin väestössä keskimäärin, ja toisinpäin.
Rinnakkaiset piirteet eivät tarkoita, että lapsen tilanne olisi toivottomampi. Päinvastoin, kun kokonaiskuva tunnistetaan tarkasti, tuki voidaan suunnata juuri oikeisiin asioihin. Esimerkiksi lapsi, jolla on sekä lukivaikeus että autismikirjon piirteitä, hyötyy erilaisista tukitoimista kuin lapsi, jolla on vain toinen näistä.
Tästä syystä on tärkeää, ettei arvio pysähdy ensimmäiseen löydökseen. Moniammatillinen lähestymistapa, jossa neuropsykologi, lääkäri ja mahdollisesti puheterapeutti tai toimintaterapeutti tekevät yhteistyötä, antaa kattavimman kuvan lapsen tilanteesta. ProNeuronissa tällainen moniammatillinen yhteistyö on toiminnan ydin.
Milloin kannattaa hakea neuropsykiatrinen arvio lapselle?
Neuropsykiatrinen arvio lapselle kannattaa hakea silloin, kun lapsen vaikeudet arjessa tai koulussa ovat jatkuvia, ne eivät selity väsymyksellä tai tilapäisellä kuormituksella, ja ne vaikuttavat lapsen hyvinvointiin tai oppimiseen. Mitä aiemmin arvio tehdään, sitä nopeammin lapsi saa tarvitsemansa tuen.
Erityisesti kannattaa hakeutua arvioon, jos lapsi:
- Kärsii toistuvasti kouluun liittyvästä ahdistuksesta tai kieltäytyy koulusta
- Ei edisty lukemisessa tai matematiikassa suhteessa ikätovereihin huolimatta harjoittelusta
- Reagoi voimakkaasti muutoksiin tai aistikokemuksiin tavalla, joka vaikeuttaa arkea
- Ei solmi ystävyyssuhteita tai vetäytyy sosiaalisista tilanteista jatkuvasti
- Saa koulussa tai päiväkodissa palautetta poikkeavasta käyttäytymisestä ilman selkeää syytä
- Väsyy koulussa huomattavasti enemmän kuin ikätoverit
Vanhempien tai opettajien huoli on aina riittävä syy hakeutua arvioon. Arvio ei tarkoita leimaamista vaan ymmärryksen lisäämistä. Palveluihin voi hakeutua lapsille ja nuorille suunnattujen palveluiden kautta myös ilman lähetettä.
Miten autismikirjon piirteet ja oppimisvaikeudet arvioidaan ammattilaisella?
Autismikirjon piirteiden ja oppimisvaikeuksien arviointi ammattilaisella perustuu moniammatilliseen neuropsykologiseen tutkimukseen, jossa kartoitetaan lapsen kognitiiviset taidot, käyttäytyminen, tunne-elämä ja toimintakyky kokonaisuutena. Arvio ei perustu yhteen testiin vaan useista lähteistä kerättyyn tietoon.
Mitä neuropsykologinen tutkimus sisältää?
Neuropsykologinen tutkimus alkaa alkuhaastattelulla, jossa kerätään tietoa lapsen kehityshistoriasta, arjesta, koulunkäynnistä ja vanhempien havainnoista. Tämän jälkeen toteutetaan varsinaiset tutkimuskäynnit, joissa arvioidaan muun muassa kielelliset taidot, näönvarainen hahmottaminen, muisti, toiminnanohjaus ja tarkkaavuus standardoitujen testien avulla. Lisäksi käytetään kyselylomakkeita ja haastatteluja, joihin osallistuvat sekä lapsi itse että vanhemmat ja tarvittaessa opettaja.
Miten autismikirjon diagnoosi eroaa oppimisvaikeuden arvioinnista?
Autismikirjon diagnoosi edellyttää erikoislääkärin tekemää kokonaisarviota, johon sisältyy neuropsykologisen tutkimuksen lisäksi lääkärin haastattelu ja havainnointi. Oppimisvaikeuden arviointi voidaan tehdä neuropsykologin johtamana tutkimuksena ilman erillistä lääkärikäyntiä, mutta moniammatillinen yhteistyö varmistaa, ettei mikään olennainen jää huomaamatta.
ProNeuronin neuropsykologin tutkimukset kattavat sekä neuropsykiatristen oireyhtymien, kuten autismikirjon ja ADHD:n, selvittelyt että oppimisen erityisvaikeuksien, kuten lukivaikeuden ja hahmottamisen vaikeuden, arvioinnin. Tutkimus antaa konkreettisen kuvan lapsen vahvuuksista ja tuen tarpeista sekä suositukset jatkotoimenpiteistä.
Tutkimuksen laajuus vaihtelee: suppea tutkimus sisältää yhdestä kolmeen käyntiä ja laaja tutkimus kahdesta viiteen käyntiä. Lääkärin lähetteellä Kela korvaa tutkimuksesta osan kustannuksista. Tutkimukseen voi hakeutua myös ilman lähetettä. Ajan varaaminen onnistuu joustavasti ProNeuronin toimipisteisiin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla sekä etävastaanotolle.
Arvion jälkeen perhe saa kirjallisen palautteen ja tarvittaessa yhteisneuvottelun koulun tai muiden lapsen kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa. Tavoitteena on aina lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja toimintakyvyn vahvistaminen, ei pelkkä diagnoosi. Jos kaipaat lisätietoa siitä, millaisia palveluita on saatavilla, palveluohjaus auttaa löytämään oikean polun eteenpäin.