Perhekuntoutus on erityisen hyödyllinen tukimuoto neurokirjon lapselle ja perheelle silloin, kun arjen haasteet tuntuvat kasautuvan ja perhe tarvitsee kokonaisvaltaista tukea. Se sopii tilanteisiin, joissa lapsen neuropsykiatrinen oireilu vaikuttaa merkittävästi perheen arkeen ja hyvinvointiin, eikä yksittäinen terapia riitä tukimuodoksi. Perhekuntoutus on ajankohtainen vaihtoehto, kun perheessä kaivataan konkreettisia keinoja arjen sujuvoittamiseksi, vanhemmat tuntevat uupumusta tai kun tarvitaan työkaluja lapsen kehityksen ja vuorovaikutuksen tukemiseen. Kuntoutus huomioi koko perhesysteemin, mikä tekee siitä kokonaisvaltaisen tukimuodon neuropsykiatrisen lapsen kehityksen tueksi.
Mitä perhekuntoutus tarkoittaa neurokirjon lapsen ja perheen tukimuotona?
Perhekuntoutus on kokonaisvaltainen tukimuoto, jossa työskennellään koko perheen kanssa neurokirjon lapsen hyvinvoinnin edistämiseksi. Siinä huomioidaan lapsen neuromonimuotoisuuteen liittyvät erityispiirteet sekä koko perhesysteemi, jossa lapsi elää ja kehittyy. Tukimuodossa yhdistyy terapeuttinen työskentely, käytännön ohjaus ja konkreettiset arjen tukitoimet.
Toisin kuin yksilökeskeisissä terapioissa, perhekuntoutuksessa nähdään lapsen tukeminen osana koko perheen hyvinvoinnin vahvistamista. Lapsen neuropsykiatrinen oireilu vaikuttaa koko perheeseen, ja vastaavasti perheen vuorovaikutus ja toimintatavat vaikuttavat lapsen hyvinvointiin. Tämän vuoksi perhekuntoutuksessa työskennellään samanaikaisesti lapsen, vanhempien ja usein myös sisarusten kanssa.
Perhekuntoutuksen perusperiaatteena on vahvistaa perheen omia voimavaroja ja löytää toimivia keinoja arjen tilanteisiin. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä neurokirjon erityispiirteistä, parantaa perheen sisäistä vuorovaikutusta ja löytää konkreettisia työkaluja, joilla tukea lapsen kehitystä ja hyvinvointia.
Kuntoutuksessa työskennellään moniammatillisesti, ja siinä voidaan hyödyntää erilaisia terapiamuotoja ja lähestymistapoja perheen tarpeiden mukaan. LAKU-perhekuntoutus on esimerkki tällaisesta kokonaisvaltaisesta perhekuntoutusmallista, joka on kehitetty erityisesti neuropsykiatristen lasten ja heidän perheidensä tueksi.
Millaisista merkeistä tunnistaa, että perhe voisi hyötyä perhekuntoutuksesta?
Perhekuntoutuksen tarve näkyy usein arjen toistuvina haasteina ja perheen jaksamisen vaikeuksina. Keskeisiä merkkejä ovat lapsen voimistunut neuropsykiatrinen oireilu, vanhempien uupumus ja koko perheen vuorovaikutuksen haasteet. Nämä merkit usein kertovat, että yksittäiset tukitoimet eivät ole riittäviä.
Konkreettisia merkkejä perhekuntoutuksen tarpeesta voivat olla:
- Arjen toiminnot tuntuvat kohtuuttoman kuormittavilta (aamutoimet, ruokailut, nukkumaanmeno)
- Perheessä on toistuvia konfliktitilanteita, joihin ei löydy ratkaisuja
- Lapsen käyttäytymisen ohjaaminen tuntuu erityisen haastavalta
- Vanhemmat kokevat jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta ja uupumusta
- Neuropsykiatrisiin piirteisiin liittyvät aistiherkkyydet tai toiminnanohjauksen vaikeudet kuormittavat perhearkea
- Lapsi reagoi voimakkaasti muutostilanteisiin, mikä vaikeuttaa perheen arkea
- Sisarusten tarpeet jäävät huomiotta neuropsykiatrisen lapsen tukemisen viedessä voimavaroja
Myös ammattilaisten suositus voi olla merkki perhekuntoutuksen tarpeesta. Jos lasta hoitava lääkäri, terapeutti tai koulussa toimiva ammattilainen ehdottaa perhekuntoutusta, kannattaa tämä mahdollisuus ottaa vakavasti. Varhainen tuen piiriin hakeutuminen on tärkeää, sillä pitkittyessään haasteet usein monimutkaistuvat.
Perheen kokonaisvaltaisen tuen tarve voi ilmetä myös tilanteissa, joissa lapsen oireilua on tutkittu ja diagnosoitu, mutta perhe kaipaa käytännön keinoja arjen hallintaan ja lapsen tukemiseen. Erityisesti nivelvaiheissa, kuten koulun alkaessa tai yläkouluun siirryttäessä, perhekuntoutus voi olla hyödyllinen tukimuoto.
Miten perhekuntoutusprosessi etenee käytännössä?
Perhekuntoutusprosessi alkaa yleensä alkuarvioinnilla, jossa kartoitetaan perheen tilanne ja tarpeet. Tämän jälkeen laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, jonka pohjalta toteutetaan säännöllisiä tapaamisia ja toiminnallisia harjoituksia. Prosessi päättyy asteittaiseen tuen vähentämiseen ja opittujen taitojen siirtämiseen perheen arkeen.
Tyypillinen perhekuntoutusprosessi sisältää seuraavat vaiheet:
- Alkukartoitus ja arviointi: Perheen tilanteen, haasteiden ja voimavarojen kartoittaminen. Tässä vaiheessa tavataan koko perhe ja kuullaan kaikkien perheenjäsenten näkemyksiä.
- Tavoitteiden asettaminen: Yhdessä perheen kanssa määritellään konkreettiset ja realistiset tavoitteet kuntoutukselle.
- Kuntoutussuunnitelman laatiminen: Luodaan yksilöllinen suunnitelma, joka sisältää käytettävät menetelmät ja aikataulun.
- Säännölliset tapaamiset: Toteutetaan suunnitelman mukaisia tapaamisia, jotka voivat sisältää perhetapaamisia, vanhempien ohjausta ja lapsen yksilötyöskentelyä.
- Toiminnalliset menetelmät: Käytetään erilaisia harjoituksia ja menetelmiä vuorovaikutuksen, arjen hallinnan ja neuropsykiatristen erityispiirteiden kanssa toimimisen tukemiseksi.
- Verkostoyhteistyö: Tehdään yhteistyötä lapsen muiden tukiverkostojen, kuten koulun tai päiväkodin kanssa.
- Seurantatapaamiset: Arvioidaan edistymistä ja tarkistetaan tavoitteita prosessin aikana.
- Päätösvaihe: Valmistellaan tuen asteittainen vähentäminen ja varmistetaan, että perheellä on työkalut jatkaa itsenäisesti.
Esimerkiksi LAKU-perhekuntoutuksessa kuntoutus kestää tyypillisesti enintään 18 kuukautta, ja siihen sisältyy perhekäyntien lisäksi ryhmätapaamisia sekä lapsille että vanhemmille. Tällainen rakenne mahdollistaa sekä yksilöllisen tuen että vertaistuen saamisen.
Perhekuntoutuksessa käytetään monipuolisia menetelmiä, kuten toiminnanohjaustaitojen harjoittelua, vuorovaikutusleikkejä, tunneilmaisun tukemista ja arjen rutiinien rakentamista. Kuntoutusprosessin intensiteetti vaihtelee perheen tarpeiden mukaan, ja tapaamisia voidaan järjestää sekä toimipisteessä että perheen kotona tai muissa arjen ympäristöissä.
Mitä hyötyjä perhekuntoutus voi tarjota neurokirjon lapselle ja koko perheelle?
Perhekuntoutus tarjoaa neurokirjon lapselle ja perheelle kokonaisvaltaisia hyötyjä, jotka näkyvät sekä lapsen kehityksessä että koko perheen hyvinvoinnissa. Keskeisiä hyötyjä ovat lisääntynyt ymmärrys neuromonimuotoisuudesta, arjen sujuvoituminen, vuorovaikutuksen parantuminen ja vanhempien voimavarojen vahvistuminen.
Lapsen kannalta perhekuntoutuksen merkittäviä hyötyjä ovat:
- Itsetunnon ja myönteisen minäkuvan vahvistuminen
- Itsesäätelyn ja toiminnanohjauksen taitojen kehittyminen
- Tunnetaitojen parantuminen
- Sosiaalisten taitojen vahvistuminen
- Koulussa ja muissa toimintaympäristöissä selviytymisen helpottuminen
Vanhempien kannalta keskeisiä hyötyjä ovat:
- Syvempi ymmärrys lapsen neuropsykiatrisista erityispiirteistä
- Konkreettiset työkalut haastavien tilanteiden käsittelyyn
- Vanhemmuuden voimavarojen lisääntyminen ja uupumuksen väheneminen
- Vertaistuen saaminen muilta samassa tilanteessa olevilta perheiltä
- Myönteisen vuorovaikutuksen lisääntyminen lapsen kanssa
Koko perheelle perhekuntoutus tuo:
- Arjen sujuvuuden parantuminen ja rutiinien selkeytyminen
- Perheen sisäisen vuorovaikutuksen kehittyminen
- Myönteisen ilmapiirin vahvistuminen kotona
- Sisarusten aseman ja tarpeiden huomioiminen
- Perheen yhteisten voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
Perhekuntoutuksessa opitut taidot siirtyvät kotiin, kun menetelmiä harjoitellaan aidoissa arjen tilanteissa. Kuntoutuksessa voidaan esimerkiksi laatia konkreettisia kuvatuettuja päiväohjelmia, jotka auttavat arjen ennakoitavuudessa. Näin kuntoutus ei jää irralliseksi interventioksi, vaan muuttuu pysyväksi osaksi perheen toimintatapoja.
Kuka voi hakeutua perhekuntoutukseen ja miten prosessi käynnistyy?
Perhekuntoutukseen voi hakeutua perhe, jossa lapsella on todettu neuropsykiatrisia piirteitä tai diagnoosi ja arjessa ilmenee tuen tarvetta. Prosessi käynnistyy yleensä lääkärin lähetteellä, ja kuntoutukseen voi saada maksusitoumuksen esimerkiksi Kelalta. Ensimmäinen askel on keskustella hoitavan lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen kanssa kuntoutusmahdollisuuksista.
Perhekuntoutukseen hakeutumisen kriteerit vaihtelevat hieman palveluntarjoajan ja kuntoutusmuodon mukaan. Esimerkiksi Kelan LAKU-perhekuntoutus on suunnattu 7–15-vuotiaille lapsille ja nuorille, joilla on todettu jokin neuropsykiatrinen oireyhtymä, kuten ADHD, autismikirjo tai Touretten oireyhtymä. Kuntoutus soveltuu perheille, joissa:
- Lapsi tarvitsee monimuotoista kuntoutuksellista tukea ja ohjausta
- Neuropsykiatrisiin piirteisiin liittyy toimintakykyä heikentäviä oireita
- Lapsi tarvitsee tukea arjen eri ympäristöissä (koti, koulu, harrastukset)
- Perhe on motivoitunut sitoutumaan kuntoutukseen
Perhekuntoutukseen hakeutumisen prosessi etenee tyypillisesti seuraavasti:
- Keskustelu lääkärin kanssa: Hoitava lääkäri (esim. lastenneurologi tai lastenpsykiatri) arvioi perhekuntoutuksen tarpeen ja sopivuuden.
- Lähete ja maksusitoumus: Lääkäri laatii lähetteen ja tarvittavat dokumentit maksusitoumusta varten (esim. Kelalle tai kunnalle).
- Yhteydenotto palveluntuottajaan: Perhe tai lääkäri ottaa yhteyttä perhekuntoutusta tarjoavaan tahoon.
- Alkuarviointi: Palveluntuottaja arvioi perheen tilanteen ja kuntoutuksen soveltuvuuden.
- Kuntoutuspäätös: Kela tai muu maksaja tekee päätöksen kuntoutuksen myöntämisestä.
- Kuntoutuksen käynnistyminen: Suunnitellaan ja aloitetaan varsinainen kuntoutustyöskentely.
Kelan kustantama perhekuntoutus on perheelle maksutonta. Monissa kunnissa ja hyvinvointialueilla on myös omia perhekuntoutuksen muotoja, joihin ohjaudutaan perhepalveluiden kautta.
Jos pohdit perhekuntoutuksen mahdollisuutta, voit ottaa yhteyttä suoraan perhekuntoutusta tarjoaviin tahoihin, kuten ProNeuroniin, saadaksesi lisätietoa vaihtoehdoista. ProNeuronin yhteystiedoista saat tietoa, miten voit kysyä lisää LAKU-perhekuntoutuksesta tai muista kuntoutusmuodoista.
Perhekuntoutus on investointi koko perheen hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Varhain aloitettu kokonaisvaltainen tuki voi merkittävästi edistää neurokirjon lapsen kehitystä ja parantaa koko perheen elämänlaatua. Kuntoutus tarjoaa työkaluja, joiden avulla perhe voi jatkaa itsenäisemmin eteenpäin myös kuntoutusjakson päätyttyä.