ADHD:n nykyinen diagnostinen luokittelu
On tärkeää ymmärtää, että vaikka termejä ADHD ja ADD käytetään usein rinnakkain, nykyisessä lääketieteellisessä luokittelussa ADD ei ole erillinen diagnoosi vaan yksi ADHD:n kolmesta alatyypistä. Nykyään puhutaan tarkkaavuus-yliaktiivisuushäiriön (ADHD) eri ilmenemismuodoista:
- Pääasiassa tarkkaamattomuuspainotteinen tyyppi (aiemmin tunnettu nimellä ADD)
- Pääasiassa yliaktiivinen/impulsiivinen tyyppi
- Yhdistelmätyyppi, jossa esiintyy sekä tarkkaamattomuutta että yliaktiivisuutta/impulsiivisuutta
Suomessa diagnosoinnissa käytetään ICD-10-tautiluokitusta, jossa häiriö tunnetaan nimellä hyperkineettiset häiriöt, sekä DSM-5-luokitusta, jossa käytetään termiä ADHD. Termi ADD on kuitenkin edelleen yleisessä käytössä kuvaamaan ADHD:n muotoa, jossa yliaktiivisuusoireet eivät ole hallitsevia.
ADHD:n neurobiologinen tausta
ADHD johtuu aivojen rakenteellisista ja toiminnallisista eroista. Tutkimukset osoittavat, että erityisesti aivojen etuotsalohkon toiminnassa on eroja. Tämä aivoalue vastaa toiminnanohjauksesta, kuten suunnittelusta, organisoinnista ja impulssien hallinnasta.
ADHD:ssa aivojen välittäjäaineiden, erityisesti dopamiinin ja noradrenaliinin, toiminta on epätasapainossa. Nämä välittäjäaineet vaikuttavat tarkkaavuuteen, keskittymiseen ja impulssikontrolliin. Aivojen kuvantamistutkimukset ovat osoittaneet, että ADHD-henkilöillä tiettyjen aivoalueiden aktivaatio ja yhteydet poikkeavat tyypillisestä kehityksestä.
Nämä neurobiologiset erot selittävät, miksi ADHD-lääkitys, joka vaikuttaa näihin välittäjäaineisiin, voi olla tehokas hoitomuoto monille. On tärkeää ymmärtää, että kyseessä on aivotoiminnan ero, ei henkilön heikkous tai laiskuus.
Voiko ADHD:n oireet muuttua iän myötä
ADHD:n oireet voivat muuttua merkittävästi iän myötä. Lapsuudessa korostuvat usein ylivilkkaus ja impulsiivisuus, kun taas aikuisuudessa tarkkaavuuden ongelmat voivat jäädä pääasiallisiksi oireiksi. Tutkimukset osoittavat, että monilla ADHD-oireet lieventyvät tai muuttavat muotoaan elämän aikana.
Kouluiässä ADHD-oireet voivat häiritä oppimista ja sosiaalista kanssakäymistä. Aikuisuudessa oireet voivat vaikuttaa työelämään ja ihmissuhteisiin. Oireiden tarkka ilmeneminen ja voimakkuus voivat vaihdella henkilöstä toiseen, ja ne voivat lieventyä itsestään tai oikeanlaisen hoidon avulla.
Miten ADHD:tä hoidetaan aikuisilla
Aikuisilla ADHD:n hoito eroaa lapsuuden hoidosta, sillä se keskittyy usein arjen hallintaan ja tarkkaavuuden parantamiseen. Yksi yleinen hoitomuoto on kognitiivinen käyttäytymisterapia, joka auttaa asiakasta kehittämään strategioita oireiden hallintaan ja parantamaan toiminnanohjausta.
Lisäksi lääkkeet, kuten stimulantit, voivat olla tehokkaita ADHD:n hoidossa aikuisilla. Ne voivat auttaa parantamaan keskittymiskykyä ja vähentämään impulsiivisuutta. Hoitomuoto valitaan yksilöllisesti, ja se voi sisältää myös elämäntapamuutoksia, kuten liikunnan lisäämistä ja stressinhallintakeinojen oppimista.
Miten tunnistaa ADHD aikuisena
Aikuisena ADHD:n tunnistaminen voi olla haastavaa, sillä oireet voivat olla hienovaraisempia kuin lapsilla. Tyypillisiä ADHD-oireita aikuisilla ovat organisointivaikeudet, keskittymisen puute, unohtelu ja impulsiivisuus. ADHD:ssä korostuu usein vetäytyminen ja vaikeus aloittaa tai saattaa loppuun tehtäviä.
Tunnistaminen ja diagnosointi edellyttävät usein ammattilaisen tekemää arviointia. Tämä voi sisältää keskusteluja, kyselylomakkeita ja testejä, jotka auttavat arvioimaan oireiden vaikutusta arkeen. Aikainen tunnistaminen ja oikea diagnoosi ovat tärkeitä tehokkaan hoidon ja tuen saamiseksi.
Vapaita tutkimus aikoja voi katsoa 24h verkkoajanvarauksestamme tai soittamalla asiakaspalveluumme 0400 601 991.