Toimintaterapeutin tutkimuksessa arvioidaan monipuolisesti asiakkaan toimintakykyä useilla eri osa-alueilla. Arvioinnin kohteena ovat tyypillisesti fyysiset taidot (kuten motoriikka ja aistitoiminnot), kognitiiviset kyvyt (muisti, tarkkaavuus, ongelmanratkaisu), psykososiaaliset taidot (vuorovaikutus, tunne-elämä) sekä arjen toiminnoista selviytyminen. Tutkimus antaa kokonaisvaltaisen kuvan asiakkaan vahvuuksista ja haasteista, minkä pohjalta voidaan laatia yksilöllinen kuntoutussuunnitelma tukemaan arkielämässä selviytymistä ja parantamaan elämänlaatua.
Toimintaterapeutin tutkimus – monipuolinen toimintakyvyn arviointi
Toimintaterapeutin tutkimus on kattava arviointi, jossa selvitetään asiakkaan toimintakykyä monesta eri näkökulmasta. Toimintaterapeutin tutkimukset ovat keskeinen osa neuropsykiatrista kuntoutusta, ja niiden avulla voidaan tunnistaa yksilölliset vahvuudet ja haasteet. Arviointi luo perustan kuntoutukselle ja antaa tärkeää tietoa asiakkaan tuen tarpeista.
Tutkimus alkaa yleensä haastattelulla, jossa kartoitetaan asiakkaan taustaa, arkea ja koettuja haasteita. Tämän jälkeen toimintaterapeutti käyttää erilaisia standardoituja arviointimenetelmiä, toiminnallisia tehtäviä ja havainnointia asiakkaan taitojen ja valmiuksien selvittämiseksi. Kokonaisvaltainen arviointi huomioi ihmisen fyysiset, kognitiiviset ja psykososiaaliset ominaisuudet sekä sen, miten ne vaikuttavat arjessa toimimiseen.
Toimintaterapeutin tutkimus on aina yksilöllinen ja huomioi asiakkaan iän, elämäntilanteen ja toimintaympäristön. Tutkimukseen voi sisältyä tarpeen mukaan arviointia erilaisissa ympäristöissä, kuten kotona, koulussa tai työpaikalla. Näin saadaan kokonaisvaltainen kuva siitä, mitkä tekijät tukevat tai rajoittavat asiakkaan toimintakykyä juuri hänen omassa arjessaan.
Mitä fyysisiä taitoja toimintaterapeutti arvioi?
Toimintaterapeutti arvioi monipuolisesti asiakkaan fyysisiä taitoja ja valmiuksia, jotka vaikuttavat merkittävästi arjessa selviytymiseen. Arvioinnin kohteena ovat sekä karkea- että hienomotoriikka, koordinaatio, tasapaino, lihasvoima ja kestävyys. Lisäksi tutkitaan motorista suunnittelua eli praksiaa sekä erilaisia sensorisia valmiuksia.
Karkeamotoriikan arvioinnissa tarkastellaan kehon suurten lihasryhmien toimintaa, tasapainoa ja koordinaatiota. Tähän liittyy esimerkiksi kyky ylläpitää asentoa, liikkua sujuvasti sekä suorittaa kehon molempia puolia hyödyntäviä toimintoja. Karkeamotoriikan haasteet voivat vaikeuttaa esimerkiksi portaissa kulkemista, pyörällä ajamista tai pallopelien pelaamista.
Hienomotoriikan arvioinnissa keskitytään käsien ja sormien taitoihin sekä silmä-käsikoordinaatioon. Nämä taidot ovat välttämättömiä monissa päivittäisissä toiminnoissa, kuten kirjoittamisessa, pukeutumisessa, ruokailussa ja erilaisten työkalujen käyttämisessä. Hienomotoriikan haasteet voivat näkyä esimerkiksi nappien kiinni laittamisen, kengännauhojen sitomisen tai kynän käytön vaikeutena.
Sensorisen prosessoinnin arvioinnissa selvitetään, miten asiakas vastaanottaa ja käsittelee eri aistien kautta tulevaa tietoa. Tähän sisältyvät:
- Tunto- ja kosketusaisti (taktiilinen prosessointi)
- Asento- ja liikeaisti (proprioseptiivinen prosessointi)
- Tasapainoaisti (vestibulaarinen prosessointi)
- Näkö- ja kuuloaistin toiminta
- Aistitiedon säätely ja jäsentäminen
Toimintaterapeutti käyttää arvioinnissa standardoituja testejä, strukturoituja havainnointimenetelmiä ja toiminnallisia tehtäviä. Esimerkiksi Beery-Buktenica-testi arvioi visuomotorista integraatiota, M-FUN-testi motorisia taitoja ja Sensory Profile -kysely aistitiedon käsittelyä. Arvioinnissa huomioidaan aina ikätasoinen kehitys ja yksilölliset toimintaympäristöt.
Fyysisten taitojen arviointi on tärkeää, koska ne muodostavat perustan monille arjen toiminnoille. Pienikin haaste motorisissa taidoissa voi vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi lapsen leikkiin, koulutyöskentelyyn tai aikuisen työsuorituksiin. Kokonaisvaltainen arviointi auttaa tunnistamaan, mitkä perusvalmiudet kaipaavat tukea ja miten ne vaikuttavat laajemmin toimintakykyyn.
Miten kognitiivisia ja psykososiaalisia taitoja tutkitaan toimintaterapiassa?
Toimintaterapiassa kognitiivisten ja psykososiaalisten taitojen tutkiminen tapahtuu sekä standardoitujen arviointimenetelmien että toiminnallisten tehtävien avulla. Näiden taitojen arviointi on keskeistä, sillä ne vaikuttavat merkittävästi ihmisen kykyyn toimia itsenäisesti ja mielekkäästi omassa arjessaan.
Kognitiivisten taitojen arvioinnissa tarkastellaan muun muassa:
- Tarkkaavuutta ja keskittymiskykyä – miten asiakas pystyy kohdistamaan ja ylläpitämään huomiotaan sekä suodattamaan epäolennaisia ärsykkeitä
- Muistia – sekä lyhyt- että pitkäkestoisen muistin toimintaa arjen tilanteissa
- Toiminnanohjausta – kykyä suunnitella, aloittaa ja lopettaa toimintoja sekä joustaa muuttuvissa tilanteissa
- Ongelmanratkaisukykyä – taitoa tunnistaa ongelmia ja löytää niihin ratkaisuja
- Hahmottamista – visuaalista ja spatiaalista hahmottamista, jotka vaikuttavat esimerkiksi ympäristössä liikkumiseen ja esineiden käsittelyyn
Arvioinnissa voidaan käyttää esimerkiksi LOTCA-testiä (Loewenstein Occupational Therapy Cognitive Assessment), AMPS-arviointia (Assessment of Motor and Process Skills) tai erilaisia toiminnanohjauksen arviointimenetelmiä. Arviointia tehdään myös tarkkailemalla, miten asiakas selviytyy arkisista tehtävistä, kuten aterian valmistamisesta, ostosten tekemisestä tai aikataulujen suunnittelusta.
Psykososiaalisten taitojen arvioinnissa keskitytään puolestaan:
- Vuorovaikutustaitoihin – kykyyn aloittaa ja ylläpitää sosiaalisia suhteita
- Tunnetaitoihin – tunteiden tunnistamiseen, ilmaisemiseen ja säätelyyn
- Stressinhallintaan ja selviytymiskeinoihin
- Identiteettiin ja minäkuvaan liittyviin tekijöihin
- Rooleihin perheessä, koulussa, työelämässä ja muissa yhteisöissä
Psykososiaalisia taitoja arvioidaan usein haastattelun, itsearviointilomakkeiden ja toiminnallisten ryhmätilanteiden avulla. ACIS (Assessment of Communication and Interaction Skills) ja OSA (Occupational Self Assessment) ovat esimerkkejä käytetyistä arviointimenetelmistä.
Kognitiivisten ja psykososiaalisten taitojen arvioinnissa on tärkeää huomioida yksilön kehitysvaihe, kulttuuritausta ja toimintaympäristö. Toimintaterapian näkökulma on ainutlaatuinen, sillä siinä tarkastellaan näiden taitojen yhteyttä merkityksellisiin arjen toimintoihin. Esimerkiksi muistin tai toiminnanohjauksen haasteet voivat vaikuttaa työtehtävistä suoriutumiseen, ja heikot vuorovaikutustaidot voivat hankaloittaa ystävyyssuhteiden muodostamista.
Kuinka arjen toimintojen hallinta arvioidaan toimintaterapiassa?
Arjen toimintojen hallinnan arviointi on yksi toimintaterapian keskeisimmistä osa-alueista. Toimintaterapeutti selvittää, miten asiakas suoriutuu itselleen merkityksellisistä ja tarpeellisista päivittäisistä toiminnoista omassa ympäristössään. Arvioinnissa huomioidaan sekä toiminnallinen suoriutuminen että subjektiivinen kokemus omasta pärjäämisestä.
Päivittäiset perustoiminnot (ADL, Activities of Daily Living) ovat arvioinnin perusta. Näihin kuuluvat:
- Henkilökohtainen hygienia (peseytyminen, hampaiden harjaus, hiustenhoito)
- Pukeutuminen ja riisuutuminen
- WC-toiminnot
- Ruokailu ja juominen
- Liikkuminen ja siirtyminen paikasta toiseen
- Levon ja unen hallinta
Välineellisten päivittäisten toimintojen (IADL, Instrumental Activities of Daily Living) arviointi kattaa monimutkaisempia taitoja, kuten:
- Ruoan valmistus ja kodinhoito
- Raha-asioiden hoitaminen
- Puhelimen ja digitaalisten laitteiden käyttö
- Lääkehoidosta huolehtiminen
- Asioiminen (kauppa, pankki, virastot)
- Kulkuvälineillä liikkuminen
Lisäksi arvioidaan opiskeluun, työhön ja vapaa-aikaan liittyviä toimintoja, jotka ovat henkilölle merkityksellisiä. Nämä vaihtelevat suuresti iän ja elämäntilanteen mukaan. Lapsilla korostuvat esimerkiksi leikki, koulunkäynti ja ikätovereiden kanssa toimiminen, aikuisilla puolestaan työtehtävistä suoriutuminen ja harrastukset.
Arviointimenetelmät ovat monipuolisia:
- Haastattelut (asiakkaan ja läheisten) – COPM (Canadian Occupational Performance Measure) on yleisesti käytetty menetelmä, jossa asiakas itse määrittelee tärkeimmät toiminnot ja arvioi suoriutumistaan
- Havainnointi luonnollisessa ympäristössä – esimerkiksi kotikäynnit tai koulukäynnit
- Strukturoidut arviointimenetelmät – kuten AMPS (Assessment of Motor and Process Skills) tai IADL-asteikko
- Toiminnalliset tehtävät – esimerkiksi aterian valmistaminen tai kaupassa käynti
Erityisen tärkeää on arvioida toimintaympäristön vaikutusta. Toimintaterapeutti selvittää, mitkä ympäristötekijät tukevat tai estävät suoriutumista, ja miten ympäristöä voitaisiin muokata toimintakykyä tukevaksi. Esimerkiksi kodin esteettömyys, apuvälineiden tarve tai työpisteen ergonomia ovat keskeisiä arvioitavia asioita.
Arjen toimintojen arvioinnissa keskeistä on asiakaslähtöisyys – toimintaterapeutti selvittää, mitkä toiminnot ovat juuri kyseiselle henkilölle merkityksellisiä ja tärkeitä. Arvioinnin tulokset auttavat luomaan tavoitteet, jotka ovat asiakkaalle mielekkäitä ja motivoivia, mikä puolestaan edistää kuntoutuksen onnistumista.
Miten toimintaterapeutin tutkimustuloksia hyödynnetään kuntoutuksessa?
Toimintaterapeutin tutkimustulokset muodostavat perustan yksilölliselle ja tavoitteelliselle kuntoutukselle. Tulosten pohjalta laaditaan kokonaisvaltainen kuntoutussuunnitelma, joka vastaa asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin. Tutkimustulokset auttavat tunnistamaan sekä haasteet että vahvuudet, joiden varaan kuntoutus rakennetaan.
Tavoitteiden asettaminen on tutkimustulosten ensisijainen hyödyntämistapa. Toimintaterapeutti laatii yhdessä asiakkaan kanssa konkreettiset ja mitattavat tavoitteet, jotka ovat:
- Asiakkaalle merkityksellisiä ja motivoivia
- Realistisia saavuttaa annetussa ajassa
- Selkeästi yhteydessä arjen toimintakykyyn
- Mitattavissa edistymisen seurantaa varten
Tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi itsenäisempään selviytymiseen arjen toiminnoissa, motoristen taitojen kehittymiseen, toiminnanohjauksen paranemiseen tai vuorovaikutustaitojen vahvistumiseen.
ProNeuronin moniammatillisessa tiimissä toimintaterapeutin tutkimustulokset jaetaan muiden asiantuntijoiden kanssa, jolloin kuntoutus on kokonaisvaltaista ja johdonmukaista. Neuropsykiatrisessa kuntoutuksessa on usein tarpeen yhdistää eri ammattilaisten osaamista – toimintaterapeutin, puheterapeutin, psykologin ja lääkärin näkökulmat täydentävät toisiaan.
Tutkimustulosten perusteella voidaan myös:
- Suunnitella konkreettisia terapiainterventioita ja -menetelmiä
- Määritellä tarvittavien terapiakäyntien tiheys ja kesto
- Suositella apuvälineitä tai ympäristön muokkausta
- Laatia ohjeistuksia asiakkaalle, perheelle ja muille tukiverkostoille
- Arvioida tuen tarvetta koulussa, työpaikalla tai muussa toimintaympäristössä
Kuntoutuksen edetessä toimintaterapeutti seuraa edistymistä ja arvioi tavoitteiden toteutumista. Tutkimustulokset toimivat vertailukohtana, johon myöhempää edistymistä voidaan peilata. Tarvittaessa tavoitteita ja kuntoutussuunnitelmaa muokataan uusien havaintojen ja asiakkaan muuttuvien tarpeiden mukaan.
Toimintaterapeutin tutkimustulokset voivat myös auttaa muita tahoja ymmärtämään asiakkaan toimintakyvyn erityispiirteitä. Esimerkiksi koululle tai työpaikalle annettavat suositukset voivat sisältää konkreettisia ehdotuksia siitä, miten opiskelu- tai työympäristöä voidaan muokata paremmin asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Näin tutkimustulokset edistävät asiakkaan osallisuutta ja toimijuutta kaikissa hänen toimintaympäristöissään.
Kattava toimintaterapia-arviointi tukee kokonaisvaltaista kuntoutusta
Toimintaterapeutin tekemä monipuolinen ja huolellinen arviointi luo vahvan perustan vaikuttavalle kuntoutukselle. Kattava arviointi huomioi ihmisen kokonaisuutena – fyysiset taidot, kognitiiviset valmiudet, psykososiaaliset tekijät ja arjen toimintakyky muodostavat yhdessä kokonaiskuvan asiakkaan tilanteesta. Tämä kokonaisvaltainen lähestymistapa on toimintaterapian erityinen vahvuus.
Arvioinnin aikana tunnistetut vahvuudet ovat yhtä tärkeitä kuin havaitut haasteet. Voimavaralähtöinen työskentely on keskeinen periaate toimintaterapiassa – kuntoutus rakentuu aina asiakkaan olemassa olevien taitojen ja vahvuuksien varaan. Näin voidaan vahvistaa asiakkaan pystyvyyden tunnetta ja motivaatiota kuntoutumiseen.
Toimintaterapia-arvioinnin erityinen arvo on sen käytännönläheisyydessä. Arviointi keskittyy toimintakykyyn todellisissa arjen tilanteissa ja ympäristöissä, mikä tekee tuloksista suoraan hyödynnettäviä. Toimintaterapeutti ei tarkastele yksittäisiä taitoja irrallaan, vaan niiden merkitystä asiakkaan jokapäiväisessä elämässä.
ProNeuronissa toimintaterapia-arviointi on aina osa asiakaslähtöistä ja yksilöllistä palveluketjua. Arvioinnin jälkeen asiakkaalle tarjotaan selkeä yhteenveto tuloksista sekä konkreettiset ehdotukset jatkotoimenpiteistä. Tarvittaessa järjestetään yhteisneuvotteluja perheen, koulun, työpaikan tai muiden asiakkaan elämässä tärkeiden tahojen kanssa.
Toimintaterapia-arviointi ProNeuronissa soveltuu kaikenikäisille:
- Lapsilla arviointi voi auttaa tunnistamaan kehityksellisiä haasteita ja tukea tarvitsevia osa-alueita
- Nuorilla arviointi voi selkiyttää opiskeluun, itsenäistymiseen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä kysymyksiä
- Aikuisilla arviointi voi auttaa työelämässä pärjäämisessä tai elämänmuutoksiin sopeutumisessa
- Ikääntyneillä arviointi voi tukea itsenäistä asumista ja toimintakyvyn ylläpitämistä
Jos sinulla tai läheiselläsi on haasteita arjessa selviytymisessä, toimintaterapia-arviointi voi olla ensimmäinen askel kohti parempaa toimintakykyä ja elämänlaatua. ProNeuronin ammattitaitoinen henkilökunta auttaa sinua löytämään yksilölliset ratkaisut toimintakyvyn haasteisiin. Ota yhteyttä ja varaa aika ProNeuronin asiakaspalveluun saadaksesi lisätietoja toimintaterapia-arvioinnista ja muista palveluistamme.
Kokonaisvaltainen toimintaterapia-arviointi on merkittävä investointi hyvinvointiin. Sen avulla voidaan tunnistaa ne tuen muodot ja kuntoutuksen keinot, jotka parhaiten tukevat juuri sinun tai läheisesi toimintakykyä ja arjessa selviytymistä. Asiantunteva arviointi säästää aikaa ja resursseja kohdentamalla kuntoutuksen juuri oikeisiin asioihin.