Toimintaterapia, fysioterapia ja puheterapia ovat kaikki tärkeitä kuntoutusmuotoja, mutta niiden lähestymistavat ja tavoitteet eroavat merkittävästi toisistaan. Toimintaterapia keskittyy kokonaisvaltaisesti arkielämän toimintoihin ja päivittäisistä aktiviteeteista selviytymiseen. Fysioterapia puolestaan painottaa liikkumista, fyysistä toimintakykyä ja kehon toiminnan parantamista. Puheterapia taas keskittyy kommunikaatioon, puheen tuottamiseen, kieleen ja nielemiseen liittyviin haasteisiin. Vaikka näillä terapiamuodoilla on erilainen fokus, ne täydentävät usein toisiaan kuntoutusprosessissa.
Mitä toimintaterapia, fysioterapia ja puheterapia ovat?
Toimintaterapia, fysioterapia ja puheterapia ovat erilaisia kuntoutusmuotoja, jotka kukin tukevat ihmisen toimintakykyä omasta erityisestä näkökulmastaan. Nämä terapiamuodot täydentävät toisiaan ja niitä voidaan hyödyntää joko erikseen tai yhdessä asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Toimintaterapia on kuntoutusmuoto, joka keskittyy ihmisen arkielämän toimintoihin ja niistä suoriutumiseen. Sen tavoitteena on mahdollistaa yksilön osallistuminen hänelle merkityksellisiin ja tarpeellisiin toimintoihin kuten itsestä huolehtimiseen, opiskeluun, työhön ja vapaa-aikaan. Toimintaterapiassa harjoitellaan käytännön taitoja ja kehitetään toimintavalmiuksia, jotka tukevat itsenäistä selviytymistä.
Fysioterapia keskittyy kehon liikkeiden, toiminnan ja fyysisen suorituskyvyn parantamiseen. Fysioterapeutti arvioi liikkumista, lihasvoimaa, nivelten liikkuvuutta ja kehon toimintaa kokonaisuudessaan. Tavoitteena on ylläpitää ja parantaa fyysistä toimintakykyä sekä ennaltaehkäistä liikkumisen ongelmia harjoitusten, manuaalisen terapian ja ohjauksen avulla.
Puheterapia keskittyy kommunikaation, kielen, puheen ja nielemisen häiriöiden arviointiin, kuntoutukseen ja ennaltaehkäisyyn. Puheterapeutti auttaa asiakkaita, joilla on vaikeuksia puheen tuottamisessa tai ymmärtämisessä, kielen kehityksessä, äänen käytössä, lukemisessa, kirjoittamisessa tai nielemisessä. Tavoitteena on parantaa kommunikaatiokykyä ja vuorovaikutustaitoja.
Mihin toimintaterapia keskittyy ja keille se sopii?
Toimintaterapia keskittyy ihmisen arjen toimintoihin ja niistä suoriutumiseen. Sen tavoitteena on mahdollistaa asiakkaan osallistuminen hänelle merkityksellisiin ja välttämättömiin toimintoihin huolimatta toimintakykyä rajoittavista tekijöistä. Toimintaterapia sopii kaiken ikäisille ihmisille vauvasta vaariin, joilla on haasteita päivittäisissä toiminnoissa.
Toimintaterapiassa harjoitellaan konkreettisia taitoja kuten:
- Itsestä huolehtimisen taitoja (pukeutuminen, peseytyminen, ruokailu)
- Arjen hallintaa (kotityöt, asiointi, ajankäyttö)
- Hienomotorisia taitoja (kynänkäyttö, näppäryys)
- Karkeamotorisia taitoja (tasapaino, kehonhallinta)
- Sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja
- Aistisäätelyn hallintaa
- Toiminnanohjausta ja tarkkaavuuden säätelyä
Toimintaterapia soveltuu erityisesti henkilöille, joilla on:
- Neurologisia häiriöitä kuten ADHD, autismikirjo, oppimishäiriöt tai aivovamma
- Kehityksen viivästymää tai kehitysvamma
- Mielenterveyden haasteita
- Ikääntymiseen liittyviä toimintakyvyn muutoksia
- Vammautumisen tai sairauden aiheuttamia toimintakyvyn rajoitteita
Toimintaterapian menetelmät ovat usein toiminnallisia ja käytännönläheisiä. Ne voivat sisältää arkielämän taitojen suoraa harjoittelua, erilaisia pelejä ja leikkejä, käsillä tekemistä, ympäristön muokkaamista tai apuvälineiden käytön harjoittelua. Tavoitteena on aina asiakkaan toimintakyvyn ja elämänlaadun parantaminen hänen yksilöllisistä lähtökohdistaan.
Miten fysioterapia eroaa toimintaterapiasta?
Fysioterapian ja toimintaterapian välillä on selkeitä eroja, vaikka molemmat tähtäävät toimintakyvyn parantamiseen. Fysioterapia keskittyy ensisijaisesti fyysisen toimintakyvyn kehittämiseen, kuten liikkumiseen, lihasvoimaan, nivelten liikkuvuuteen ja kehon optimaaliseen toimintaan. Toimintaterapia puolestaan painottaa arjen toiminnoista selviytymistä kokonaisvaltaisemmin.
Keskeisimmät erot näiden terapiamuotojen välillä:
- Fokus: Fysioterapia keskittyy liikkumiseen ja kehon toimintaan, toimintaterapia merkityksellisiin arjen toimintoihin
- Menetelmät: Fysioterapiassa käytetään liike- ja voimaharjoituksia, manuaalista käsittelyä ja fysikaalisia hoitoja, kun taas toimintaterapiassa hyödynnetään toiminnallisia harjoituksia ja arjen taitoja
- Tavoitteet: Fysioterapian tavoitteena on usein kipu, liikkuvuus ja fyysinen suorituskyky, toimintaterapiassa korostuu arjessa selviytyminen ja osallisuus
Fysioterapeutti voi esimerkiksi kuntouttaa asiakasta aivohalvauksen jälkeen keskittyen kävelykyvyn palauttamiseen, ryhdin parantamiseen ja lihasvoiman kehittämiseen. Toimintaterapeutti samalla asiakkaalla keskittyisi arjessa selviytymiseen kuten pukeutumiseen, keittiötoimintoihin ja harrastuksiin palaamiseen, huomioiden myös kognitiiviset ja psykososiaaliset tekijät.
Vaikka eroja on paljon, nämä terapiamuodot täydentävät usein toisiaan. Esimerkiksi neurologisessa kuntoutuksessa fysioterapeutti saattaa keskittyä kävelykyvyn parantamiseen, kun toimintaterapeutti harjoittelee asiakkaan kanssa keittiössä toimimista tai pukeutumista samojen motoristen taitojen kehittämiseksi käytännönläheisellä tavalla.
Mikä on puheterapian rooli verrattuna muihin terapiamuotoihin?
Puheterapia eroaa toiminta- ja fysioterapiasta keskittymällä erityisesti kommunikaation, kielen ja puheen häiriöiden arviointiin ja kuntoutukseen. Siinä missä toimintaterapia painottaa arjen toimintoja ja fysioterapia fyysistä toimintakykyä, puheterapia pureutuu vuorovaikutukseen ja viestintään liittyviin haasteisiin.
Puheterapian erityisalueita verrattuna muihin terapiamuotoihin ovat:
- Puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeudet
- Kielen kehityksen viivästymät ja häiriöt
- Äänen käytön ongelmat
- Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet
- Nielemisen ja syömisen häiriöt
- Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien käyttö
Puheterapeutti työskentelee esimerkiksi lasten kanssa, joilla on kielellinen erityisvaikeus, afasiasta kärsivien aikuisten kanssa tai henkilöiden kanssa, joilla on änkytystä tai äänihäiriö. Lisäksi puheterapeutti voi kuntouttaa asiakkaita, joilla on nielemisen ongelmia esimerkiksi aivohalvauksen tai neurologisen sairauden seurauksena.
Yksi puheterapian erityispiirre on myös kommunikaation apuvälineiden käyttö, kuten kuvakommunikaatio, viittomat tai erilaiset tekniset kommunikaation apuvälineet. Näiden avulla puheterapeutti auttaa asiakasta kommunikoimaan tilanteissa, joissa puheen tuottaminen on rajoittunutta tai mahdotonta.
Puheterapia sisältää usein yhteistyötä toimintaterapeuttien kanssa erityisesti lasten kohdalla, joilla on monenlaisia kehityksellisiä haasteita. Siinä missä puheterapeutti keskittyy kielen kehitykseen ja kommunikaatioon, toimintaterapeutti voi tukea siihen liittyviä toiminnanohjauksen ja sosiaalisten taitojen kehittymistä.
Milloin tarvitaan useampaa terapiamuotoa samanaikaisesti?
Monissa tilanteissa asiakkaat hyötyvät useamman terapiamuodon moniammatillisesta yhteistyöstä. Erityisesti neurologisissa häiriöissä, kehityksellisissä haasteissa tai kokonaisvaltaisissa toimintakyvyn muutoksissa eri terapiamuotojen yhdistelmä tuottaa parhaan lopputuloksen. Tällainen lähestymistapa mahdollistaa kaikkien toimintakyvyn osa-alueiden huomioimisen.
Useampaa terapiamuotoa tarvitaan tyypillisesti seuraavissa tilanteissa:
- Neurologiset häiriöt ja vammat: Aivovamman, aivohalvauksen tai selkäydinvamman jälkeisessä kuntoutuksessa tarvitaan usein sekä fysio-, toiminta- että puheterapiaa
- Lasten kehitykselliset häiriöt: Esimerkiksi autismikirjon häiriöissä tai ADHD:ssa yhdistetään usein toimintaterapiaa ja puheterapiaa
- Kehitysvammaisuus: Kokonaisvaltaisessa kuntoutuksessa hyödynnetään kaikkia terapiamuotoja
- Ikääntymiseen liittyvät haasteet: Esimerkiksi muistisairaudessa voidaan tarvita sekä toiminta- että fysioterapiaa
Moniammatillisesti toteutetun kuntoutuksen etuja ovat:
- Kokonaisvaltainen näkemys asiakkaan toimintakyvystä
- Yhteistyössä laaditut tavoitteet, jotka tukevat toisiaan
- Tehokkaampi kuntoutuminen, kun eri toimintakyvyn osa-alueet huomioidaan
- Kuntoutujan arjen sujuvuuden parempi tukeminen
Esimerkiksi aivohalvauksen jälkeisessä kuntoutuksessa fysioterapeutti voi keskittyä kävelykyvyn palauttamiseen, toimintaterapeutti arjen toimintoihin kuten ruoanlaittoon tai pukeutumiseen, ja puheterapeutti kommunikaation ja nielemisen ongelmiin. Tällöin kuntoutus kattaa kaikki keskeiset toimintakyvyn osa-alueet, jotka vaikuttavat henkilön elämänlaatuun.
Lapsen, jolla on neuropsykiatrinen häiriö kuten ADHD tai autismikirjon häiriö, kuntoutuksessa toimintaterapeutti voi keskittyä aistimusten käsittelyyn, toiminnanohjaukseen ja hienomotoriikkaan, kun taas puheterapeutti tukee kielen kehitystä ja sosiaalista kommunikaatiota. Näin lapsen kokonaisvaltainen kehitys tulee huomioiduksi.
Mistä saat apua oikean terapiamuodon valintaan?
Oikean terapiamuodon valinta voi tuntua haastavalta, mutta et jää asian kanssa yksin. Sopivan kuntoutusmuodon löytäminen on tärkeä askel, joka kannattaa tehdä asiantuntijan avustuksella. Oikeanlainen terapia vastaa juuri sinun tai läheisesi yksilöllisiin tarpeisiin.
Terapiamuodon valinnassa auttavat:
- Terveydenhuollon ammattilaiset: Lääkäri, terveydenhoitaja tai kuntoutusohjaaja voi arvioida tilannetta ja ohjata oikean terapian piiriin
- Moniammatilliset työryhmät: Monissa kuntoutusyksiköissä toimii eri ammattilaisten tiimi, joka arvioi kuntoutustarpeen kokonaisvaltaisesti
- Terapiakeskukset: Yksityiset terapiakeskukset tarjoavat usein alkukartoituksia, joiden perusteella voidaan suunnitella sopiva kuntoutuspolku
Yksilöllisen terapiatarpeen arviointiin vaikuttavat monet tekijät:
- Diagnoosi ja toimintakyvyn rajoitteet
- Ikä ja elämäntilanne
- Yksilölliset tavoitteet ja toiveet
- Arjessa koetut haasteet
- Aiemmat kuntoutuskokemukset
ProNeuron tarjoaa monipuolisia kuntoutuspalveluita neurologisiin, neuropsykiatrisiin ja psykiatrisiin haasteisiin. Asiantuntijamme auttavat sinua löytämään oikean terapiamuodon tai niiden yhdistelmän juuri sinun tarpeisiisi. Ota yhteyttä ProNeuroniin ja kysy lisää toiminta-, fysio- tai puheterapiasta. Palvelumme ovat saatavilla Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla sekä etäyhteyksin.
Muista, että kuntoutus on yksilöllinen prosessi, joka räätälöidään sinun tai läheisesi tarpeiden mukaan. Oikealla kuntoutuksella voidaan merkittävästi parantaa toimintakykyä ja elämänlaatua riippumatta siitä, onko kyseessä kehityksellinen häiriö, vammautuminen, sairaus tai ikääntymisen tuomat haasteet.