Lapsen kielellisten vaikeuksien varhainen tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä se mahdollistaa oikea-aikaisen tuen tarjoamisen ja ehkäisee myöhempiä oppimisen haasteita. Kielelliset vaikeudet voivat ilmetä monin eri tavoin: puheen viivästymisenä, sanaston niukkuutena, ääntämisongelmina tai vaikeutena ymmärtää ohjeita. Vanhempien tarkkaavaisuus lapsen kehityksen suhteen on avainasemassa, sillä he tuntevat lapsensa parhaiten ja huomaavat usein ensimmäisinä mahdolliset poikkeamat tyypillisestä kehityksestä. Oikein tunnistettuna ja tuettuna useimmat kielelliset haasteet voidaan kuitenkin voittaa varhaisen puuttumisen avulla.
Mikä on normaali kielen kehitys lapsella?
Lapsen normaali kielen kehitys etenee vaiheittain, mutta yksilölliset erot voivat olla suuria. Jokainen lapsi kehittyy omassa tahdissaan, mutta tiettyjä kehityksen virstanpylväitä voidaan tunnistaa ikäkausittain.
Ensimmäisen elinvuoden aikana vauva ääntelee, jokeltelee ja alkaa ymmärtää yksinkertaisia sanoja ja ohjeita. Noin vuoden iässä useimmat lapset sanovat ensimmäiset merkitykselliset sanansa. 1–2-vuotiaana sanasto laajenee nopeasti, ja kaksivuotiaana lapsi osaa tavallisesti jo noin 50-250 sanaa ja alkaa yhdistellä niitä kaksisanaisiksi ilmauksiksi.
2–3-vuotiaana lapsen sanavarasto kasvaa edelleen nopeasti, ja hän muodostaa jo lyhyitä lauseita. Kolmevuotias puhuu yleensä 3-4 sanan lauseita ja käyttää aikamuotoja. 4–5-vuotiaan lapsen puhe on jo melko sujuvaa ja ymmärrettävää. Lapsi osaa kertoa tapahtumista ja käyttää monimutkaisempia lauserakenteita.
5–6-vuotiaana lapsen kielitaito on jo pitkälle kehittynyt. Hän osaa kertoa tarinoita, ymmärtää abstrakteja käsitteitä ja hallitsee peruskieliopin. Kouluikään mennessä lapsen kieli on yleensä monipuolista ja rikasta, mikä luo pohjan lukemaan ja kirjoittamaan oppimiselle.
| Ikä | Tyypilliset kielelliset taidot |
|---|---|
| 0-1 vuotta | Jokeltelu, äänten matkiminen, ensimmäiset sanat (n. 1v) |
| 1-2 vuotta | Sanavarasto 50-250 sanaa, kaksisanaisia ilmauksia |
| 2-3 vuotta | Lyhyitä lauseita, kysymyksiä, aikamuotoja |
| 3-4 vuotta | 3-4 sanan lauseita, selkeämpi ääntäminen, kerronta |
| 4-5 vuotta | Sujuva puhe, monimutkaisemmat lauserakenteet |
| 5-6 vuotta | Tarinankerronta, abstraktit käsitteet, hyvä kielioppi |
On kuitenkin tärkeää muistaa, että nämä ovat vain suuntaa-antavia ikähaarukoita. Jokainen lapsi kehittyy yksilöllisesti, ja pienet poikkeamat aikataulussa eivät välttämättä merkitse ongelmaa.
Mitkä ovat yleisimmät merkit kielen kehityksen vaikeuksista?
Kielen kehityksen vaikeudet voivat ilmetä monin eri tavoin, ja varhainen tunnistaminen on tärkeää asianmukaisen tuen saamiseksi. Vanhempien kannattaa kiinnittää huomiota tiettyihin varoitusmerkkeihin, jotka voivat viitata kielellisiin haasteisiin.
Yksi selkeimmistä merkeistä on huomattavasti viivästynyt puheen kehitys. Jos lapsi ei jokeltele 12 kuukauden ikään mennessä, ei sano merkityksellisiä sanoja 18 kuukauden ikään mennessä tai ei muodosta lyhyitä lauseita kolmeen ikävuoteen mennessä, kyseessä saattaa olla kielellinen vaikeus.
Toinen tärkeä merkki on vaikeus ymmärtää puhetta tai ohjeita. Lapsi saattaa vaikuttaa siltä, ettei hän reagoi nimeen, ei toteuta yksinkertaisia pyyntöjä tai tarvitsee toistuvasti ohjeiden toistamista. Kielellisistä vaikeuksista kärsivällä lapsella voi myös olla huomattavasti ikätovereitaan suppeampi sanavarasto.
Muita mahdollisia merkkejä ovat:
- Epäselvä puhe, jota vieraat eivät ymmärrä lapsen ollessa 3-4-vuotias
- Vaikeus muodostaa kysymyksiä tai käyttää oikeita aikamuotoja
- Sanojen löytämisen vaikeus tai sanojen korvaaminen yleisillä ilmauksilla (tuo, se, tuossa)
- Vaikeus oppia uusia sanoja tai niiden nopea unohtaminen
- Kertovan puheen niukkuus tai epäloogisuus
- Äännevirheet, jotka eivät korjaannu iän myötä
- Toistava, epäluonnollinen puherytmi
On tärkeää ymmärtää, että yksittäinen merkki ei välttämättä viittaa kielelliseen vaikeuteen, mutta usean merkin yhdistelmä tai selkeä poikkeama tyypillisestä kehityksestä on syy tarkempaan arviointiin. Vanhemmat ovat yleensä parhaita arvioimaan, onko lapsen kommunikaatiossa jotain huolestuttavaa.
Milloin on syytä hakea ammattilaisen apua?
Ammattilaisen apua on syytä hakea, kun vanhemmalla herää huoli lapsen kielellisestä kehityksestä tai kun kehitys poikkeaa selvästi ikätasosta. Luota vanhempana omaan intuitioosi – jos jokin lapsen kommunikaatiossa vaikuttaa epätavalliselta, on parempi selvittää asia kuin jäädä odottamaan.
Apua tulisi hakea erityisesti seuraavissa tilanteissa:
- Lapsi ei jokeltele 12 kuukauden ikään mennessä
- Lapsi ei sano yksittäisiä sanoja 18 kuukauden ikään mennessä
- Kaksivuotias ei yhdistele sanoja
- Kolmevuotiaan puhe on hyvin niukkaa tai vaikeasti ymmärrettävää
- Lapsi ei näytä ymmärtävän yksinkertaisia ohjeita
- Lapsen kommunikaatiotaidot vaikuttavat taantuvan
- Lapsi änkyttää voimakkaasti yli kuuden kuukauden ajan
Ensimmäinen askel on usein ottaa yhteyttä neuvolaan, josta voidaan tarvittaessa ohjata puheterapeutin tutkimuksiin. Puheterapeutin arvioinnissa tutkitaan lapsen puheen, kielen, kommunikaation ja vuorovaikutuksen taitoja standardoitujen testien ja havainnoinnin avulla.
Puheterapeutin tutkimus voi sisältää:
- Kattavan alkuhaastattelun vanhempien kanssa
- Lapsen kielellisten taitojen arvioinnin ikätasoisilla testeillä
- Spontaanin kommunikaation havainnointia leikkitilanteissa
- Suullisen ja kirjallisen palautteen
- Tarvittaessa yhteistyön päiväkodin tai koulun kanssa
Tutkimuksiin voi hakeutua ilman lähetettä tai lääkärin lähetteellä. Kela korvaa osan puheterapian kustannuksista, jos siihen on lääkärin lähete. Myös monet vakuutukset kattavat puheterapeutin tutkimuksia.
Muista, että varhainen puuttuminen on tehokkainta. Mitä aikaisemmin lapsi saa tarvitsemaansa tukea, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on voittaa kielelliset haasteet ennen kouluikää.
Miten vanhemmat voivat tukea lapsen kielellistä kehitystä kotona?
Vanhemmat ovat lapsen tärkeimpiä kielellisen kehityksen tukijoita. Arjen vuorovaikutustilanteissa on runsaasti mahdollisuuksia vahvistaa lapsen kielellisiä taitoja luonnollisella ja mielekkäällä tavalla.
Puhu lapselle paljon ja selkeästi jo vauvaiästä lähtien. Sanoita arkisia toimintoja, kuten pukemista, ruokailua ja leikkiä. ”Nyt laitetaan sukka jalkaan. Ensin oikea jalka, sitten vasen.” Tämä auttaa lasta yhdistämään sanat toimintoihin ja kartuttaa sanavarastoa.
Lukeminen on yksi tehokkaimmista tavoista tukea kielellistä kehitystä. Lue lapselle päivittäin ikätasoisia kirjoja, keskustele kuvista ja tarinoista. Lukuhetket kehittävät paitsi sanastoa, myös kuullun ymmärtämistä ja keskittymiskykyä.
Laulut, lorut ja riimit ovat erinomaisia kielen kehityksen tukijoita. Ne auttavat lasta hahmottamaan kielen rytmiä ja äännerakennetta sekä tekevät oppimisesta hauskaa. Leiki myös kielellä – keksi hassuja sanoja, riimittele ja leiki sanoilla.
Käytännön vinkkejä kielen kehityksen tukemiseen:
- Varaa päivittäin kiireetöntä kahdenkeskistä aikaa lapsen kanssa
- Kuuntele lasta keskittyneesti ja vastaa hänen aloitteisiinsa
- Laajenna lapsen ilmaisuja (”Auto” → ”Niin, siinä menee punainen auto”)
- Kysy avoimia kysymyksiä, jotka kannustavat kertomaan enemmän
- Pelaa kielellisiä pelejä, kuten muistipelejä ja sanaselityspelejä
- Vähennä ruutuaikaa ja lisää kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta
- Ole kärsivällinen – anna lapselle aikaa ilmaista itseään
- Korjaa virheitä epäsuorasti toistamalla ilmauksen oikein
Jos lapsella on todettu kielellisiä vaikeuksia, puheterapeutti antaa yleensä yksilöllisiä harjoituksia kotona tehtäväksi. Näitä harjoituksia kannattaa toteuttaa säännöllisesti, mutta leikillisesti, osana perheen arkea.
Muista, että tärkeintä on positiivinen ja kannustava ilmapiiri. Kielen oppimisen tulisi olla hauskaa, ei suorittamista. Lapsen onnistumisia kannattaa kehua ja yrittämistä arvostaa.
Mitä tapahtuu, jos kielelliset vaikeudet jäävät tunnistamatta?
Tunnistamatta ja hoitamatta jääneet kielelliset vaikeudet voivat vaikuttaa merkittävästi lapsen elämään monilla osa-alueilla. Varhaisessa vaiheessa huomaamatta jääneet ongelmat saattavat kumuloitua ja laajentua vuosien myötä, vaikuttaen oppimiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja psyykkiseen hyvinvointiin.
Kouluiässä kielelliset vaikeudet näkyvät usein lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen haasteina. Lapsen voi olla vaikea ymmärtää luettua tekstiä, tuottaa kirjallisia vastauksia tai oppia vieraita kieliä. Myös matematiikka voi tuottaa hankaluuksia, sillä se vaatii kykyä ymmärtää käsitteitä ja sanallisia tehtäviä.
Sosiaalisissa suhteissa kielelliset vaikeudet voivat johtaa väärinymmärryksiin ja turhautumiseen. Lapsen voi olla vaikea ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan tai ymmärtää sosiaalisia vihjeitä ja huumoria. Tämä saattaa johtaa eristäytymiseen tai kiusatuksi tulemiseen, mikä puolestaan voi vaikuttaa negatiivisesti itsetuntoon.
Pitkällä aikavälillä tunnistamattomat kielelliset vaikeudet voivat vaikuttaa koulutuspolkuun, ammatinvalintaan ja jopa mielenterveyteen. Tutkimusten mukaan kielellisistä vaikeuksista kärsivillä lapsilla on suurempi riski kokea ahdistuneisuutta ja masennusta myöhemmin elämässään.
On kuitenkin tärkeää muistaa, että oikea-aikaisella tuella voidaan merkittävästi vähentää näitä riskejä. Mitä aikaisemmin kielelliset vaikeudet tunnistetaan ja tukitoimet aloitetaan, sitä paremmat mahdollisuudet lapsella on kehittää kompensoivia strategioita ja vahvuuksia muilla osa-alueilla.
Jos sinulla herää huoli lapsesi kielellisestä kehityksestä, älä epäröi hakea apua. ProNeuronin asiantuntevat puheterapeutit auttavat selvittämään, onko kyse normaalista kehityksen vaihtelusta vai tukea vaativasta kielellisestä haasteesta. Voit varata ajan tai kysyä lisätietoja ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme puhelimitse tai sähköpostitse.
Muista, että varhainen tunnistaminen ja tuki ovat parhaita tapoja varmistaa lapsesi kokonaisvaltainen kehitys ja tulevaisuuden mahdollisuudet. Yhdessä voimme auttaa lasta voittamaan kielelliset haasteet ja löytämään oman äänensä.