Neuropsykiatriset haasteet, kuten ADHD, autismikirjo tai Tourette, vaikuttavat merkittävästi koko perheen arkeen. Perhe tarvitsee ulkopuolista tukea, kun arjen sujuminen vaikeutuu huomattavasti, perheen sisäiset voimavarat eivät enää riitä, tai kun lapsen käyttäytyminen tai mieliala muuttuu selvästi. Myös vanhempien uupumus, perheen vuorovaikutushaasteet tai lapsen koulunkäyntivaikeudet ovat merkkejä tuen tarpeesta. Oikea-aikainen ja ammattitaitoinen tuki auttaa koko perhettä jaksamaan, kehittämään toimivia arjen strategioita ja vahvistamaan perheenjäsenten hyvinvointia.
Milloin perhe tarvitsee ulkopuolista tukea neuropsykiatristen haasteiden kanssa?
Perhe tarvitsee ulkopuolista tukea neuropsykiatristen haasteiden kanssa, kun arjen toimintakyky ja perheen hyvinvointi alkavat selvästi heikentyä. Neuropsykiatriset häiriöt kuten ADHD, autismikirjo, Touretten oireyhtymä ja erilaiset oppimisvaikeudet asettavat erityisiä haasteita perheen arkeen ja dynamiikkaan.
Ulkopuolisen tuen tarve tulee ajankohtaiseksi, kun perheen omat keinot eivät enää riitä arjen hallintaan. Tätä voi ilmentää jatkuva stressi kotona, toistuvat konfliktit perheenjäsenten välillä tai lapsen kasvava oireilu koulussa tai vapaa-ajalla. Myös vanhempien lisääntyvä uupumus on merkittävä signaali siitä, että perhe hyötyisi ammattiavusta.
Tuen hakeminen ei ole merkki epäonnistumisesta vaan vastuullinen tapa huolehtia koko perheen hyvinvoinnista. Neuropsykiatrisia haasteita kohtaavan lapsen tai nuoren tukeminen vaatii erityistä osaamista ja räätälöityjä lähestymistapoja, joita ammattilaiset voivat tarjota perheen avuksi.
Mitä varhaisemmassa vaiheessa tukea haetaan, sitä paremmin voidaan ehkäistä ongelmien kasautumista ja vakavampien haasteiden syntymistä. Moniammatillinen tuki tarjoaa perheelle työkaluja arjen hallintaan ja edistää kaikkien perheenjäsenten hyvinvointia pitkällä aikavälillä.
Mitä neuropsykiatriset haasteet tarkoittavat perhe-elämässä?
Neuropsykiatriset haasteet muuttavat perheen arkea monin tavoin ja vaativat sopeutumista kaikilta perheenjäseniltä. Nepsy-oireet vaikuttavat perheen rutiineihin, vuorovaikutukseen ja jaksamiseen usein kokonaisvaltaisesti.
ADHD-diagnoosiin liittyvä impulsiivisuus, keskittymisvaikeudet ja levottomuus näkyvät kotona esimerkiksi haasteina aamurutiineissa, läksyjen teossa tai nukkumaanmenotilanteissa. Perheenjäsenet saattavat joutua toistuvasti muistuttamaan tehtävistä ja ohjaamaan toimintaa, mikä voi aiheuttaa turhautumista kaikissa osapuolissa.
Autismikirjon piirteet puolestaan voivat ilmetä tarkkoina rutiinien vaatimuksina, aistiyliherkkyytenä tai sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteina. Nämä saattavat rajoittaa perheen yhteisiä aktiviteetteja ja vaatia erityistä suunnittelua arjen toimintoihin. Muutokset suunnitelmissa voivat aiheuttaa voimakkaita tunnereaktioita ja stressiä.
Touretten oireyhtymä tuo mukanaan tic-oireita, jotka voivat herättää huomiota kodin ulkopuolella ja aiheuttaa sosiaalisia paineita sekä lapselle että muulle perheelle. Tilanne voi johtaa eristäytymiseen ja vaikuttaa perheen sosiaalisiin suhteisiin.
Arki neuropsykiatrisia haasteita kohtaavassa perheessä vaatii usein tavallista enemmän:
- Ennakoivaa suunnittelua ja selkeitä rutiineja
- Jatkuvaa sopeutumista muuttuviin tilanteisiin
- Kärsivällisyyttä toistuvissa haastavissa tilanteissa
- Erityistä ymmärrystä lapsen tai nuoren toiminnan taustalla olevista syistä
- Yhteistyötä eri tahojen, kuten koulun ja harrastustoiminnan kanssa
Sisarukset joutuvat usein sopeutumaan siihen, että erityistä tukea tarvitseva perheenjäsen saa enemmän huomiota ja resursseja. Tämä voi aiheuttaa ristiriitaisia tunteita ja vaatii vanhemmilta tasapainoilua kaikkien lasten tarpeiden huomioimisessa.
Vaikka neuropsykiatriset haasteet tuovat mukanaan haasteita, ne myös usein kehittävät perheen joustavuutta, luovuutta ja kykyä nähdä erilaisuus rikkautena. Monet perheet oppivat löytämään uudenlaisia vahvuuksia ja voimavaroja arkeensa.
Mitkä merkit kertovat ulkopuolisen tuen tarpeesta?
Ulkopuolisen tuen tarpeesta kertovat merkit ovat usein nähtävissä sekä lapsen tai nuoren käyttäytymisessä että vanhempien jaksamisessa. Perheen tuen tarve tulee esiin, kun haasteet alkavat merkittävästi vaikuttaa arkeen ja hyvinvointiin.
Lapsen tai nuoren kohdalla huolestuttavia merkkejä voivat olla:
- Koulunkäynnin vaikeudet, kuten poissaolojen lisääntyminen tai arvosanojen äkillinen heikkeneminen
- Sosiaalisten suhteiden selkeä vähentyminen tai eristäytyminen
- Oireilun selkeä voimistuminen, esimerkiksi lisääntynyt impulsiivisuus tai tic-oireiden pahentuminen
- Mielialan muutokset, kuten masentuneisuus, ahdistuneisuus tai aggressiivisuus
- Itsetunnon heikkeneminen ja negatiivinen puhe itsestä
- Nukkumis- tai syömisvaikeudet
- Toimintakyvyn lasku arkisissa asioissa, jotka aiemmin ovat sujuneet
Vanhempien ja koko perheen tasolla tuen tarvetta ilmentävät:
- Jatkuva uupumus ja riittämättömyyden tunne
- Vanhempien eriävät näkemykset kasvatuksesta ja niihin liittyvät konfliktit
- Perheen sisäisten vuorovaikutussuhteiden kuormittuminen
- Sisarusten oireilu tai reaktiot, kuten mustasukkaisuus tai vetäytyminen
- Perheen sosiaalisen verkoston kaventuminen
- Vanhempien oma ahdistus, masennus tai uupumus
- Tunne siitä, että kaikki keinot on jo kokeiltu ilman riittävää apua
On tärkeää huomata, että avun hakemisen kynnys kannattaa pitää matalana. Mitä varhaisemmassa vaiheessa perhe saa tukea, sitä vaikuttavampaa apu on. Joskus riittävä tuki voi olla lyhytaikaista neuvontaa tai ohjausta, kun taas toisinaan tarvitaan pitkäkestoisempaa kuntoutusta.
Erityisesti siirtymävaiheet, kuten koulun aloittaminen, yläkouluun siirtyminen tai murrosiän alkaminen voivat lisätä tuen tarvetta. Näissä tilanteissa ennaltaehkäisevä tuki voi auttaa perhettä navigoimaan muutoksen läpi ilman suurempia ongelmia.
Millaisia tukimuotoja on saatavilla neuropsykiatrisia haasteita kohtaaville perheille?
Neuropsykiatrisia haasteita kohtaaville perheille on tarjolla monipuolisia tukimuotoja, jotka voidaan räätälöidä perheen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Neuropsykiatrinen kuntoutus voi kohdistua sekä lapseen tai nuoreen että koko perheeseen.
Yksi keskeisimmistä tukimuodoista on LAKU-perhekuntoutus, joka on Kelan tarjoama harkinnanvarainen kuntoutuspalvelu 7-15-vuotiaille neuropsykiatrisia haasteita kohtaaville lapsille ja heidän perheilleen. LAKU-kuntoutuksen tavoitteena on antaa perheelle konkreettisia työkaluja arjen hallintaan ja parantaa perheen toimintakykyä kokonaisvaltaisesti. Kuntoutus toteutetaan moniammatillisesti, ja siihen sisältyy sekä yksilö- että ryhmätapaamisia.
Muita tärkeitä tukimuotoja ovat:
- Neuropsykologinen kuntoutus, joka auttaa lasta tai nuorta kehittämään toiminnanohjaustaitoja, tarkkaavuutta ja muita kognitiivisia valmiuksia
- Toimintaterapia, jossa harjoitellaan arjen taitoja ja kehitetään aistisäätelyä
- Puheterapia kommunikaation ja sosiaalisten taitojen tukemiseen
- Psykoterapia, joka auttaa käsittelemään diagnoosiin liittyviä tunteita ja kehittämään tunnetaitoja
- Vanhempainohjaus, jossa vanhemmat saavat tietoa neuropsykiatrisista häiriöistä ja keinoja tukea lasta arjessa
- Sopeutumisvalmennuskurssit koko perheelle
- Vertaistukiryhmät sekä lapsille että vanhemmille
Koulun tukitoimet muodostavat tärkeän osan kokonaisuutta. Näitä voivat olla erityisopettajan tuki, koulunkäynninohjaajan apu, yksilölliset opetusjärjestelyt sekä erilaiset apuvälineet. Tehostettu ja erityinen tuki mahdollistavat yksilöllisen oppimispolun rakentamisen.
Moni perhe hyötyy myös sosiaalihuollon palveluista, kuten perhetyöstä, kotipalvelusta tai tukihenkilötoiminnasta. Nämä tukimuodot voivat tuoda konkreettista helpotusta perheen arkeen ja auttaa jaksamaan haastavissa tilanteissa.
Osa perheistä hyötyy myös neurologin tai psykiatrin seurannasta, erityisesti jos tilanne vaatii lääkehoidon arviointia. Kokonaisvaltainen tuki huomioi perheen kaikki perheenjäsenet ja heidän tarpeensa. Tuen suunnittelussa on tärkeää huomioida myös sisarusten jaksaminen ja heidän tarpeensa saada tietoa ja tukea perhetilanteeseen.
Miten hakeutua neuropsykiatristen palveluiden piiriin?
Neuropsykiatristen palveluiden piiriin hakeutuminen voi tapahtua useita eri reittejä. Moniammatillinen tuki on saavutettavissa sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisten palveluntarjoajien kautta.
Julkisella puolella hakeutuminen tapahtuu tyypillisesti näin:
- Ensimmäinen yhteydenotto omaan terveyskeskukseen tai neuvolaan/kouluterveydenhuoltoon
- Lähetteen saaminen perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon (lasten/nuorten/aikuisten neurologia tai psykiatria)
- Tutkimusjakso erikoissairaanhoidossa, jonka perusteella määritellään tarvittavat tukitoimet
- Kuntoutussuunnitelman laatiminen ja suositusten mukaisten tukitoimien järjestäminen
Yksityisellä puolella, kuten ProNeuronilla, palveluihin voi hakeutua myös ilman lähetettä. Tämä mahdollistaa nopean avun saamisen tilanteissa, joissa perhe kokee tarvitsevansa tukea välittömästi. ProNeuronin palveluihin voi hakeutua ottamalla yhteyttä suoraan asiakaspalveluun, josta perhe ohjataan sopivan ammattilaisen vastaanotolle.
Kelan kuntoutuspalveluihin, kuten LAKU-perhekuntoutukseen, tarvitaan yleensä:
- Lääkärin B-lausunto, jossa todetaan kuntoutustarve
- Kuntoutushakemus, jonka perhe täyttää itse
- Kuntoutussuunnitelma, joka on laadittu yhteistyössä terveydenhuollon kanssa
Kelan kuntoutuspalvelut ovat perheelle maksuttomia, ja niihin voi hakea myös matkakorvauksia sekä kuntoutusrahaa. Yksityisten palvelujen kustannuksiin voi saada Kela-korvausta, ja joihinkin terapioihin on mahdollista saada Kelan maksusitoumus.
Ensimmäisessä tapaamisessa ProNeuronilla kartoitetaan perheen tilanne kokonaisvaltaisesti. Tapaamisen aikana kerätään taustatietoja, kuunnellaan perheen kokemuksia ja luodaan yhteinen ymmärrys tilanteesta. Tämän perusteella laaditaan yksilöllinen suunnitelma jatkotoimenpiteistä ja tarvittavista tukimuodoista.
Palveluiden piiriin hakeutumisessa on tärkeää olla sinnikäs ja aktiivinen. Jos perhe kokee, ettei tule kuulluksi, kannattaa pyytää toinen arvio tai hakeutua toisen ammattilaisen vastaanotolle. Jokaisella perheellä on oikeus saada tarvitsemaansa tukea neuropsykiatristen haasteiden kanssa.
Mitä hyötyä perheelle on moniammatillisesta tuesta?
Moniammatillisen tuen merkitys neuropsykiatrisia haasteita kohtaaville perheille on korvaamaton. Erityislapsi perheessä tarvitsee usein monitahoista tukea, jota yksittäinen ammattilainen ei pysty tarjoamaan.
Moniammatillisen yhteistyön keskeisiä hyötyjä ovat:
- Kokonaisvaltainen näkemys perheen tilanteesta, jossa huomioidaan kaikki elämän osa-alueet
- Eri ammattilaisten asiantuntemuksen yhdistäminen perheen parhaaksi
- Johdonmukainen ja koordinoitu tuki, jossa eri toimenpiteet tukevat toisiaan
- Perheen voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen monesta näkökulmasta
- Räätälöity tuki, joka vastaa juuri kyseisen perheen yksilöllisiin tarpeisiin
Moniammatillinen lähestymistapa varmistaa, että perhe saa tukea kaikilla tarvitsemillaan osa-alueilla. Esimerkiksi toimintaterapeutti voi keskittyä arjen toimintojen sujuvoittamiseen, psykologi tunteiden käsittelyyn ja neuropsykologi kognitiivisiin taitoihin. Samanaikaisesti lääkäri voi arvioida mahdollisen lääkehoidon tarvetta, ja perheterapeutti tukea koko perheen vuorovaikutusta.
Pitkällä aikavälillä moniammatillisen tuen hyödyt näkyvät:
- Lapsen tai nuoren itsetunnon vahvistumisena ja oman potentiaalin löytämisenä
- Vanhempien parempana jaksamisena ja kykynä tukea lastaan
- Sisarusten hyvinvoinnin turvaamisena
- Koko perheen toimintakyvyn ja elämänlaadun parantumisena
- Tulevien haasteiden ennaltaehkäisynä ja kriisitilanteiden vähenemisenä
Neuropsykiatristen haasteiden kanssa eläminen on usein maratonmatka, ei pikakilpailu. Moniammatillinen tuki tarjoaa perheelle pitkäjänteistä kumppanuutta tällä matkalla. Oikeanlainen tuki oikeaan aikaan voi merkittävästi muuttaa sekä lapsen että koko perheen tulevaisuuden suuntaa.
Jos perheessänne on neuropsykiatrisia haasteita ja koette tarvitsevanne ulkopuolista tukea, älkää epäröikö ottaa yhteyttä. ProNeuronin ammattilaiset ovat valmiina auttamaan perheenne yksilöllisessä tilanteessa. Voitte tutustua tarkemmin palveluihimme ja yhteystietoihimme verkkosivuillamme löytääksenne juuri teidän perheellenne sopivan tukimuodon.