Toimintaterapia tarjoaa tehokkaita keinoja aistisäätelyn haasteiden hallintaan ja elämänlaadun parantamiseen. Aistisäätelyn vaikeudet voivat ilmetä yli- tai aliherkkyytenä eri aistimuksille, mikä vaikeuttaa arjen toimintoja ja sosiaalisia tilanteita. Toimintaterapiassa keskitytään yksilöllisiin tarpeisiin ja vahvuuksiin, kehittäen henkilökohtaisia strategioita aistisäätelyn tueksi. Terapian avulla voidaan vahvistaa toimintakykyä, lisätä itsetuntemusta ja parantaa arjen hallintaa, mahdollistaen mielekkään osallistumisen tärkeisiin toimintoihin niin kotona, koulussa kuin työelämässäkin.
Mitä aistisäätelyn haasteet tarkoittavat arjessa?
Aistisäätelyn haasteet näkyvät arjessa monin eri tavoin, vaikuttaen merkittävästi henkilön toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Aistisäätelyn häiriössä henkilö reagoi poikkeavasti tavallisiin aistimuksiin, jotka liittyvät näköön, kuuloon, tuntoaistiin, makuun, hajuun, liikkeeseen tai kehon asentoon.
Aistiyliherkällä henkilöllä tavalliset aistimukset tuntuvat voimakkailta ja häiritsevinä. Esimerkiksi vaatteiden saumat voivat tuntua sietämättömiltä, normaalit äänet tuskallisen kovilta tai ruokien koostumus vastenmieliseltä. Tämä voi johtaa voimakkaisiin tunnereaktioihin, vetäytymiseen tai aistimuksia sisältävien tilanteiden välttelyyn.
Aistialiherkällä henkilöllä taas aistimukset eivät rekisteröidy riittävästi, jolloin hän saattaa hakea voimakkaita aistikokemuksia. Tämä voi näkyä liiallisena liikkeenä, kuten jatkuvana hyppelynä, keinumisena tai oviin törmäilynä, voimakkaiden makujen tai hajujen suosimisena tai kovien äänien tuottamisena.
Lapsilla aistisäätelyn haasteet voivat ilmetä:
- Vaikeutena keskittyä meluisassa ympäristössä
- Haasteina pukeutumisessa ja ruokailussa
- Motorisen kehityksen viivästymisenä
- Voimakkaina tunnereaktioina muutostilanteissa
- Vaikeutena osallistua ryhmätoimintaan
Aikuisilla aistisäätelyn haasteet voivat aiheuttaa:
- Hankaluuksia työympäristössä selviytymisessä
- Sosiaalisten tilanteiden välttelyä
- Stressin sietokyvyn alentumista
- Ongelmia nukkumisessa ja rentoutumisessa
- Haasteita intiimeissä suhteissa
Arjessa aistisäätelyn haasteet heijastuvat usein myös ihmissuhteisiin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen, sillä henkilön käyttäytyminen voidaan tulkita virheellisesti huonoksi käytökseksi, yliaktiivisuudeksi tai tarkkaavuuden ongelmiksi. Todellisuudessa kyse on hermostollisesta reagointitavasta, johon henkilö itse ei voi täysin vaikuttaa ilman oikeanlaista tukea ja työkaluja.
Miten toimintaterapia auttaa aistisäätelyn haasteissa?
Toimintaterapia tarjoaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan aistisäätelyn haasteiden käsittelyyn, keskittyen henkilön vahvuuksiin ja yksilöllisiin tarpeisiin. Terapian ytimessä on ajatus siitä, että jokaisella on oikeus osallistua itselleen merkityksellisiin toimintoihin huolimatta kohtaamistaan haasteista.
Toimintaterapeutti arvioi ensin asiakkaan aistisäätelyn haasteet perusteellisesti ja luo sen pohjalta yksilöllisen kuntoutussuunnitelman. Sensorisen integraation terapiamenetelmät ovat keskeisessä roolissa, kun autetaan hermostoa käsittelemään ja jäsentämään aistimuksia tehokkaammin.
Toimintaterapian hyödyt aistisäätelyn haasteissa:
- Auttaa tunnistamaan, miten aistisäätely vaikuttaa arkeen ja toimintakykyyn
- Kehittää keinoja, joilla henkilö voi säädellä omaa vireystilaansa
- Opettaa itseapustrategioita aistiylikuormituksen hallintaan
- Tukee tarvittavien aistikokemusten saamista hallitusti
- Muokkaa ympäristöä aistiherkkyyksiä paremmin huomioivaksi
- Vahvistaa itsetuntemusta ja itsehyväksyntää
Toimintaterapeutti ohjaa myös läheisiä ja muita tukiverkostoon kuuluvia henkilöitä ymmärtämään aistisäätelyn haasteita ja tukemaan kuntoutujaa arjessa. Tämä on erityisen tärkeää lasten kohdalla, jotta kuntoutuksessa opitut taidot siirtyvät myös koti- ja kouluympäristöön.
Käytännön esimerkkinä toimintaterapeutti voi opettaa asiakkaalle, miten tunnistaa oman vireystilan muutokset ja miten käyttää erilaisia aistimuksia (kuten painotekijöitä, liikettä tai tietynlaisia ääniä) säätelyn tukena. Toimintaterapiassa harjoitellaan myös uusiin aistimuksiin totuttautumista turvallisessa ympäristössä, mikä laajentaa henkilön toiminnallisia mahdollisuuksia.
Kenelle toimintaterapia aistisäätelyn haasteissa on hyödyllistä?
Toimintaterapiasta aistisäätelyn haasteissa hyötyvät hyvin monenlaisten taustatekijöiden kanssa elävät henkilöt iästä riippumatta. Aistisäätelyn haasteet voivat esiintyä itsenäisinä vaikeuksina tai osana muita neurologisia tai neuropsykiatrisia tilanteita.
Neuropsykiatriset asiakasryhmät, kuten autismikirjon henkilöt, ADHD-diagnoosin saaneet sekä Touretten syndroomaa, kehityksellisiä koordinaatiohäiriöitä tai oppimisvaikeuksia omaavat hyötyvät usein toimintaterapian tarjoamista keinoista aistisäätelyn tukemiseksi. Näissä diagnoosiryhmissä aistisäätelyn haasteet ovat erittäin yleisiä ja vaikuttavat merkittävästi toimintakykyyn.
Lasten ja nuorten kohdalla toimintaterapia voi auttaa:
- Kouluvalmiuksien kehittämisessä
- Sosiaalisten taitojen vahvistamisessa
- Arjen taitojen harjoittelussa
- Leikkitaitojen monipuolistamisessa
- Tunnesäätelyn kehittymisessä
Aikuisten kohdalla hyötyjä ovat:
- Työkykyisyyden ja -hyvinvoinnin paraneminen
- Arjen hallinnan vahvistuminen
- Stressinhallinnan kehittyminen
- Ihmissuhteiden laadun paraneminen
- Rentoutumiskyvyn lisääntyminen
On tärkeää huomata, että toimintaterapiasta voivat hyötyä myös henkilöt, joilla ei ole virallista diagnoosia, mutta jotka kokevat aistisäätelyyn liittyviä haasteita arjessaan. Toimintaterapeutin arvio voi auttaa tunnistamaan yksilöllisiä aistisäätelyn piirteitä ja niiden vaikutusta toimintakykyyn sekä löytämään niihin sopivia ratkaisuja.
Myös henkilöt, joilla on neurologisia sairauksia, vammoja tai psykiatrisia haasteita, voivat hyötyä toimintaterapian tarjoamista keinoista aistisäätelyn tukemiseen osana kokonaisvaltaista kuntoutusta.
Mitä toimintaterapian menetelmiä käytetään aistisäätelyn tukemiseen?
Toimintaterapiassa käytetään monipuolisia ja tutkitusti vaikuttavia menetelmiä aistisäätelyn tukemiseen. Menetelmät valitaan aina yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden, haasteiden ja vahvuuksien perusteella. Tavoitteena on tarjota hermostolle juuri oikeanlaisia ja -määräisiä aistikokemuksia, jotka tukevat aistitiedon käsittelyä ja jäsentämistä.
Sensorisen integraation terapia on keskeinen menetelmä, jossa tarjotaan asiakkaalle tarkoituksenmukaisia ja motivoivia sensomotorisia kokemuksia kontrolloidussa ympäristössä. Terapiassa käytetään esimerkiksi:
- Keinuja, liukumäkiä ja trampoliineja vestibulaarisen (tasapaino) aistijärjestelmän aktivoimiseksi
- Painopalloja, -peittoja ja -liivejä proprioseptiivisen (asento) aistijärjestelmän stimuloimiseksi
- Erilaisia tuntoaistimuksia tarjoavia materiaaleja ja välineitä
- Visuaalisia ja auditiivisia ärsykkeitä tarjoavia aktiviteetteja
Aistisäätelystrategioiden kehittäminen on toinen tärkeä osa-alue. Toimintaterapeutti auttaa asiakasta tunnistamaan, milloin ja millaisia aistimuksia hän tarvitsee säilyttääkseen optimaalisen vireystilan. Tähän kuuluvat:
- ”Sensoriset dieetti” eli yksilöllinen suunnitelma päivittäisistä aistikokemuksista
- Rauhoittumis- ja herkistymisharjoitukset
- Itseapustrategiat aistikuormituksen hallintaan
Ympäristön muokkaaminen on keskeinen keino aistisäätelyn tukemisessa. Toimintaterapeutti voi suositella:
- Aistiärsykkeiden vähentämistä tai lisäämistä ympäristössä
- Työskentelytilan muokkaamista aistiherkkyyksiä huomioivaksi
- Apuvälineitä, kuten kuulosuojaimia, istuintyynyjä tai aistileluja
Arkea helpottavia toimintaterapian menetelmiä ovat esimerkiksi:
- Päivä- ja viikkoaikataulujen suunnittelu huomioiden aistikuormituksen vaihtelut
- Siirtymätilanteiden tukeminen visuaalisilla tuilla ja ennakoinnilla
- Ruokailutilanteiden tukeminen aistisäätely huomioiden
- Pukeutumisstrategiat aistiherkille
Toimintaterapeutti osallistaa aktiivisesti myös asiakkaan lähipiirin kuntoutusprosessiin, opettaen heille keinoja tukea aistisäätelyä arjessa. Tavoitteena on, että kuntoutuksessa opitut strategiat siirtyvät luonnolliseksi osaksi jokapäiväistä elämää.
Miten aistisäätelyn haasteet tunnistetaan?
Aistisäätelyn haasteiden tunnistaminen on ensimmäinen askel oikeanlaisen tuen saamiseen. Tunnistaminen voi olla haastavaa, sillä oireet voivat muistuttaa muita kehityksellisiä tai käyttäytymisen haasteita tai tulla tulkituksi pelkästään ”hankalaksi käytökseksi”.
Aistisäätelyn häiriön tyypillisiä merkkejä ovat:
- Epätavallisen voimakkaat reaktiot tavanomaisiin aistiärsykkeisiin (valoihin, ääniin, kosketukseen)
- Tiettyjen aistikokemusten välttely (esim. tietyt ruoat, vaatteet, sosiaalinen kosketus)
- Aistihakuisuus eli jatkuva voimakkaiden aistimusten etsiminen (pyöriminen, hyppely, voimakkaat äänet)
- Vaikeudet siirtymätilanteissa ja muutoksissa
- Haasteita keskittymisessä vaihtelevissa ympäristöissä
- Motorisen suunnittelun ja koordinaation vaikeudet
- Voimakkaat tunnereaktiot, jotka vaikuttavat kohtuuttomilta tilanteeseen nähden
Toimintaterapeutin arvioinnissa käytetään standardoituja arviointimenetelmiä, haastatteluja ja havainnointia. Keskeisiä arviointimenetelmiä aistisäätelyn haasteiden tunnistamisessa ovat:
- Sensorisen integraation ja praksian testit (SIPT)
- Sensory Profile -kyselyt (lapsille, nuorille ja aikuisille)
- Sensory Processing Measure (SPM)
- Aistitiedon käsittelyn havainnointi strukturoiduissa tilanteissa
- Haastattelut asiakkaan ja lähipiirin kanssa arjen toimintakyvystä
Toimintaterapeutin arvioon on syytä hakeutua, jos:
- Arjen toiminnot (syöminen, pukeutuminen, nukkuminen) ovat merkittävästi vaikeutuneet aistireaktioiden vuoksi
- Sosiaaliset tilanteet tai tietyt ympäristöt aiheuttavat toistuvasti haasteita
- Tunne-elämän säätely on poikkeuksellisen vaikeaa
- Motorisissa taidoissa on viivettä tai poikkeavuutta
- Oppiminen tai työskentely vaikeutuu aistihäiriöiden vuoksi
Arvioinnissa toimintaterapeutti kartoittaa kokonaisvaltaisesti asiakkaan vahvuudet, haasteet ja toimintaympäristöt. Arvioinnin perusteella laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, jossa määritellään konkreettiset tavoitteet ja menetelmät aistisäätelyn tukemiseksi.
Miten voin hakeutua toimintaterapiaan aistisäätelyn haasteiden vuoksi?
Toimintaterapiaan hakeutuminen aistisäätelyn haasteiden vuoksi on ProNeuronissa sujuvaa, sillä palveluun pääsee myös ilman lähetettä. Toimintaterapia voi olla joko yksityisesti tai julkisen terveydenhuollon kautta kustannettua, riippuen tilanteestasi ja tarpeistasi.
Hakeutumisen vaiheet ProNeuroniin ovat:
- Ota yhteyttä ProNeuroniin puhelimitse tai sähköpostitse kertoaksesi tilanteestasi
- Täytä esitietolomake, jossa kerrot tarkemmin aistisäätelyn haasteistasi ja toimintakyvystäsi
- Varaa aika toimintaterapeutin arviointiin (lähetettä ei tarvita)
- Arvioinnin jälkeen laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma
Jos haluat toimintaterapiaan Kelan kuntoutuksena, tarvitset:
- Lääkärin lausunnon (B-lausunto tai kuntoutussuunnitelma)
- Kuntoutushakemuksen Kelalle
- Toimintaterapeutin laatiman arvion kuntoutustarpeesta
Kuntoutuksen maksajana voi olla:
- Kela (vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena, jolloin terapia on kuntoutujalle maksutonta)
- Kunta/kaupunki (terveyskeskuksen tai erikoissairaanhoidon maksusitoumuksella)
- Vakuutusyhtiö (jos kyse on tapaturman jälkeisestä kuntoutuksesta)
- Asiakas itse (yksityisesti kustannettuna)
ProNeuronissa toimintaterapeutit ovat erikoistuneet aistisäätelyn haasteiden kuntouttamiseen ja heillä on erityisosaamista neuropsykiatristen erityispiirteiden huomioimisessa. Toimintaterapiaa voidaan toteuttaa vastaanotolla, asiakkaan omassa toimintaympäristössä (koti, koulu, työpaikka) tai etäkuntoutuksena tilanteesta riippuen.
Jos kaipaat lisätietoja toimintaterapiaan hakeutumisesta tai haluat tiedustella vapaita aikoja, voit olla yhteydessä johtavaan toimintaterapeuttiimme tai suoraan ProNeuronin yhteystietojen kautta. Autamme mielellämme löytämään juuri sinulle tai läheisellesi sopivan polun aistisäätelyn haasteiden kuntouttamiseen.