Miten lapsen kielellinen kehitys etenee normaalisti?

Lapsen kielellinen kehitys etenee tyypillisesti tiettyjen vaiheiden kautta, alkaen varhaisesta äänteiden tuottamisesta ensimmäisen elinvuoden aikana ja edeten sanojen kautta lauseisiin ja monimutkaisempaan kielenkäyttöön. Kehitys on yksilöllistä, ja lapset saavuttavat kielelliset taidot omaan tahtiinsa, mutta tietyt merkkipaalut auttavat seuraamaan kehityksen etenemistä. Vanhempien arkinen vuorovaikutus ja kielellinen tuki ovat keskeisiä lapsen kielellisen kehityksen edistäjiä.

Lapsen kielellinen kehitys alkaa jo kohdussa, kun vauva kuulee ja tunnistaa äidin äänen. Syntymän jälkeen kehitys etenee vaiheittain ääntelyn, jokeltelun ja ensimmäisten sanojen kautta monimutkaisempaan kielelliseen ilmaisuun. Jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa, mutta kehitys noudattaa yleensä samaa järjestystä.

Ensimmäisinä kuukausina vauva kommunikoi itkulla ja ääntelyllä. Noin 3-4 kuukauden iässä alkaa kujerteluvaihe, jolloin vauva tuottaa mielihyvä-ääntelyä. 6-7 kuukauden iässä lapsi aloittaa jokeltelun, eli toistaa konsonantti-vokaali-yhdistelmiä kuten ”ma-ma” tai ”ba-ba”. Tämä on tärkeä vaihe puheen kehityksen kannalta.

Ensimmäisen ikävuoden lopulla tai toisen vuoden alussa lapsi sanoo yleensä ensimmäiset merkitykselliset sanansa. Tämän jälkeen sanavarasto laajenee aluksi hitaasti, mutta noin 1,5-2 vuoden iässä tapahtuu usein ”sanapyrähdys”, jolloin sanavarasto alkaa kasvaa nopeammin.

2-3-vuotiaana lapsi alkaa yhdistää sanoja lyhyiksi lauseiksi. Aluksi lauseet ovat yksinkertaisia, kuten ”äiti anna” tai ”auto menee”. Vähitellen lauseet pitenevät ja monipuolistuvat. 3-4-vuotiaana lapsi tuottaa jo pidempiä lauseita ja käyttää monipuolisempaa kielioppia, kuten kysymys- ja käskylauseita.

4-5-vuotiaana lapsen puhe on yleensä jo melko sujuvaa ja ymmärrettävää myös vieraille ihmisille. Lapsi osaa kertoa tarinoita, kysyä ja vastata kysymyksiin sekä ilmaista ajatuksiaan monipuolisesti. 6-7-vuotiaana, kouluikään mennessä, lapsen kieli on jo lähellä aikuisen kieltä, ja lapsi alkaa kiinnostua myös kirjoitetusta kielestä.

Mitkä ovat lapsen kielellisen kehityksen tärkeimmät virstanpylväät?

Lapsen kielellisen kehityksen tärkeimmät virstanpylväät auttavat seuraamaan kehityksen etenemistä. Jokainen lapsi kehittyy kuitenkin omaan yksilölliseen tahtiinsa, ja normaalin kehityksen sisällä voi olla suuriakin eroja lasten välillä.

0-3 kuukautta: Vauva reagoi ääniin, tunnistaa vanhemman äänen ja viestii itkulla ja ääntelyllä.
3-6 kuukautta: Kujerteluvaihe alkaa, vauva nauttii vuorovaikutuksesta ja ”keskustelee” ääntelemällä.
6-9 kuukautta: Jokeltelu alkaa, vauva toistaa konsonantti-vokaali-yhdistelmiä (ba-ba, ma-ma).
9-12 kuukautta: Lapsi alkaa ymmärtää yksinkertaisia sanoja ja kehotuksia, osoittaa asioita ja saattaa sanoa ensimmäiset merkitykselliset sanansa.
12-18 kuukautta: Ensimmäiset sanat vakiintuvat käyttöön, lapsi ymmärtää yksinkertaisia ohjeita ja sanavarasto kasvaa hiljalleen.
18-24 kuukautta: ”Sanapyrähdys” usein tapahtuu, lapsi oppii nopeasti uusia sanoja ja voi käyttää noin 50-200 sanaa.
2-3 vuotta: Lapsi alkaa yhdistää sanoja lyhyiksi lauseiksi, käyttää kysymyssanoja ja taivuttaa sanoja yksinkertaisesti.
3-4 vuotta: Lauseet pitenevät ja monipuolistuvat, lapsi osaa kertoa asioista ja tapahtumista, käyttää aikamuotoja ja monikonaikamuotoja.
4-5 vuotta: Lapsi hallitsee peruskieliopin, osaa kertoa tarinoita ja keskustella vuorovaikutteisesti. Ääntäminen on yleensä selkeää, vaikka joitain äänteitä (kuten r, s) voi vielä puuttua.
5-6 vuotta: Kieli on lähes aikuismaista, lapsi osaa ilmaista ajatuksiaan monipuolisesti, leikkiä sanoilla ja kiinnostuu lukemisesta ja kirjoittamisesta.

On tärkeää muistaa, että näissä virstanpylväissä voi olla suurtakin vaihtelua lasten välillä. Esimerkiksi ensimmäisten sanojen ilmaantumisessa voi olla jopa vuoden ero normaalin kehityksen puitteissa. Lisäksi monikielisillä lapsilla kehitys voi edetä hieman eri tavalla, mutta seuraa silti samoja yleisiä periaatteita.

Miten vanhempi voi tukea lapsen kielellistä kehitystä?

Vanhemmilla on keskeinen rooli lapsen kielellisen kehityksen tukemisessa. Arjen vuorovaikutustilanteet tarjoavat luontevimman ympäristön lapsen kielellisten taitojen vahvistamiseen. Tuki on tehokkainta, kun se on johdonmukaista, kannustavaa ja lapsen kehitystasoon sopivaa.

Puhu lapselle paljon kaikissa arjen tilanteissa. Selosta, mitä teet ja mitä ympärillä tapahtuu. Nimeä esineitä, toimintoja ja tunteita. Tämä rikastuttaa lapsen sanavarastoa ja auttaa häntä ymmärtämään kielen ja toiminnan yhteyttä.

Lue lapselle säännöllisesti jo vauvaiästä lähtien. Lukeminen kehittää sanavarastoa, keskittymiskykyä ja kiinnostusta kirjoitettuun kieleen. Voit lukea kuvakirjoja, loruja ja satuja. Keskustele lukemistasi tarinoista lapsen kanssa ja anna lapsen osallistua aktiivisesti, esimerkiksi osoittamalla kuvia tai kertomalla, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Laula, loruttele ja leiki kielellä. Laulut, lorut ja riimit ovat erinomainen tapa tutustuttaa lapsi kielen rytmiin ja äänteisiin. Ne kehittävät myös kuulomuistia ja fonologista tietoisuutta, jotka ovat tärkeitä taitoja myöhemmin lukemaan oppimisessa.

Kuuntele lasta aidosti ja anna aikaa ilmaisulle. Osoita kiinnostusta lapsen kerrontaan ja kannusta häntä jatkamaan. Vältä keskeyttämistä ja korjaamista. Sen sijaan, että korjaat lapsen virheellistä ilmaisua suoraan, voit toistaa asian oikeassa muodossa omassa puheessasi.

Eri-ikäisten lasten kielellistä kehitystä voi tukea eri tavoin:

Vauvojen kanssa tärkeintä on runsas katsekontakti, hymyily, juttelu ja laulaminen. Vastaa vauvan ääntelyyn ja jokelteluun kannustavasti.
Taaperoikäisten kanssa nimeä asioita, laajenna lapsen ilmaisua (”auto” → ”niin, siellä menee punainen auto”) ja tarjoa uusia sanoja. Leiki vuorovaikutteisia leikkejä, kuten kurkistusleikkejä ja yksinkertaisia sormileikkejä.
Leikki-ikäisten kanssa keskustele päivän tapahtumista, esitä avoimia kysymyksiä ja rohkaise lasta kertomaan ajatuksistaan. Leiki roolileikkejä, jotka kehittävät kieltä ja mielikuvitusta.
Esikouluikäisten kanssa keskustele monimutkaisemmista aiheista, kerro tarinoita ja pyydä lasta kertomaan omia tarinoitaan. Harjoitelkaa yhdessä riimittelyä, sanojen tavuttamista ja muita kielellä leikittelyn muotoja, jotka tukevat lukemaan oppimista.

Kielellistä kehitystä voi tukea myös arjen tilanteissa, kuten kauppareissuilla, ruoanlaitossa tai ulkoillessa. Tärkeintä on positiivinen ja kannustava ilmapiiri, jossa lapsi kokee kommunikoinnin mielekkääksi ja palkitsevaksi.

Milloin tulisi huolestua lapsen kielellisestä kehityksestä?

Lapsen kielellisessä kehityksessä on tavallista, että eri taidot kehittyvät eri tahtiin. Joskus kehitys saattaa kuitenkin viivästyä tai poiketa tavanomaisesta siinä määrin, että lisätutkimukset ja tuki ovat tarpeen. On parempi hakea apua liian varhain kuin liian myöhään, sillä varhainen tuki on tehokkainta.

Seuraavat merkit voivat viitata siihen, että lapsen kielellistä kehitystä olisi hyvä arvioida tarkemmin:

Alle 1-vuotias: Ei jokeltele tai jokeltelu vähenee; ei reagoi ääniin tai nimeen; vähäinen kiinnostus vuorovaikutukseen.
1-1,5-vuotias: Ei ymmärrä yksinkertaisia ohjeita (kuten ”anna pallo”); ei osoittele asioita tai käytä eleitä kommunikoinnin tukena.
1,5-2-vuotias: Ei käytä merkityksellisiä sanoja tai sanavarasto kasvaa hyvin hitaasti; ei ymmärrä arkisia kehotuksia.
2-3-vuotias: Käyttää alle 50 sanaa; ei yhdistä sanoja lyhyiksi lauseiksi; puheen ymmärtämisessä on selkeitä vaikeuksia.
3-4-vuotias: Puhe on vieraille vaikeasti ymmärrettävää; lauseet ovat hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia ikätasoon nähden; vaikeuksia seurata ohjeita.
4-5-vuotias: Puheessa on paljon kielioppivirheitä; vaikeuksia kertoa asioista ymmärrettävästi; puhe on edelleen epäselvää.
5-6-vuotias: Vaikeuksia ymmärtää moniosaisia ohjeita; kertova puhe on niukkaa tai hankalasti seurattavaa; vaikeuksia oppia uusia käsitteitä.

Huolta voivat herättää myös seuraavat asiat ikävaiheesta riippumatta:

Lapsen kielellinen kehitys pysähtyy tai taantuu
Lapsi toistaa mekaanisesti kuulemiaan sanoja tai lauseita ymmärtämättä niitä (ekolalia)
Kielellinen ilmaisu on hyvin niukkaa tai kaavamaista
Vuorovaikutus ja kommunikaatio ovat poikkeuksellisen vaikeaa
Lapsen on vaikea hahmottaa ja käsitellä kuulemaansa

On kuitenkin tärkeää muistaa, että yksittäinen merkki ei välttämättä viittaa ongelmaan. Kokonaistilanne ratkaisee. Lisäksi monikielisillä lapsilla kehitys voi edetä eri tahtiin eri kielissä, mikä on täysin normaalia.

Jos lapsen kehitys huolestuttaa, asiasta kannattaa keskustella neuvolassa. Vanhemman huoli on aina riittävä syy tarkempaan arviointiin. Usein varhainen tuki ja ohjaus riittävät tukemaan lapsen kehitystä oikeaan suuntaan.

Mistä saa apua, jos lapsen kielellinen kehitys huolestuttaa?

Jos lapsen kielellinen kehitys huolestuttaa, ensimmäinen askel on keskustella asiasta neuvolassa. Neuvolan terveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat lapsen kehitystä säännöllisissä terveystarkastuksissa, ja vanhempien havainnot ovat tässä tärkeässä roolissa. Huolen herätessä neuvola voi ohjata perheen tarkempiin tutkimuksiin.

Tavallinen etenemispolku huolen herätessä on seuraava:

Neuvolakäynti: Keskustelu terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa ja kehityksen arviointi.
Puheterapeutin arvio: Neuvola voi ohjata lapsen puheterapeutin arvioon, jossa selvitetään tarkemmin kielellisten taitojen kehitystä.
Tarvittaessa laajemmat tutkimukset: Jos huoli on suurempi, voidaan tarvita myös psykologin, erikoislääkärin (foniatri, lastenneurologi tai lastenlääkäri) tai moniammatillisen tiimin arviota.
Kuntoutussuunnitelma: Tutkimusten perusteella laaditaan tarvittaessa yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, joka voi sisältää esimerkiksi puheterapiaa.

Puheterapia on keskeinen kuntoutusmuoto kielellisen kehityksen haasteissa. Puheterapiassa tuetaan lapsen kielellistä kehitystä yksilöllisesti suunniteltujen harjoitusten ja leikin avulla. Puheterapeutti myös ohjaa vanhempia ja muita lapsen arkiympäristössä toimivia aikuisia tukemaan kehitystä arjessa.

Tukea voi saada julkisen terveydenhuollon kautta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. ProNeuron tarjoaa monipuolisia palveluita lapsille, joilla on kielellisen kehityksen haasteita. Palvelut suunnitellaan yksilöllisesti lapsen ja perheen tarpeiden mukaan. ProNeuronin moniammatillisessa tiimissä työskentelee puheterapian, neuropsykologian ja lääketieteen asiantuntijoita, jotka tekevät tarvittaessa yhteistyötä perheen kokonaisvaltaisen tukemisen varmistamiseksi.

Voit ottaa yhteyttä ProNeuronin asiantuntijoihin halutessasi lisätietoa palveluista tai varataksesi ajan arviointi- tai kuntoutuskäynnille. Käynnille voi hakeutua lähetteellä tai ilman, ja kuntoutuksen kustannukset voidaan korvata esimerkiksi Kelan, kunnan tai vakuutusyhtiön maksusitoumuksella.

Kielellisen kehityksen tukemisessa varhainen puuttuminen on ensiarvoisen tärkeää. Jo pienikin tuki oikeaan aikaan voi ehkäistä myöhempiä, laajempia vaikeuksia. Usein jo muutama ohjauskäynti puheterapeutilla voi antaa perheelle riittävät työkalut lapsen kehityksen tukemiseen kotona.

Muista, että kielellisen kehityksen haasteiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Apua ja tukea on saatavilla, ja varhain aloitettu tuki tuottaa yleensä hyviä tuloksia.

Miten lapsen kielellinen kehitys etenee normaalisti?