Neuropsykologinen tutkimusprosessi on monivaiheiden kokonaisuus, jossa arvioidaan henkilön kognitiivista toimintakykyä, käyttäytymistä ja tunne-elämän säätelyä. Prosessi alkaa lähetteellä tai omalla yhteydenotolla, jatkuu alkuhaastattelulla ja taustatietojen kartoituksella, etenee erilaisiin neuropsykologisiin testeihin ja arviointeihin, ja päättyy tulosten analysointiin, palautteeseen ja jatkosuosituksiin. Tutkimuksen tavoitteena on saada kattava kuva henkilön vahvuuksista ja haasteista, mikä auttaa yksilöllisen kuntoutussuunnitelman laatimisessa ja tukitoimien kohdentamisessa.
Mitä neuropsykologinen tutkimusprosessi tarkoittaa?
Neuropsykologinen tutkimusprosessi on kokonaisvaltainen arviointi, jossa selvitetään henkilön aivojen toimintaa ja kognitiivisia taitoja. Tutkimus auttaa ymmärtämään, miten aivot käsittelevät tietoa ja miten mahdolliset neurologiset, kehitykselliset tai psykiatriset haasteet vaikuttavat toimintakykyyn.
Tutkimusprosessin tarkoituksena on kartoittaa henkilön kognitiivisten toimintojen, kuten muistin, tarkkaavuuden, toiminnanohjauksen, kielellisten taitojen ja hahmottamisen tasoa. Neuropsykologin tutkimukset voivat paljastaa erilaisten oireiden taustalla olevia syitä, olipa kyseessä ADHD, autismikirjon häiriö, oppimisen vaikeudet, aivovamma, neurologinen sairaus tai muu toimintakykyyn vaikuttava tila.
Tutkimuksia tarvitaan erilaisissa tilanteissa:
- Kehityksellisten haasteiden kuten ADHD:n tai autismikirjon häiriön selvittelyssä
- Oppimisen vaikeuksien ymmärtämisessä
- Neurologisten sairauksien (aivovammat, aivoverenkiertohäiriöt) vaikutusten arvioinnissa
- Muistihäiriöiden selvittelyssä
- Työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa
- Kuntoutustarpeen määrittelyssä
Neuropsykologinen tutkimus tuottaa tietoa, joka auttaa ymmärtämään henkilön toimintakyvyn vahvuuksia ja rajoitteita sekä suunnittelemaan tehokkaita tukitoimia arjessa, opiskelussa tai työelämässä selviytymiseen.
Miten neuropsykologiseen tutkimukseen pääsee?
Neuropsykologiseen tutkimukseen pääsee useita eri reittejä, ja hakeutuminen on tehty joustavaksi asiakkaan tarpeiden mukaan. Tutkimukseen voi hakeutua joko lääkärin lähetteellä tai ilman.
Tavallisimmat reitit tutkimukseen ovat:
- Lääkärin lähete (esim. oma terveysasema, työterveys, erikoissairaanhoito)
- Oma yhteydenotto suoraan palveluntarjoajalle
- Maksusitoumus kunnalta, erikoissairaanhoidosta, vakuutusyhtiöltä tai työvoimatoimistolta
ProNeuronissa on mahdollista päästä neuropsykologiseen tutkimukseen ilman lähetettä, mikä nopeuttaa tutkimusprosessin käynnistymistä. Halutessasi myös ProNeuronin omat erikoislääkärit voivat kirjoittaa lähetteen tutkimukseen. Lääkärin lähetteellä Kela korvaa tutkimuksesta 12 euroa tutkimustuntia kohden, mikä kannattaa huomioida kustannuksia arvioitaessa.
Tutkimukseen hakeutuminen ProNeuronissa on tehty helpoksi:
- Voit varata ajan verkkoajanvarauksesta ympäri vuorokauden
- Voit ottaa yhteyttä asiakaspalveluun puhelimitse tai sähköpostitse
- Palveluja tarjotaan useissa toimipisteissä: Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla
ProNeuronissa tutkimuksia on saatavilla kaikenikäisille: lapsille, nuorille ja aikuisille. Palvelut räätälöidään yksilöllisesti asiakkaan iän ja tarpeiden mukaan.
Mitä tapahtuu neuropsykologisen tutkimuksen alkuvaiheessa?
Neuropsykologisen tutkimuksen alkuvaihe koostuu huolellisesta taustatietojen kartoituksesta ja alkuhaastattelusta, jotka luovat perustan koko tutkimusprosessille. Tämä vaihe on ratkaisevan tärkeä, sillä se ohjaa myöhempien testien ja arviointien valintaa.
Tutkimuksen alkuvaiheeseen kuuluvat tyypillisesti:
- Esitietojen keruu: Aiemmat sairaskertomukset, lääkärinlausunnot ja muut olennaiset asiakirjat kootaan yhteen kokonaiskuvan muodostamiseksi.
- Alkuhaastattelu: Neuropsykologi haastattelee asiakasta ja mahdollisesti myös läheisiä selvittääkseen oireiden historian, kehityskulun ja vaikutuksen arkielämään.
- Oirekyselyt: Asiakkaalle ja tarvittaessa läheisille tai esimerkiksi opettajille annetaan täytettäväksi erilaisia oirekyselylomakkeita, jotka auttavat kartoittamaan oireiden luonnetta ja vaikeusastetta.
- Tutkimuksen tavoitteiden määrittely: Alkuhaastattelun ja esitietojen pohjalta asetetaan tutkimukselle selkeät tavoitteet ja määritellään, mihin kysymyksiin pyritään saamaan vastauksia.
Alkuvaiheen aikana neuropsykologi muodostaa alustavan käsityksen asiakkaan tilanteesta ja suunnittelee yksilöllisen tutkimuskokonaisuuden. Tutkimussuunnitelmaa voidaan muokata prosessin edetessä tarpeen mukaan.
Asiakkaan on tärkeää kertoa avoimesti kokemistaan haasteista ja toiveistaan tutkimuksen suhteen. Alkuvaiheessa luodaan myös luottamuksellinen suhde asiakkaan ja neuropsykologin välille, mikä on tärkeää tutkimuksen onnistumisen kannalta.
Millaisia testejä ja arviointimenetelmiä tutkimuksessa käytetään?
Neuropsykologisessa tutkimuksessa käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä, jotka valitaan yksilöllisesti asiakkaan tilanteen ja tutkimuskysymysten perusteella. Testit kohdistuvat eri kognitiivisiin toimintoihin ja antavat kokonaisvaltaisen kuvan henkilön toimintakyvystä.
Tyypillisiä neuropsykologisia arviointimenetelmiä ovat:
- Muistitestit: Arvioivat lyhyt- ja pitkäkestoista muistia, työmuistia sekä visuaalista ja kielellistä muistia
- Tarkkaavuustestit: Mittaavat keskittymiskykyä, tarkkaavuuden ylläpitoa ja jakamista sekä reaktionopeutta
- Toiminnanohjauksen testit: Arvioivat suunnittelua, organisointia, aloitekykyä, joustavia toimintatapoja ja impulssikontrollia
- Kielelliset testit: Tutkivat sanavarastoa, nimeämistä, kielenymmärtämistä ja lukemisen taitoja
- Visuospatiaaliset testit: Arvioivat hahmottamista, visuaalista päättelyä ja visuomotorisia taitoja
- Sosiaalisen kognition testit: Arvioivat tunteiden tunnistamista ja sosiaalisten tilanteiden tulkintaa
Lisäksi tutkimuksessa voidaan käyttää:
- Itsearviointilomakkeita mielialan ja psyykkisen voinnin kartoittamiseen
- Toimintakyvyn arviointimenetelmiä arkielämän selviytymisen kartoittamiseen
- Tarkkailu- ja havainnointimenetelmiä käyttäytymisen ja toimintatapojen arvioimiseen
Testien kesto ja määrä vaihtelevat tutkimuksen laajuuden mukaan. Suppea tutkimus sisältää 1-3 käyntiä (yhteensä 2-4 tuntia), kun taas laaja tutkimus voi käsittää 2-5 käyntiä (yhteensä 5-8 tuntia).
Testit suoritetaan yleensä neuropsykologin vastaanotolla rauhallisessa ympäristössä, jossa häiriötekijät on minimoitu. Testit ovat standardoituja, mikä tarkoittaa, että tuloksia voidaan verrata samaan ikäryhmään kuuluvien henkilöiden suorituksiin.
Miten tutkimustulokset käsitellään ja hyödynnetään?
Tutkimustulosten käsittely on moniulotteinen prosessi, jossa neuropsykologi analysoi ja tulkitsee kaikki kerätyt tiedot muodostaakseen kokonaisvaltaisen kuvan asiakkaan toimintakyvystä. Tämä vaihe on ratkaisevan tärkeä kuntoutuksen ja tukitoimien suunnittelun kannalta.
Tulosten käsittely etenee yleensä seuraavasti:
- Testitulosten analysointi: Neuropsykologi pisteyttää ja analysoi kaikki testit, vertaa tuloksia ikätasoisiin normeihin ja arvioi suoriutumisen vahvuuksia ja heikkouksia.
- Kokonaiskuvan muodostaminen: Testitulokset, haastattelut, kyselyt ja taustatiedot yhdistetään kokonaisvaltaiseksi näkemykseksi toimintakyvystä.
- Lausunnon laatiminen: Neuropsykologi kirjoittaa kirjallisen lausunnon, jossa kuvataan tutkimuksen kulku, tulokset, johtopäätökset ja suositukset jatkotoimenpiteistä.
- Palautekeskustelu: Tutkimuksen päätteeksi järjestetään palautekeskustelu, jossa tulokset ja suositukset käydään läpi yhdessä asiakkaan ja mahdollisesti läheisten kanssa.
Tutkimustuloksia hyödynnetään moniin eri tarkoituksiin:
- Diagnoosin tarkentamiseen (esim. ADHD tai oppimisvaikeudet)
- Yksilöllisen kuntoutussuunnitelman laatimiseen
- Arjen tukitoimien ja apuvälineiden suunnitteluun
- Opiskelu- tai työjärjestelyjen räätälöintiin
- Sosiaalietuuksien hakemisen tueksi
- Tuen tarpeen määrittämiseen koulussa tai työpaikalla
Lausunto toimii tärkeänä työkaluna moniammatillisessa yhteistyössä, kuten lääkärikäynneillä, Kelan kuntoutuspalveluissa, oppilaitoksissa ja työpaikoilla. Se auttaa muita ammattilaisia ymmärtämään asiakkaan tilannetta ja suunnittelemaan sopivia tukitoimia.
Mitä neuropsykologisen tutkimuksen jälkeen?
Neuropsykologisen tutkimuksen jälkeen alkaa kuntoutuksen ja tukitoimien vaihe, jossa tutkimuksessa saatua tietoa hyödynnetään asiakkaan toimintakyvyn tukemisessa. Tämä vaihe on erityisen tärkeä, sillä pelkkä tieto haasteista ei riitä – tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä arjen helpottamiseksi.
Tutkimuksen jälkeisiä vaiheita ovat tyypillisesti:
- Jatkosuositusten toteuttaminen: Tutkimuksessa annettujen suositusten mukaiset toimenpiteet käynnistetään, kuten neuropsykologinen kuntoutus, psykoterapia, toimintaterapia tai puheterapia.
- Kuntoutussuunnitelman laatiminen: Usein lääkäri laatii kuntoutussuunnitelman tutkimuslausunnon pohjalta. Suunnitelmassa määritellään kuntoutuksen tavoitteet, menetelmät, kesto ja seuranta.
- Arjen tukitoimien järjestäminen: Kotona, koulussa tai työpaikalla toteutettavat tukitoimet ja mukautukset otetaan käyttöön.
- Seurantakäynnit: Kuntoutuksen ja tukitoimien vaikuttavuutta seurataan säännöllisillä seurantakäynneillä.
ProNeuronissa on saatavilla kattavat jatkopalvelut tutkimuksen jälkeen:
- Neurologiset, psykiatriset ja neuropsykiatriset erikoislääkäripalvelut
- Neuropsykologinen kuntoutus
- Psykoterapia
- Toimintaterapia
- Puheterapia
- Neuropsykiatrinen valmennus
Moniammatillinen tiimi varmistaa, että asiakas saa juuri hänelle sopivia palveluita. Kuntoutuksen edistymistä seurataan säännöllisesti ja suunnitelmaa muokataan tarvittaessa.
Jos haluat lisätietoja neuropsykologisesta tutkimusprosessista tai siihen liittyvistä palveluista, ota yhteyttä ProNeuronin asiakaspalveluun. Asiantuntijamme auttavat sinua löytämään juuri sinulle tai läheisellesi sopivat palvelut.