Erityistä tukea tarvitseva nuori kohtaa murrosiässä tavallisten kehityksellisten haasteiden lisäksi omaan erityisyyteensä liittyviä haasteita. Tämä kehitysvaihe vaatii erityistä ymmärrystä, tukea ja ohjausta sekä vanhemmilta että ammattilaisilta. Erityisnuori tarvitsee murrosiässä selkeyttä, ennustettavuutta ja turvallisuuden tunnetta arkeensa. Hän hyötyy yksilöllisesti räätälöidystä tuesta, joka huomioi hänen neuropsykiatriset erityispiirteensä, vahvuutensa ja haasteensa. Nuoren tunnetaitojen kehitys, sosiaalisten tilanteiden hallinta ja itsenäistymisprosessi vaativat erityistä huomiota ja tukea.
Millaiset haasteet korostuvat erityistä tukea tarvitsevan nuoren murrosiässä?
Erityistä tukea tarvitsevan nuoren murrosiässä korostuvat haasteet liittyvät usein tunnesäätelyyn, sosiaalisiin tilanteisiin, identiteetin muodostumiseen ja itsenäistymiseen. Nämä haasteet voivat olla tavanomaisia murrosikään liittyviä muutoksia, mutta neuropsykiatrisissa häiriöissä ne usein voimistuvat ja tuovat lisähaasteita arjessa selviytymiseen.
Tunnesäätelyn haasteet ovat tyypillisiä erityisnuorille murrosiässä. Hormonitoiminnan muutokset vahvistavat tunne-elämän kuohuntaa, mikä voi ilmetä voimakkaina tunnereaktioina, mielialan vaihteluina tai ahdistuneisuutena. Erityisnuorella voi olla vaikeuksia tunnistaa ja nimetä tunteitaan tai löytää sopivia keinoja tunteiden ilmaisuun.
Sosiaalisten tilanteiden hallinta vaikeutuu usein murrosiässä, kun nuorten väliset sosiaaliset normit muuttuvat monimutkaisemmiksi. Erityisnuoren voi olla haastavaa ymmärtää sanattomia viestejä, tulkita sosiaalisia tilanteita tai mukauttaa omaa toimintaansa ryhmän odotuksiin. Tämä voi johtaa yksinäisyyteen tai kiusaamiskokemuksiin.
Identiteetin muodostuminen on keskeinen kehitystehtävä murrosiässä. Erityisnuoren kohdalla omaan identiteettiin liittyvät kysymykset voivat olla erityisen haastavia: ”Kuka minä olen?”, ”Miten erityispiirteeni vaikuttavat minuun?”, ”Olenko erilainen kuin muut?”. Näihin kysymyksiin vastaaminen vaatii tukea ja ymmärrystä.
Seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset nousevat esiin murrosiässä. Erityisnuori tarvitsee selkeää, konkreettista tietoa kehon muutoksista, seksuaalisuudesta ja ihmissuhteista. Asioista puhuminen suoraan ja rehellisesti auttaa nuorta ymmärtämään muuttuvaa kehoaan ja tunteitaan.
Itsenäistymisen erityispiirteet korostuvat, kun erityisnuori alkaa ottaa enemmän vastuuta omasta elämästään. Toiminnanohjauksen haasteet, kuten ajan hallinta, asioiden suunnittelu ja toteutus, voivat vaikeuttaa itsenäistymistä. Nuori tarvitsee tukea, jotta hän voi kehittää näitä taitoja omassa tahdissaan.
Miten neuropsykiatristen nuorten tarpeet eroavat tavallisesta murrosikäisestä?
Neuropsykiatristen nuorten tarpeet eroavat merkittävästi neurotypiittisten eli tavanomaisesti kehittyvien nuorten tarpeista murrosiässä. Nämä erot liittyvät erityisesti aistisäätelyyn, toiminnanohjaukseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen, jotka usein korostuvat hormonaalisten muutosten myötä.
Aistisäätelyn ongelmat ovat tyypillisiä neuropsykiatrisissa häiriöissä, kuten autismikirjossa, ADHD:ssa ja Tourettessa. Murrosiässä aistiyliherkkyydet tai aliherkkyydet voivat voimistua, mikä voi ilmetä esimerkiksi voimakkaana reagointina ääniin, valoihin, hajuihin tai kosketukseen. Neurotypiittinen nuori pystyy yleensä suodattamaan aistiärsykkeitä tehokkaammin.
Toiminnanohjauksen haasteet näkyvät erityisnuorilla selvemmin murrosiässä, kun vaatimukset itsenäisestä toiminnasta lisääntyvät. ADHD-nuorilla vaikeudet keskittymisessä, impulssikontrollissa ja asioiden suunnittelussa korostuvat. Autismikirjon nuorilla muutokset rutiineissa voivat aiheuttaa voimakasta ahdistusta, kun taas neurotypiittisille nuorille joustaminen on usein helpompaa.
Sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeudet ovat keskeinen haaste neuropsykiatrisilla nuorilla. Murrosiässä sosiaaliset säännöt muuttuvat hienovaraisemmiksi ja monimutkaisemmiksi, mikä voi olla erityisen haastavaa autismikirjon nuorille. ADHD-nuorilla impulsiivisuus saattaa johtaa sosiaalisiin vaikeuksiin, ja Tourette-nuorilla tikit voivat aiheuttaa hämmennystä sosiaalisissa tilanteissa.
Neuropsykiatriset nuoret tarvitsevat usein selkeämpää ohjausta ja tukea murrosiän muutoksissa. He hyötyvät konkreettisista ohjeista ja selkeistä selityksistä, kun taas neurotypiittiset nuoret omaksuvat monet asiat tarkemmin luontaisesti.
Tunne-elämän säätelyn haasteet korostuvat neuropsykiatrisilla nuorilla. Esimerkiksi ADHD-nuorilla tunneintensiteetti on usein voimakkaampi, ja autismikirjon nuorilla voi olla vaikeuksia tunnistaa ja ilmaista tunteitaan. Tämä voi johtaa suurempaan ahdistukseen ja masennusriskiin kuin neurotypiittisillä nuorilla.
Millä konkreettisilla keinoilla vanhempi voi tukea erityisnuorta murrosiässä?
Vanhemmat voivat tukea erityistä tukea tarvitsevaa nuorta murrosiässä monin konkreettisin keinoin. Keskeistä on ymmärtää nuoren yksilölliset tarpeet ja räätälöidä tuki niiden mukaisesti, samalla vahvistaen nuoren itsenäistymistä ja omanarvontuntoa.
Arjen struktuuri on erityisnuorelle erityisen tärkeää. Selkeät rutiinit, visuaaliset kalenterit ja ennustettava päivärytmi luovat turvallisuutta. Vanhempi voi tukea nuorta esimerkiksi laatimalla yhdessä viikkosuunnitelman, johon merkitään koulupäivät, harrastukset, läksyajat ja vapaa-aika.
Ennakointi auttaa erityisnuorta valmistautumaan muutoksiin ja uusiin tilanteisiin. Vanhempi voi käydä etukäteen läpi tulevia tapahtumia, keskustella mahdollisista haasteista ja suunnitella yhdessä nuoren kanssa toimintamalleja eri tilanteisiin. Tämä vähentää nuoren kokemaa ahdistusta ja epävarmuutta.
Selkeät rajat ja ohjeistukset ovat tärkeitä, vaikka nuori kaipaakin itsenäisyyttä. Erityisnuori hyötyy konkreettisista ja yksiselitteisistä ohjeista. Säännöt kannattaa perustella ja käydä rauhassa läpi. Samalla on tärkeää antaa nuorelle mahdollisuuksia harjoitella itsenäistä päätöksentekoa turvallisesti.
Tunnetaitojen tukeminen on keskeinen osa erityisnuoren kasvatusta. Vanhempi voi auttaa nuorta tunnistamaan ja nimeämään tunteitaan sekä löytämään sopivia keinoja tunteiden ilmaisuun. Tunnekorttien käyttö, tunteiden sanottaminen ja erilaisten rauhoittumiskeinojen harjoittelu yhdessä ovat hyödyllisiä menetelmiä.
Vahvuuksien tunnistaminen ja niiden tukeminen vahvistaa nuoren itsetuntoa. Vanhempi voi auttaa nuorta löytämään omat vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteensa sekä tukea häntä näiden kehittämisessä. Positiivinen palaute ja onnistumisten huomioiminen ovat erityisen tärkeitä erityisnuorelle.
Ammatillisen tuen hyödyntäminen on usein tarpeen. LAKU-perhekuntoutus on erinomainen tukimuoto erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle ja koko perheelle. Se tarjoaa tietoa, konkreettisia ohjeita ja työkaluja arjen haasteisiin. Kuntoutuksessa perhe saa tukea ammattilaisilta ja mahdollisuuden vertaistukeen, mikä auttaa sekä vanhempia että nuorta jaksamaan murrosiän myrskyissä.
Kuinka koulu voi tukea erityistä tukea tarvitsevaa murrosikäistä nuorta?
Koulu on merkittävässä roolissa erityistä tukea tarvitsevan murrosikäisen nuoren elämässä. Oikein kohdennettu tuki kouluympäristössä voi auttaa nuorta selviytymään sekä oppimiseen liittyvistä että sosiaalisista haasteista ja tukea hänen kokonaisvaltaista kehitystään.
Kolmiportainen tuki on peruskouluissa käytössä oleva järjestelmä, joka mahdollistaa yksilöllisen tuen suunnittelun. Se koostuu yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta. Erityistä tukea tarvitseva murrosikäinen nuori hyötyy usein erityisen tuen muodoista, kuten yksilöllisestä opetuksesta, pienryhmäopetuksesta tai avustajapalveluista.
Oppimisympäristön muokkaus on tehokas tapa tukea erityisnuorta. Aistiyliherkkyyksien huomioiminen luokkatilassa (melun vähentäminen, valaistuksen säätäminen), mahdollisuus rauhoittumiseen tarvittaessa ja selkeä visuaalinen ympäristö auttavat nuorta keskittymään ja oppimaan. Myös istumapaikka luokassa voi olla merkittävä tekijä.
Yksilölliset opetusjärjestelyt voivat sisältää esimerkiksi mukautettuja oppimateriaaleja, lisäaikaa kokeissa, suullisia kokeita kirjallisten sijaan tai oppisisältöjen priorisointia. Nämä järjestelyt tulee suunnitella nuoren vahvuuksien ja haasteiden pohjalta yhteistyössä nuoren, vanhempien ja oppilashuollon kanssa.
Erityisopettajan tuki on usein korvaamatonta erityisnuorelle. Erityisopettaja voi tarjota yksilöllistä ohjausta, pienryhmäopetusta ja konsultaatiota aineenopettajille. Hän myös seuraa nuoren edistymistä ja on mukana tuen tarpeen arvioinnissa ja suunnittelussa.
Joustavat opintopolut, kuten joustava perusopetus (JOPO), toiminnalliset oppimismenetelmät tai työelämään tutustumisen painottaminen, voivat motivoida erityisnuorta ja auttaa häntä löytämään omia vahvuuksiaan. Yksilölliset ratkaisut opintojen suorittamisessa tukevat nuoren itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota.
Moniammatillinen yhteistyö perheen ja terveydenhuollon kanssa on välttämätöntä erityisnuoren kokonaisvaltaisen tuen järjestämisessä. Säännölliset tapaamiset, joissa ovat mukana nuori, vanhemmat, opettajat, oppilashuollon henkilöstö ja mahdollisesti terveydenhuollon ammattilaiset, mahdollistavat tiedon jakamisen ja yhtenäisten toimintatapojen suunnittelun.
Mistä erityistä tukea tarvitseva nuori ja perhe voivat saada ammattiapua?
Erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle ja hänen perheelleen on tarjolla monipuolisia tukipalveluita. Ammattiavun löytäminen voi helpottaa merkittävästi murrosiän haasteista selviytymistä ja tukea nuoren kasvua ja kehitystä.
Neuropsykiatrinen valmennus on erityisesti neuropsykiatrisia haasteita kohtaaville nuorille suunnattu tukimuoto. Valmentaja auttaa nuorta kehittämään arjenhallinnan taitoja, kuten ajanhallintaa, toiminnanohjausta ja itsesäätelyä. Valmennusta voi saada esimerkiksi Kelan kuntoutuksena tai kunnan vammaispalveluiden kautta.
Kuntoutuspsykoterapia tukee nuoren psyykkistä hyvinvointia ja toimintakykyä. Se voi auttaa erityisesti tunnesäätelyn haasteissa, ahdistuksessa ja masennuksessa, jotka ovat yleisiä murrosiässä. Kela voi korvata 16 vuotta täyttäneen nuoren kuntoutuspsykoterapiaa. Nuoremmat voivat saada psykoterapiaa julkisen terveydenhuollon kautta.
Toimintaterapiassa tuetaan nuoren toiminnallisia taitoja ja osallistumista arjen toimintoihin. Toimintaterapeutti voi auttaa nuorta kehittämään omatoimisuutta, sosiaalisia taitoja ja aistisäätelyä. Toimintaterapiaa voi saada lääkärin lähetteellä julkisesta terveydenhuollosta tai Kelan kuntoutuksena.
Perheneuvola tarjoaa tukea koko perheelle nuoren kasvuun ja kehitykseen liittyvissä haasteissa. Perheneuvolasta saa apua kasvatuskysymyksiin, perheen vuorovaikutuksen parantamiseen ja nuoren käyttäytymisen haasteisiin. Perheneuvolaan voi hakeutua oma-aloitteisesti ilman lähetettä.
Nuorisopsykiatrian palvelut ovat saatavilla nuorille, joilla on vakavampia psyykkisiä oireita. Nuorisopsykiatrian poliklinikalle pääsee lääkärin lähetteellä. Siellä nuori voi tavata nuorisopsykiatria, psykologia ja muita ammattilaisia, jotka arvioivat nuoren tilannetta ja suunnittelevat tarvittavat tukitoimet.
Kolmannen sektorin palvelut, kuten järjestöjen tarjoama vertaistuki, kurssit ja tietopalvelut, ovat arvokkaita lisätukimuotoja. Esimerkiksi ADHD-liitto, Autismiliitto ja Tourette-yhdistys tarjoavat tietoa, vertaistukea ja neuvontaa perheille.
ProNeuron tarjoaa kattavia neuropsykiatrisia palveluita erityistä tukea tarvitseville nuorille ja heidän perheilleen. Palveluihin kuuluvat muun muassa neuropsykiatrinen valmennus, toimintaterapia, psykoterapia ja LAKU-perhekuntoutus. ProNeuronissa ymmärretään neuropsykiatristen nuorten erityispiirteet ja tarpeet, ja palvelut räätälöidään yksilöllisesti kunkin nuoren tilanteen mukaan. Jos perheessäsi on erityistä tukea tarvitseva murrosikäinen nuori, voit ottaa yhteyttä ProNeuroniin saadaksesi lisätietoa tarjolla olevista palveluista.
Erityistä tukea tarvitsevan nuoren murrosikä on haastavaa aikaa koko perheelle, mutta oikeanlaisen tuen avulla tästä elämänvaiheesta voidaan selvitä hyvin. Vanhempien ymmärrys, koulun tuki ja ammattiapu yhdessä auttavat nuorta kasvamaan kohti tasapainoista aikuisuutta hänen omista lähtökohdistaan käsin.