Puheen kehityksen arviointi on systemaattinen prosessi, jossa tarkastellaan lapsen kielellisiä taitoja eri ikävaiheissa. Arvioinnissa seurataan ääntelyä, sanastoa, lauserakenteita, puheen ymmärtämistä ja vuorovaikutustaitoja ikätasoisesti. Puheterapeuttinen arviointi toteutetaan yleensä ikäkausitarkastuksissa neuvolassa sekä tarvittaessa tarkemmin puheterapeutin tai erikoissairaanhoidon toimesta. Arviointimenetelmät vaihtelevat lapsen iän mukaan ääntelyn seurannasta standardoituihin testeihin.
Mitä puheen kehityksen arvioinnilla tarkoitetaan?
Puheen kehityksen arviointi on kokonaisvaltainen prosessi, jossa tarkastellaan lapsen viestintä- ja vuorovaikutustaitoja suhteessa ikätasoon. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota sekä puheen tuottamiseen että ymmärtämiseen, ääntelyyn, sanavarastoon, kielioppiin ja pragmaattisiin taitoihin eli kykyyn käyttää kieltä sosiaalisissa tilanteissa tarkoituksenmukaisesti.
Arviointi koostuu tyypillisesti useista osa-alueista:
- Puheen ja kielen kehitysvaiheiden seuranta
- Kommunikaation laadullinen arviointi
- Vuorovaikutustaitojen havainnointi
- Tarvittaessa standardoidut arviointimenetelmät
Puheen kehityksen seuranta on erityisen tärkeää lapsen kokonaiskehityksen kannalta, sillä kieli ja kommunikaatio ovat yhteydessä kognitiivisiin, sosiaalisiin ja emotionaalisiin taitoihin. Arviointi tarjoaa arvokasta tietoa lapsen neurologisesta kehityksestä ja auttaa tunnistamaan mahdollisen tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa. Tämä mahdollistaa oikea-aikaisten tukitoimien aloittamisen, mikä on merkittävää lapsen kokonaiskehityksen kannalta.
Varhaisella puuttumisella voidaan puheterapeutin tutkimusten avulla ennaltaehkäistä mahdollisia myöhempiä haasteita oppimisessa, sosiaalisissa suhteissa ja itsetunnon kehityksessä.
Miten vauvan puheen kehitystä seurataan ensimmäisen elinvuoden aikana?
Ensimmäisen elinvuoden aikana vauvan puheen kehityksen arviointi keskittyy esikielellisen kommunikaation ja varhaisen ääntelykehityksen seurantaan. Tänä aikana tarkkaillaan erityisesti jokeltelun kehittymistä, ääniin reagointia sekä vuorovaikutustaitojen muotoutumista.
Keskeisiä arvioitavia osa-alueita ovat:
- Ääntely ja jokeltelu: Alkaako vauva tuottaa monipuolista ääntelyä ja konsonantti-vokaalitavuja (ma-ma, ba-ba) 6-8 kuukauden iässä
- Reagointi ääniin: Kuinka vauva reagoi erilaisiin ääniin ja puheeseen
- Katsekontakti: Ottaako vauva katsekontaktia ja seuraako katseellaan
- Vuorottelu: Osallistuuko vauva vuorottelevaan ”keskusteluun” ääntelemällä vuorotellen aikuisen kanssa
- Jaettu tarkkaavuus: Kiinnittääkö vauva huomiota samaan asiaan aikuisen kanssa noin 9-10 kuukauden iässä
Ensimmäisen vuoden aikana neuvolakäynneillä terveydenhoitaja ja lääkäri seuraavat näitä kehityksen merkkipaaluja osana ikäkausitarkastuksia. Vanhempien havainnot ovat myös ensiarvoisen tärkeitä, sillä he näkevät lapsen arjessa ja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.
Huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti, jos:
- Vauva ei seuraa katseella tai ota katsekontaktia 3-4 kuukauden iässä
- Jokeltelu ei käynnisty 6-8 kuukauden iässä
- Vauva ei reagoi ääniin tai nimeen 8-10 kuukauden iässä
- Vauva ei osoita kiinnostusta vuorovaikutukseen tai jaettuun tarkkaavuuteen
Jos puheen ja kielen kehityksessä ilmenee huolta, kannattaa asiasta keskustella neuvolassa, josta tarvittaessa ohjataan tarkempiin puheterapeutin tutkimuksiin.
Millaisia arviointimenetelmiä käytetään 1-3-vuotiaiden puheen kehityksen kartoituksessa?
Taaperoiässä (1-3 vuotta) puheen kehitys etenee nopeasti, ja arviointimenetelmät monipuolistuvat. Tässä iässä seurataan erityisesti sanaston karttumista, ensimmäisten sanojen ilmaantumista sekä lauseiden muodostumisen alkamista.
Keskeisiä arviointimenetelmiä taaperoikäisillä ovat:
- Vanhempien haastattelut ja kyselylomakkeet: Esimerkiksi varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen arviointimenetelmä (MCDI) kartoittaa lapsen ymmärtämää ja tuottamaa sanastoa
- Strukturoitu havainnointi: Ammattilaisen tekemä havainnointi leikkitilanteessa
- Ikäkausitarkastukset neuvolassa: Terveydenhoitajan ja lääkärin arviot osana 1,5- ja 2-vuotistarkastuksia
- Standardoidut seulontamenetelmät: Esimerkiksi Esikko-menetelmä (1,5-vuotiailla) ja Lumiukko-testi (2,5-3-vuotiailla)
Taaperoiässä kielen kehityksen keskeiset merkkipaalut, joita seurataan:
- Ensimmäiset sanat ilmaantuvat noin 12-18 kuukauden iässä
- 18 kuukauden iässä lapsen sanasto laajenee, ja hän ymmärtää yksinkertaisia ohjeita
- 2 vuoden iässä lapsi käyttää tyypillisesti 50-200 sanaa ja muodostaa kaksisanaisia yhdistelmiä
- 3 vuoden iässä lapsi käyttää jo lyhyitä lauseita ja osaa kertoa yksinkertaisia asioita
Jos taaperoikäisen lapsen kielenkehitys poikkeaa merkittävästi ikätasosta, puheterapeutin arviointi auttaa selvittämään tuen tarvetta. Puheterapeutti arvioi kielen kehitystä kokonaisvaltaisesti standardoiduilla testeillä, havainnoimalla lasta leikkitilanteessa sekä vanhempien haastattelujen avulla.
Kuinka leikki-ikäisten (3-6 v) puheen kehitystä arvioidaan kokonaisvaltaisesti?
Leikki-ikäisten (3-6 v) puheen kehityksen arviointi on monipuolista ja kattaa useita kielellisiä osa-alueita. Tässä iässä arvioidaan jo tarkemmin sanavarastoa, kielioppia, kerrontataitoja, artikulaatiota, puheen sujuvuutta ja pragmaattisia taitoja eli kielen käyttöä sosiaalisissa tilanteissa.
Leikki-ikäisten arvioinnissa käytetään tyypillisesti seuraavia menetelmiä:
- Standardoidut testit: Esimerkiksi Reynell, Boston ja Korpilahden lausetesti mittaavat kielen eri osa-alueita
- Nimeämistestit: Arvioidaan kykyä nimetä kuvia ja esineitä
- Kerrontatehtävät: Lapsen kyky kertoa tarinaa kuvien avulla tai omin sanoin
- Artikulaatiotestit: Arvioidaan äänteiden tuottamista
- Leikkitilanteiden havainnointi: Kielen käyttö luonnollisissa vuorovaikutustilanteissa
4-vuotistarkastus neuvolassa on erityisen tärkeä puheen ja kielen kehityksen arvioinnissa. Tässä vaiheessa puheen tulisi olla pääosin selvää ja ymmärrettävää, vaikka joitakin äänteitä (r, s) voikin vielä puuttua. Lapsen tulisi käyttää monisanaisia lauseita, taivuttaa sanoja ja osata kertoa tapahtumista.
Arvioinnin toteuttajina voivat toimia:
- Neuvolan terveydenhoitaja ja lääkäri (perusseulonta)
- Puheterapeutti (tarkempi kielellinen arviointi)
- Tarvittaessa moniammatillinen tiimi, johon voi kuulua myös psykologi, toimintaterapeutti tai erityislastentarhanopettaja
Leikki-ikäisten kohdalla arvioinnissa huomioidaan myös kielen käyttö ryhmätilanteissa, joten päiväkodin havainnot ovat usein arvokkaita. Kokonaisvaltainen arviointi auttaa tunnistamaan lapsen vahvuudet ja tuen tarpeet.
Milloin puheen kehityksen arvioinnissa tarvitaan erikoissairaanhoidon osaamista?
Erikoissairaanhoidon osaamista tarvitaan, kun puheen ja kielen kehityksessä havaitaan merkittäviä poikkeamia tai kun perustason tutkimukset eivät anna riittävää tietoa haasteiden syistä ja laajuudesta. Erikoissairaanhoidon arviointiin ohjaamisen kriteereitä ovat:
- Huomattava viivästymä puheen ja kielen kehityksessä ikätasoon verrattuna
- Puheen ja kielen kehityksen taantuminen tai jo opittujen taitojen katoaminen
- Puheen kehityksen vaikeudet, joihin liittyy muita kehityksen haasteita (motorisia, kognitiivisia)
- Epäily laaja-alaisemmasta kehityksen erityisvaikeudesta
- Vaikeat artikulaatio-ongelmat tai epäily rakenteellisista poikkeamista
Erikoissairaanhoidossa puheen kehityksen arviointiin osallistuvat tyypillisesti:
- Foniatri: Erikoistunut äänihäiriöihin, puheen ja kielen kehityksen ongelmiin
- Lastenneurologi: Arvioi neurologista kehitystä kokonaisvaltaisesti
- Puheterapeutti: Toteuttaa tarkat puheterapeuttisen arvioinnit
- Tarpeen mukaan myös psykologi, toimintaterapeutti ja muita erityistyöntekijöitä
Erikoissairaanhoidossa tehtäviin tutkimuksiin voi kuulua:
- Laajat kielelliset tutkimukset standardoiduilla testeillä
- Neurologiset tutkimukset
- Kuulon tutkimukset
- Tarvittaessa kuvantamistutkimukset
- Moniammatillinen arviointi
ProNeuronissa puheterapeutit tekevät kattavia puheterapeuttisia tutkimuksia, jotka auttavat selvittämään puheen ja kielen kehityksen haasteita. Tutkimuksiin voi hakeutua ilman lähetettä tai terveyskeskuslääkärin tai erikoissairaanhoidon lähetteellä. Tutkimuksen tarkka sisältö ja laajuus määrittyvät yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden mukaan.
Jos olet huolissasi lapsesi puheen kehityksestä, kannattaa olla yhteydessä ProNeuronin asiantuntijoihin lisätietojen saamiseksi. Voit tutustua tarkemmin palveluihimme tai varata ajan yhteystietojemme kautta.