Blogi

ADHD eli tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö on neuropsykiatrinen tila, joka aiheuttaa tarkkaavaisuuden, impulsiivisuuden ja hyperaktiivisuuden ongelmia. Vaikka ADHD:ta on perinteisesti pidetty miesten sairautena, se vaikuttaa yhtä lailla naisiin, mutta eri tavoin. Naisten ADHD-oireet saattavat jäädä huomaamatta, koska ne ovat usein hienovaraisempia ja sisäänpäin suuntautuneita. Naisten ADHD:n erityispiirteet Naisten ADHD:ssa on useita erityispiirteitä, jotka erottavat sen tyypillisistä …

Mitä ADD tarkoittaa? Attention Deficit Disorder (ADD) on neurologinen tila, joka liittyy keskittymiskyvyn puutteeseen ilman merkittäviä ylivilkkauden oireita. Se on osa laajempaa tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöiden (ADHD) kirjoa. ADD:n erityispiirteisiin kuuluu huomion kiinnittämisen vaikeus ja taipumus hajamielisyyteen, mutta ilman ADHD:lle tyypillistä impulsiivisuutta ja hyperaktiivisuutta. Vaikka ADD:ta ja ADHD:ta on perinteisesti pidetty erillisinä diagnooseina, nykyään ne katsotaan …

Mitä on ADD ja kuinka se eroaa ADHD:sta? ADD eli tarkkaamattomuushäiriö on neuropsykiatrinen tila, joka usein sekoitetaan ADHD:hen. Vaikka molemmat tilat liittyvät keskittymiskyvyn haasteisiin, niiden erot ovat merkittäviä. ADD:ssä korostuvat tarkkaamattomuus ja keskittymiskyvyn puute ilman hyperaktiivisuutta, kun taas ADHD:ssä ilmenee myös levottomuutta ja impulsiivisuutta. Nämä erot voivat vaikuttaa henkilön työkykyyn ja keskittymiseen eri tavoin. ADD:sta …

ADHD:n nykyinen diagnostinen luokittelu On tärkeää ymmärtää, että vaikka termejä ADHD ja ADD käytetään usein rinnakkain, nykyisessä lääketieteellisessä luokittelussa ADD ei ole erillinen diagnoosi vaan yksi ADHD:n kolmesta alatyypistä. Nykyään puhutaan tarkkaavuus-yliaktiivisuushäiriön (ADHD) eri ilmenemismuodoista: Pääasiassa tarkkaamattomuuspainotteinen tyyppi (aiemmin tunnettu nimellä ADD) Pääasiassa yliaktiivinen/impulsiivinen tyyppi Yhdistelmätyyppi, jossa esiintyy sekä tarkkaamattomuutta että yliaktiivisuutta/impulsiivisuutta Suomessa diagnosoinnissa käytetään ICD-10-tautiluokitusta, …

Toimintaterapeutin arvio on tarpeen kouluikäiselle lapselle, kun havaitaan haasteita päivittäisissä toiminnoissa, jotka vaikuttavat oppimiseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Merkkejä voivat olla vaikeudet motoriikassa, keskittymisessä, itsesäätelyssä tai oppimistaidoissa. Arviota suositellaan, kun lapsen haasteet haittaavat koulunkäyntiä, sosiaalisia suhteita tai arjen toimintoja, eivätkä tavanomaiset tukitoimet riitä. Varhainen tunnistaminen ja toimintaterapeutin ammattitaitoinen arvio mahdollistavat oikea-aikaisen tuen, joka edistää lapsen toimintakykyä …

Mitä neuropsykologinen tutkimus pitää sisällään? Neuropsykologinen tutkimus on arvokas työkalu, kun halutaan selvittää aivojen toiminnan ja mielenterveyden tilaa. ProNeuronin asiantuntijat suorittavat tutkimuksen, joka koostuu erilaisista testeistä ja haastatteluista. Testit voivat arvioida muistia, oppimista, kielellisiä taitoja, ongelmanratkaisukykyä ja muita kognitiivisia toimintoja. Haastattelun aikana keskustellaan asiakkaan arjessa ilmenevistä haasteista ja oireista, jotka voivat viitata neuropsykologisiin vaikeuksiin. ProNeuronissa …

Neuropsykologinen tutkimus on menetelmä, jolla arvioidaan aivojen toimintaa ja sen vaikutusta käyttäytymiseen ja kognitiivisiin kykyihin. Tämä tutkimus on erityisen tärkeä, kun halutaan ymmärtää, miten neurologiset tai psykiatriset häiriöt vaikuttavat henkilön päivittäiseen elämään. Neuropsykologia Suomessa on kehittynyt alana, ja se tarjoaa arvokasta tietoa esimerkiksi oppimisvaikeuksista, muistin ongelmista ja keskittymiskyvyn häiriöistä. Kuinka kauan tutkimus keskimäärin kestää? Neuropsykologisen …

Nuoren tukeminen, jolla on puhumisen vaikeus, voi olla haastavaa, mutta se on myös erittäin palkitsevaa. Puhumisen vaikeudet voivat johtua monista syistä, kuten trauma puhumattomuus, valikoiva puhumattomuus tai mutismi. On tärkeää ymmärtää, että jokainen nuori on yksilö, ja heidän tarpeensa voivat vaihdella suuresti. Tärkeintä on luoda turvallinen ja kannustava ympäristö, jossa nuori voi tuntea olonsa mukavaksi …

Neuropsykologinen tutkimus on keskeinen työkalu työkyvyn arvioinnissa, sillä se tarjoaa syvällistä tietoa yksilön kognitiivisista toiminnoista ja niiden vaikutuksesta työkykyyn. Tämä tutkimus auttaa tunnistamaan mahdollisia kognitiivisia haasteita, jotka voivat vaikuttaa työssä suoriutumiseen, ja tarjoaa siten arvokasta tietoa työterveyden ammattilaisille ja kuntoutujille. Neuropsykologisen tutkimuksen avulla voidaan suunnitella yksilöllisiä kuntoutus- ja tukitoimenpiteitä, jotka edistävät työkyvyn säilymistä ja parantamista. …

Lapsen tunteiden säätelyn vaikeudet ovat tavallisia ja osa normaalia kehitystä, mutta joskus haasteet voivat olla erityisen kuormittavia perheelle. Tunteiden säätelyn tukeminen alkaa vanhempien ymmärryksestä ja johdonmukaisesta toiminnasta arjessa. Lapselle on tärkeää opettaa tunteiden tunnistamista, nimeämistä ja niiden kanssa pärjäämistä. Kun kotikonstit eivät riitä, on saatavilla ammattilaisten apua monipuolisina tukimuotoina. Lapsen tunnesäätelyn kehittyminen vaatii aikaa, kärsivällisyyttä …

ADHD-lapsen koulunkäynti vaatii usein erityistä tukea ja ymmärrystä sekä koulun että kodin puolelta. 10-vuotiaan ADHD-lapsen oppimista voidaan tukea monin tavoin, kuten selkeillä rutiineilla, toiminnanohjausta tukevilla menetelmillä ja hyvällä koulukodin yhteistyöllä. Tehokas tuki perustuu lapsen yksilöllisten vahvuuksien tunnistamiseen ja haasteiden ymmärtämiseen. Oikeanlaisilla tukitoimilla ja yhteistyöllä ADHD-lapsi voi menestyä koulussa ja kehittää positiivisen asenteen oppimiseen. Miten ADHD …

Neuropsykiatrinen diagnostinen tutkimus on kattava arviointiprosessi, joka auttaa tunnistamaan ja ymmärtämään neuropsykiatrisia häiriöitä, kuten ADHD:ta ja autismikirjon häiriöitä. Tutkimus sisältää yleensä erityistyöntekijän alkukartoituksen, erikoislääkärin arvioinnin, laaja-alaisen toimintakyvyn kartoituksen sekä tarvittaessa neuropsykologisia testejä. ProNeuronissa neuropsykiatrinen tutkimus toteutetaan aina Käypä hoito -suositusten mukaisesti ja yksilöllisesti räätälöitynä. Tarkan diagnoosin avulla asiakas saa oikein kohdennetut tukitoimet, jotka mahdollistavat paremman …

Arjenhallinta on taito, jonka haasteet näyttäytyvät erityisen voimakkaina neuropsykiatrisissa häiriöissä kuten ADHD:ssa tai autismikirjon tiloissa. Struktuuri, ennakoitavuus ja selkeät rutiinit muodostavat perustan, jonka avulla neuropsykiatrisia haasteita kohtaavat voivat löytää tasapainon arkielämäänsä. Sopivien tukikeinojen löytäminen voi kuitenkin tuntua haastavalta, erityisesti kun neuropsykiatriset piirteet vaikuttavat juuri toiminnanohjaukseen ja arjen jäsentämiseen. Onneksi saatavilla on monenlaisia konkreettisia keinoja, joiden …

Toimintaterapeutin arviointi tehdään joskus asiakkaan omassa ympäristössä, koska se tarjoaa kokonaisvaltaisemman ja totuudenmukaisemman kuvan henkilön todellisesta toimintakyvystä arjessa. Luonnollisessa toimintaympäristössä, kuten kotona, koulussa tai työpaikalla, voidaan havainnoida, miten asiakas suoriutuu päivittäisistä toiminnoistaan tutussa ympäristössä ja mitä mahdollisia haasteita tai tukitarpeita ilmenee. Omassa ympäristössä tehty arviointi auttaa tunnistamaan ympäristön vaikutukset toimintakykyyn sekä löytämään yksilöllisiä ja käytännönläheisiä …

Elämänmuutokset ovat luonnollinen osa jokaisen ihmisen matkaa, mutta joskus ne voivat tuntua ylivoimaisilta. Oikea aika hakea ammattilaisen tukea on silloin, kun muutos aiheuttaa pitkittynyttä ahdistusta, univaikeuksia tai toimintakyvyn laskua, tai kun omat selviytymiskeinot eivät tunnu riittävän. Avun hakeminen varhaisessa vaiheessa on usein tehokkaampaa kuin odottaa tilanteen kriisiytymistä. Ammattilaisen tuki voi auttaa löytämään uusia näkökulmia ja …

Toiminnanohjaustaitojen kehittäminen 10-vuotiaalla on tärkeä osa lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Näihin taitoihin kuuluvat kyky suunnitella, aloittaa ja saattaa tehtäviä loppuun, säädellä tarkkaavuutta, hallita työmuistia sekä säädellä omia tunteita ja käyttäytymistä. Vanhemmat ja muut aikuiset voivat tukea 10-vuotiaan toiminnanohjaustaitojen kehitystä johdonmukaisilla rutiineilla, selkeillä ohjeilla ja positiivisella palautteella. Tärkeää on myös tarjota sopivan haastavia toimintoja ja pelejä, jotka …

Sosiaalinen kanssakäyminen on tärkeä osa jokapäiväistä elämäämme. Neuropsykiatrisissa häiriöissä, kuten autismikirjon häiriöissä tai ADHD:ssa, sosiaalisiin tilanteisiin liittyy usein erityisiä haasteita, jotka voivat merkittävästi vaikuttaa arkeen, opiskeluun ja työelämään. Oikein kohdennettu kuntoutus on avainasemassa näiden taitojen kehittämisessä. Oma väylä -kuntoutus tarjoaa tehokkaan tavan vahvistaa sosiaalista toimintakykyä ja tukea nuorten aikuisten itsenäistymistä. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten tämä …

Oma väylä -kuntoutus on monipuolinen Kelan tukema kuntoutusmuoto 16-29-vuotiaille neuropsykiatrisille asiakkaille. Se sisältää käytännössä yksilö- ja ryhmätapaamisia sekä jalkautuvaa tukea asiakkaan arkiympäristöön. Kuntoutus rakentuu 27 yksilöllisestä tapaamisesta, 10 ryhmätapaamisesta, 1-2 läheisten ryhmätapaamisesta sekä seurantatapaamisista. Keskeistä kuntoutuksessa on henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen, käytännön harjoittelu arkiympäristössä ja moniammatillisen tiimin tuki. Kuntoutusmenetelmät valitaan yksilöllisesti tukemaan toimintakykyä, arjen hallintaa ja …

Toimintaterapia tarjoaa tehokkaita keinoja aistisäätelyn haasteiden hallintaan ja elämänlaadun parantamiseen. Aistisäätelyn vaikeudet voivat ilmetä yli- tai aliherkkyytenä eri aistimuksille, mikä vaikeuttaa arjen toimintoja ja sosiaalisia tilanteita. Toimintaterapiassa keskitytään yksilöllisiin tarpeisiin ja vahvuuksiin, kehittäen henkilökohtaisia strategioita aistisäätelyn tueksi. Terapian avulla voidaan vahvistaa toimintakykyä, lisätä itsetuntemusta ja parantaa arjen hallintaa, mahdollistaen mielekkään osallistumisen tärkeisiin toimintoihin niin kotona, …

Oma väylä -kuntoutus tarjoaa kokonaisvaltaista tukea ADHD-nuorille, jotka tarvitsevat apua arjenhallinnassa, opiskelussa ja sosiaalisissa tilanteissa. Tämä Kelan tukema kuntoutusmuoto on suunniteltu 16-29-vuotiaille neuropsykiatrisille asiakkaille, ja se yhdistelee yksilö- ja ryhmäkuntoutusta sekä arkiympäristössä tapahtuvaa ohjausta. Kuntoutus vahvistaa nuoren toimintakykyä ja itsenäistymistä tarjoamalla käytännön työkaluja arjen haasteisiin. Lisäksi se tukee opiskeluvalmiuksia ja työelämätaitoja, mikä edistää nuoren kiinnittymistä …

Vertaistuki tarjoaa erityislasten perheille korvaamatonta emotionaalista tukea, käytännön neuvoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tutkimusten mukaan vertaistuki vähentää merkittävästi vanhempien kokemaa stressiä ja uupumusta, lisää perheiden hyvinvointia ja parantaa arjen hallintaa. Samankaltaisia haasteita kohdanneilta perheiltä saatu tuki auttaa ymmärtämään, ettei perhe ole yksin erityislapsen kanssa. Vertaistuki vahvistaa vanhempien jaksamista, tarjoaa käytännön selviytymiskeinoja ja mahdollistaa kokemustiedon jakamisen. Mitä …

Autismikirjon lapsen perhe voi saada monipuolista tukea arjen haasteisiin. Saatavilla on Kelan kuntoutuspalveluita, kuten LAKU-perhekuntoutus, toiminta-, puhe- ja musiikkiterapiaa sekä neuropsykologista kuntoutusta. Koulussa lapsi voi saada erityistä tukea, henkilökohtaisen avustajan tai yksilöllisen opetussuunnitelman. Terapeuttinen tuki, kuten toimintaterapia ja neuropsykiatrinen valmennus, auttaa kehittämään arjen taitoja. Vanhemmille on tarjolla vertaistukea järjestöjen ja vertaistukiryhmien kautta. Monipuolinen tukiverkosto on …

Neuropsykologisiin tutkimuksiin valmistautuminen kannattaa aloittaa ymmärtämällä, mitä tutkimuksissa tapahtuu ja miksi niitä tehdään. Neuropsykologiset tutkimukset kartoittavat aivojen toimintaa ja kognitiivisia taitoja erilaisten testien ja arviointimenetelmien avulla. Hyvä valmistautuminen sisältää riittävän levon, tavanomaisen lääkityksen jatkamisen, aiempien terveystietojen kokoamisen sekä henkisen valmistautumisen. ProNeuronin asiantuntijat ohjaavat tutkimusprosessin jokaisen vaiheen läpi, jotta kokemus olisi mahdollisimman sujuva ja hyödyllinen kuntoutumisen …

Neuropsykiatrisista haasteista kärsivän lapsen itsetunnon vahvistaminen vaatii erityistä ymmärrystä ja oikeanlaisia lähestymistapoja. Näillä lapsilla itsetunto on usein haavoittuvaisempi, sillä he kohtaavat arjessa enemmän haasteita ja epäonnistumisia kuin ikätoverinsa. Itsetunnon vahvistamisessa keskeistä on lapsen vahvuuksien tunnistaminen ja korostaminen, positiivisen palautteen antaminen oikealla tavalla sekä turvallisen ja hyväksyvän ilmapiirin luominen. Oikea-aikainen tuki kotona, koulussa ja tarvittaessa ammattilaisten …

Neuropsykiatriset haasteet, kuten ADHD, autismikirjo tai Tourette, vaikuttavat merkittävästi koko perheen arkeen. Perhe tarvitsee ulkopuolista tukea, kun arjen sujuminen vaikeutuu huomattavasti, perheen sisäiset voimavarat eivät enää riitä, tai kun lapsen käyttäytyminen tai mieliala muuttuu selvästi. Myös vanhempien uupumus, perheen vuorovaikutushaasteet tai lapsen koulunkäyntivaikeudet ovat merkkejä tuen tarpeesta. Oikea-aikainen ja ammattitaitoinen tuki auttaa koko perhettä jaksamaan, …

Oma väylä -kuntoutus ei sovellu ADHD-diagnoosin saaneelle henkilölle tilanteissa, joissa kuntoutujalla on akuutti päihdeongelma, vakava mielenterveyden häiriö ilman asianmukaista hoitokontaktia, tai jos henkilö saa jo Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja. Kuntoutus ei myöskään sovi henkilöille, jotka eivät ole ikäryhmässä 16-29 vuotta tai joiden elämäntilanne on liian kuormittava sitoutuakseen säännölliseen kuntoutusprosessiin. Vaikka Oma väylä on tehokas …

Oma väylä -kuntoutukseen kannattaa hakeutua, kun 16-29-vuotias nuori aikuinen, jolla on diagnosoitu ADHD tai autismikirjon häiriö, kaipaa tukea arjenhallintaan, opiskeluun, työelämään tai sosiaalisiin tilanteisiin. Kuntoutus on erityisesti hyödyllinen, kun tavanomainen tuki ei riitä, mutta nuori ei kuitenkaan tarvitse vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta. Hakeutuminen on ajankohtaista, kun neuropsykiatriset oireet merkittävästi vaikuttavat toimintakykyyn ja nuori aikuinen on motivoitunut …

S-äänteen oppimista tukevat erilaiset suun motoriikkaa ja kielen asentoa kehittävät harjoitukset. Tehokkaimpia ovat säännölliset, lyhytkestoiset harjoitukset, jotka tehdään leikkimielisesti ja positiivisessa ilmapiirissä. Harjoituksia ovat esimerkiksi puhaltamisleikit, kielen asennon harjoittelu peilin avulla, s-äännettä sisältävät lorut ja sanaleikit sekä ääntämisharjoitukset, joissa keskitytään oikeaan kielen asentoon. Harjoittelussa keskeistä on johdonmukaisuus ja kärsivällisyys, sillä äänteen oppiminen vaatii aikaa ja …

Aikuinen voi tarvita puheterapeutin tutkimusta monista syistä, yleisimmin neurologisten sairauksien tai vammojen aiheuttamien kommunikaatio- ja nielemishäiriöiden vuoksi. Puheterapeutin tutkimus on tarpeen, kun henkilöllä ilmenee vaikeuksia puheen tuottamisessa tai ymmärtämisessä, äänen käytössä, lukemisessa, kirjoittamisessa tai nielemisessä. Näitä haasteita voivat aiheuttaa esimerkiksi aivohalvaus, aivovamma, neurologiset sairaudet tai leikkausten jälkitilat. Puheterapeutin arviointi auttaa tunnistamaan ongelmat täsmällisesti ja luomaan …

Lapsen kielellisten haasteiden varhainen tunnistaminen on keskeistä kokonaisvaltaisen kehityksen tukemisessa. Kielelliset vaikeudet voivat ilmetä monin tavoin: puheen viivästymisenä, sanaston suppeutena tai vaikeutena ymmärtää ohjeita. Varhainen puuttuminen mahdollistaa tehokkaan tuen järjestämisen ja ehkäisee mahdollisia oppimisen ja sosiaalisten suhteiden ongelmia myöhemmin. Vanhempien rooli tunnistamisessa on merkittävä, sillä he havainnoivat lastaan päivittäin arjen vuorovaikutustilanteissa ja voivat huomata ensimmäiset …