Lapsen toimintaterapeutin arviointikäyntiin valmistautuminen alkaa hyvästä ennakkosuunnittelusta. Tärkein asia on koota oleelliset tiedot lapsen kehityksestä, arjen haasteista ja vahvuuksista. Valmistautumiseen kuuluu myös lapsen lempeä ja ikätasoinen valmentaminen tulevaan käyntiin. Arviointikäynti on asiantuntevan toimintaterapeutin toteuttama kokonaisvaltainen kartoitus, jossa selvitetään lapsen toimintakykyä, kehitystä ja arjen sujumista erilaisissa ympäristöissä. Huolellinen valmistautuminen auttaa sekä lasta että vanhempaa saamaan arvioinnista mahdollisimman luotettavan ja kattavan kuvan lapsen tilanteesta.
Mitä tarkoittaa lapsen toimintaterapeutin arviointikäynti?
Lapsen toimintaterapeutin arviointikäynti on kokonaisvaltainen tutkimus, jossa kartoitetaan lapsen toimintakykyä, kehitystä ja arjen sujumista eri ympäristöissä. Kyseessä on ammattitaitoisen toimintaterapeutin toteuttama arviointi, jonka tavoitteena on tunnistaa lapsen vahvuudet ja mahdolliset tuen tarpeet.
Toimintaterapeutin tutkimuksissa arvioidaan monipuolisesti lapsen kehityksen eri osa-alueita. Näihin kuuluvat karkea- ja hienomotoriikka, hahmottaminen, aistitiedon käsittely, keskittyminen, oman toiminnan ohjaus sekä sosiaaliset taidot. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten nämä osatekijät näkyvät lapsen jokapäiväisessä elämässä kotona, päiväkodissa tai koulussa.
Arviointikäynnin päätavoite on luoda kattava kuva lapsen toimintakyvystä eri tilanteissa. Tämä mahdollistaa oikeanlaisen tuen ja kuntoutuksen suunnittelun. Arviointi ei ole vain haasteiden kartoittamista, vaan yhtä tärkeää on tunnistaa lapsen vahvuudet ja erityisosaamiset, joiden varaan voidaan rakentaa.
ProNeuronin toimintaterapia-arvioinnissa käytetään näyttöön perustuvia menetelmiä ja standardoituja testejä, jotka antavat luotettavaa tietoa lapsen kehityksestä. Arviointi on aina yksilöllinen ja siinä huomioidaan lapsen ikä, kehitystaso ja erityistarpeet.
Miten kertoa lapselle tulevasta arviointikäynnistä?
Lapselle kertominen tulevasta arviointikäynnistä tulee tehdä ikätasoisesti ja positiivisella asenteella. Hyvä lähestymistapa on kuvata käyntiä paikkana, jossa lapsi pääsee leikkimään ja tekemään erilaisia tehtäviä aikuisen kanssa, joka haluaa tutustua lapseen ja siihen, mistä hän pitää ja mikä on hänelle helppoa tai vaikeaa.
Kerro asiasta hyvissä ajoin, mutta älä kuitenkaan liian aikaisin, jotta lapsi ei ehtisi jännittää liikaa. Useimmille lapsille 1-3 päivää ennen on sopiva aika. Käytä yksinkertaista kieltä ja vältä monimutkaisia selityksiä tai lääketieteellisiä termejä. Voit esimerkiksi sanoa: ”Menemme tapaamaan erityistä leikkiasiantuntijaa, joka haluaa nähdä, miten sinä leikit ja teet erilaisia tehtäviä.”
Huomioi lapsen temperamentti ja aiemmat kokemukset. Jos lapsi on erityisen jännittäjä, voi olla hyvä käydä läpi käynnin kulkua tarkemmin tai jopa vierailla paikassa etukäteen, jos se on mahdollista. Vakuuta lapselle, että olet mukana koko käynnin ajan ja että mitään pelottavaa ei tapahdu.
Voit hyödyntää sosiaalisia tarinoita, kuvia tai leikkiä valmistautumisessa. Esimerkiksi nukeilla tai pehmoleluilla voi leikkiä ”toimintaterapiakäyntiä”. Tämä auttaa lasta hahmottamaan tulevaa tilannetta konkreettisemmin.
Tärkeintä on välttää luomasta lapselle paineita suoriutumisesta. Korosta, että kyse ei ole testistä jossa voi ”epäonnistua”, vaan tavoitteena on ymmärtää, miten lapsi toimii ja miten häntä voitaisiin parhaiten auttaa ja tukea.
Mitä tietoja ja dokumentteja kannattaa ottaa mukaan?
Arviointikäynnille on hyödyllistä ottaa mukaan kaikki oleelliset aiemmat dokumentit lapsen kehityksestä ja terveydentilasta. Nämä auttavat toimintaterapeuttia muodostamaan kokonaiskuvan ja suunnittelemaan yksilöllisen arvioinnin.
Tärkeitä mukaan otettavia dokumentteja ovat:
- Aiemmat lääkärilausunnot ja epikriisit
- Neuvolakortti tai terveyskertomukset
- Mahdolliset aiemmat terapia-arviot (puheterapia, fysioterapia, psykologin arviot)
- Päiväkodin tai koulun opettajien ja erityisopettajien lausunnot tai havainnot
- Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) tai HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma)
- Huoltajien omat muistiinpanot lapsen kehityksestä ja haasteista arjessa
Ennen käyntiä kannattaa myös koota tietoa lapsen:
- Arkirutiineista ja niiden sujumisesta (pukeutuminen, ruokailu, hygienia)
- Nukkumisesta ja unirytmistä
- Motorisista taidoista ja liikkumisesta
- Sosiaalisista taidoista ja kaverisuhteista
- Mieluisista leikeistä ja kiinnostuksen kohteista
- Vaikeuksia tuottavista tilanteista arjessa
- Aistiyliherkkyyksistä tai -aliherkkyyksistä
On hyödyllistä kirjata muistiin konkreettisia esimerkkejä tilanteista, joissa haasteet näkyvät, sekä keinot, jotka ovat auttaneet lasta selviytymään niistä. Voit myös ottaa mukaan lapsen piirustuksia tai valokuvia/videoita, jos ne havainnollistavat lapsen toimintaa kotona tai muissa ympäristöissä.
Jos lapsella on käytössä jokin apuväline, tuo se mukaan arviointiin. Sama koskee silmälaseja tai kuulolaitetta, jos lapsella sellaiset on.
Millaisia tehtäviä toimintaterapeutin arviointikäynnillä tehdään?
Toimintaterapeutin arviointikäynnillä käytetään monipuolisia menetelmiä, joihin kuuluu sekä standardoituja testejä että vapaamuotoisempaa havainnointia. Tehtävät ja aktiviteetit mukautetaan aina lapsen ikään ja kehitystasoon sopiviksi.
Tyypillisiä arvioinnissa käytettäviä menetelmiä ovat:
- Hienomotoriikan arviointi: Lapsi voi esimerkiksi rakentaa palikoilla, pujotella helmiä, käyttää saksia, piirtää, kirjoittaa tai napittaa vaatteita. Näillä arvioidaan käsien koordinaatiota, tarkkuutta ja voimansäätelyä.
- Karkeamotoriikan arviointi: Tasapainoilua, pallonkäsittelyä, hyppimistä tai muuta koko kehon koordinaatiota vaativia tehtäviä, joilla selvitetään lapsen liikkumisen sujuvuutta.
- Visuaalinen hahmottaminen: Palapelejä, kuvioiden kopiointia, muotojen tunnistamista ja avaruudellista hahmottamista mittaavia tehtäviä.
- Toiminnanohjauksen arviointi: Tehtäviä, joissa lapsen tulee suunnitella toimintaansa, noudattaa ohjeita ja säädellä omaa käyttäytymistään tavoitteen saavuttamiseksi.
- Aistitiedon käsittelyn arviointi: Erilaisten aistimusten sietämistä ja käsittelyä mittaavia harjoituksia sekä vanhempien haastatteluja lapsen reagoinnista erilaisiin aistimuksiin.
- Sosiaalisten taitojen arviointi: Vuorovaikutuksen, katsekontaktin, tunteiden tunnistamisen ja ilmaisun sekä ryhmätilanteiden sujumisen havainnointia.
Useimmat tehtävät on suunniteltu leikkimielisiksi ja lapselle mielekkäiksi. Toimintaterapeutti pyrkii luomaan mukavan ja rennon ilmapiirin, jossa lapsi voi näyttää todellisia taitojaan. Arvioinnissa keskeistä ei ole vain se, onnistuuko lapsi tehtävissä, vaan myös se, miten hän niihin suhtautuu, miten hän ratkaisee ongelmia ja miten hän käsittelee mahdollisia haasteita.
Arviointiin kuuluu usein myös vapaan leikin havainnointia, mikä antaa arvokasta tietoa lapsen luontaisista mielenkiinnon kohteista, luovuudesta, ongelmanratkaisukyvystä ja sosiaalisista taidoista.
Miten vanhempi voi tukea lasta arviointikäynnin aikana?
Vanhemman tärkein rooli arviointikäynnillä on toimia turvallisena tukihenkilönä lapselle. Parhaiten tuet lastasi olemalla rauhallinen ja kannustava, mutta antamalla toimintaterapeutille työrauhan lapsen kanssa työskentelyyn.
Vanhemman hyviä toimintatapoja arviointikäynnillä:
- Ole läsnä ja tarjoa turvallisuuden tunnetta etenkin alkuvaiheessa, kun lapsi vasta tutustuu terapeuttiin
- Anna lapsen vastata itse kysymyksiin, vaikka tietäisitkin vastauksen
- Vältä vastausten tai suoritusten korjaamista tai neuvomista arviointitilanteessa
- Älä kommentoi lapsen mahdollisia virheitä tai ilmaise pettymystä
- Kannusta lasta yrittämään itse, vaikka tehtävät tuntuisivat haastavilta
- Tarkkaile, miten lapsesi toimii, jotta voit myöhemmin keskustella havainnoistasi terapeutin kanssa
Toimintaterapeutti saattaa jossain vaiheessa pyytää sinua siirtymään hieman kauemmaksi tai jopa toiseen huoneeseen, jos se edistää arvioinnin luotettavuutta. Tämä on täysin normaalia, sillä jotkut lapset toimivat eri tavalla vanhempien läsnä ollessa.
Jos lapsesi jännittää kovasti, voitte yhdessä terapeutin kanssa miettiä, mikä auttaisi lasta rentoutumaan – joskus vanhemman aktiivisempi mukanaolo alussa voi olla tarpeen. Useimmat lapset kuitenkin rentoutuvat nopeasti huomatessaan, että toimintaterapeutin kanssa työskentely on mukavaa ja leikinomaista.
Muista myös huolehtia omasta jaksamisestasi. Vie lapsesi arvioitavaksi levänneenä ja varaa riittävästi aikaa käynnille, jotta kiire ei lisää stressiä. Valmistaudu kertomaan terapeutille havainnoistasi ja huolistasi, mutta säästä yksityiskohtaisempi keskustelu sellaiseen hetkeen, kun lapsi ei ole kuulemassa.
Mitä tapahtuu arviointikäynnin jälkeen?
Arviointikäynnin jälkeen toimintaterapeutti kokoaa havaintonsa ja laatii kirjallisen palautteen, joka käydään läpi vanhempien kanssa erillisessä palautekeskustelussa. Tähän prosessiin kuluu yleensä muutama viikko, jotta terapeutti ehtii analysoida kaikki tulokset ja havainnot huolellisesti.
Palautekeskustelussa käydään läpi:
- Arvioinnin tulokset ja niiden merkitys lapsen kehityksen kannalta
- Lapsen vahvuudet ja tuen tarpeet
- Mahdolliset diagnoosit tai jatkotutkimustarpeet
- Suositukset terapian tarpeesta ja tavoitteista
- Käytännön neuvot ja strategiat kotiin, päiväkotiin tai kouluun
Jos toimintaterapeutti suosittelee kuntoutusta, laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, jossa määritellään tavoitteet, menetelmät ja kuntoutuksen kesto. Tämä suunnitelma toimii pohjana mahdolliselle terapian kustannusten korvaushakemukselle Kelalle tai vakuutusyhtiölle.
ProNeuronissa voidaan myös järjestää moniammatillinen yhteisneuvottelu, johon osallistuvat vanhempien lisäksi muut lapsen kanssa työskentelevät ammattilaiset, kuten päiväkodin tai koulun edustajat. Yhteisneuvottelussa sovitaan yhteisistä toimintatavoista lapsen tukemiseksi eri ympäristöissä.
Vanhempien rooli on keskeinen tiedon siirtämisessä arkeen. Siksi on tärkeää kysyä palautekeskustelussa kaikki mieltä askarruttavat kysymykset ja pyytää konkreettisia vinkkejä lapsen tukemiseen kotona.
Jos haluatte lisätietoja toimintaterapeutin tutkimuksista tai haluatte varata ajan, voitte olla yhteydessä ProNeuronin asiakaspalveluun. ProNeuronin asiantuntijat auttavat mielellään lapsen kehityksen tukemisessa ja vastaavat kysymyksiinne kuntoutusmahdollisuuksista.