Oma väylä -kuntoutukseen kannattaa hakeutua, kun 16-29-vuotias nuori aikuinen, jolla on diagnosoitu ADHD tai autismikirjon häiriö, kaipaa tukea arjenhallintaan, opiskeluun, työelämään tai sosiaalisiin tilanteisiin. Kuntoutus on erityisesti hyödyllinen, kun tavanomainen tuki ei riitä, mutta nuori ei kuitenkaan tarvitse vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta. Hakeutuminen on ajankohtaista, kun neuropsykiatriset oireet merkittävästi vaikuttavat toimintakykyyn ja nuori aikuinen on motivoitunut sitoutumaan vuoden mittaiseen kuntoutusprosessiin. Kelan tukema kuntoutus auttaa löytämään omia vahvuuksia ja rakentamaan itsenäisempää elämää.
Mikä on Oma väylä -kuntoutus?
Oma väylä -kuntoutus on Kelan tukema neuropsykiatrinen kuntoutusmalli, joka on suunnattu 16-29-vuotiaille nuorille aikuisille, joilla on diagnosoitu ADHD tai autismikirjon häiriö ilman kognitiivisen kehityksen häiriötä. Se yhdistää yksilö- ja ryhmäkuntoutusta sekä jalkautuvaa tukea asiakkaan tarpeisiin sovitetulla tavalla. Kuntoutuksen keskiössä on kokonaisvaltainen tuki arjen, opiskelun ja työelämän haasteisiin.
Oma väylä -kuntoutuksen perusperiaatteena on vahvistaa nuoren aikuisen toimintakykyä ja itsenäistymistaitoja käytännönläheisellä tavalla. Kuntoutuksessa huomioidaan neuropsykiatristen häiriöiden erityispiirteet ja niiden vaikutukset elämän eri osa-alueilla. Sen sijaan että keskityttäisiin vain oireiden hallintaan, kuntoutuksessa painotetaan vahvuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä.
Kuntoutuksen tavoitteena on tukea nuorta aikuista:
- Arjenhallinnan taidoissa
- Opiskelu- ja työelämävalmiuksissa
- Sosiaalisissa ja vuorovaikutustaidoissa
- Itsetuntemuksen kehittämisessä
- Neuropsykiatristen oireiden tunnistamisessa ja hallinnassa
ProNeuronin Oma väylä -kuntoutustiimi koostuu neuropsykiatrisen kuntoutuksen asiantuntijoista, jotka soveltavat tutkittuja ja käytännössä vaikuttaviksi todettuja menetelmiä. Kuntoutus on prosessi, joka toteutetaan vuoden aikana strukturoidun ohjelman mukaisesti, mutta yksilöllisesti asiakkaan tarpeet huomioiden.
Milloin Oma väylä -kuntoutuksesta voi hyötyä?
Oma väylä -kuntoutuksesta voi hyötyä erityisesti silloin, kun nuori aikuinen kohtaa neuropsykiatrisista häiriöistä johtuvia haasteita arkielämässä, opiskelussa tai työelämässä. Kuntoutus on ajankohtaista, kun peruspalveluiden tuki ei ole riittävää, mutta vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kriteerit eivät täyty.
Seuraavat tilanteet voivat olla merkkejä siitä, että Oma väylä -kuntoutuksesta voisi olla hyötyä:
- Vaikeudet arjenhallinnassa, kuten ajankäytön suunnittelussa, kodinhoitotehtävissä tai päivärytmin ylläpitämisessä
- Haasteet opiskelussa tai työelämässä, kuten keskittymisvaikeudet, tehtävien aloittamisen ja loppuun saattamisen ongelmat
- Vaikeudet sosiaalisissa tilanteissa ja vuorovaikutuksessa
- Itsenäistymiseen liittyvät haasteet, kuten omien asioiden hoitaminen
- Tarve löytää omia vahvuuksia ja kehittää neuropsykiatrisiin oireisiin sopivia toimintastrategioita
Kuntoutuksesta hyötyvät erityisesti ne nuoret aikuiset, jotka ovat motivoituneita kehittämään omia taitojaan ja valmiita sitoutumaan vuoden mittaiseen kuntoutusprosessiin. Tärkeää on, että kuntoutuja itse tunnistaa tarpeen muutokselle ja on valmis työskentelemään tavoitteidensa eteen.
Kuntoutus sopii myös tilanteisiin, joissa nuori aikuinen:
- On siirtymävaiheessa, kuten opintojen tai työelämän aloittamisessa
- Tarvitsee tukea itsenäisempään asumiseen
- Kaipaa vertaistukea ja kokemuksia siitä, ettei ole haasteidensa kanssa yksin
- Haluaa löytää keinoja selviytyä paremmin arjen tilanteissa, jotka aiheuttavat kuormitusta
Oma väylä -kuntoutuksesta voi hyötyä, vaikka neuropsykiatrisen diagnoosin lisäksi olisi diagnosoitu jokin psykiatrinen häiriö, johon saa hoitoa terveydenhuollossa. Oleellista on, että neuropsykiatrinen diagnoosi on tehty ja se aiheuttaa toimintakyvyn haasteita.
Miten Oma väylä -kuntoutukseen haetaan?
Oma väylä -kuntoutukseen hakeminen tapahtuu Kelan kautta. Hakuprosessissa tarvitaan lääkärinlausunto ja Kelan kuntoutushakemus. Prosessi etenee seuraavien vaiheiden kautta:
Hakuprosessin vaiheet:
- Hanki B-lääkärinlausunto tai vastaava lääketieteellinen selvitys neuropsykiatrisen diagnoosin (ADHD tai autismikirjon häiriö) toteamisesta ja kuntoutustarpeesta. Lausunnon tulee olla enintään vuoden vanha.
- Täytä Kelan kuntoutushakemus KU132 -lomake. Lomakkeen voi täyttää verkossa Kelan asiointipalvelussa tai toimittaa paperisena.
- Toimita hakemus ja lääkärinlausunto Kelaan joko verkkopalvelun kautta tai postitse osoitteeseen: Kela, PL 10, 00056 KELA.
Hakemuksessa on tärkeää kuvata selkeästi:
- Neuropsykiatriset oireet ja niiden vaikutus toimintakykyyn
- Haasteet opiskelu- ja työelämässä, arjenhallinnassa tai sosiaalisissa tilanteissa
- Aiemmat tukitoimet ja niiden vaikuttavuus
- Omat tavoitteet kuntoutukselle
ProNeuronin rooli hakuprosessissa on tarjota tukea ja neuvontaa hakemiseen liittyvissä kysymyksissä. ProNeuronin Oma väylä -koordinaattori voi auttaa hakuprosessin eri vaiheissa ja antaa lisätietoja kuntoutuksen sisällöstä. Voit ottaa yhteyttä suoraan koordinaattoriin hakuprosessin aikana.
Hakemista helpottaa se, että Oma väylä -kuntoutukseen on jatkuvasti vapaita paikkoja. Kela tekee päätöksen kuntoutuksen myöntämisestä hakemuksen ja lääkärinlausunnon perusteella. Myönteisen päätöksen jälkeen ProNeuron on yhteydessä asiakkaaseen kuntoutuksen aloittamiseksi.
Huomioitavaa hakuprosessissa:
- Kuntoutus on harkinnanvaraista kuntoutusta, eli Kela arvioi kuntoutustarpeen yksilöllisesti
- Kuntoutus on kuntoutujalle maksutonta, sillä Kela kustantaa sen kokonaisuudessaan
- Kela voi maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa, jos kuntoutus aiheuttaa ansionmenetystä
Mitä Oma väylä -kuntoutus sisältää käytännössä?
Oma väylä -kuntoutus on kokonaisvaltainen kuntoutusprosessi, joka kestää yhden vuoden. Kuntoutuksen rakenne koostuu monipuolisista tapaamisista ja erilaisista työskentelymuodoista, jotka tukevat kuntoutujan yksilöllisiä tarpeita ja tavoitteita.
Kuntoutuksen pääasialliset elementit ovat:
- Yksilölliset tapaamiset (27 kertaa) – Näistä 13 voi toteutua etäyhteydellä. Tapaamisissa työskennellään kuntoutujan henkilökohtaisten tavoitteiden parissa, kartoitetaan vahvuuksia ja kehitetään toimintamalleja arjen haasteisiin.
- Ryhmätapaamiset (10 kertaa) – Ryhmässä harjoitellaan sosiaalisia taitoja, jaetaan kokemuksia ja saadaan vertaistukea. Ryhmäkerrat rakennetaan teemoittain vastaamaan osallistujien tarpeita.
- Läheisten ryhmätapaamiset (1-2 kertaa) – Läheisille suunnatut tapaamiset tarjoavat tietoa neuropsykiatrisista häiriöistä ja keinoja tukea kuntoutujaa.
- Seurantatapaamiset (3 kertaa) – Kuntoutuksen päättyessä järjestetään seurantatapaamisia, joissa varmistetaan opittujen taitojen siirtyminen arkeen.
Oma väylä -kuntoutuksen erityispiirre on sen jalkautuminen kuntoutujan arkiympäristöihin. Osa tapaamisista voidaan toteuttaa kuntoutujan kotona, oppilaitoksessa tai työpaikalla. Tämä mahdollistaa käytännönläheisen työskentelyn juuri niissä ympäristöissä, joissa haasteet ilmenevät.
Kuntoutuksen sisältö räätälöidään yksilöllisesti ja se voi koostua esimerkiksi seuraavista teemoista:
- Arjenhallinnan taitojen vahvistaminen (ajanhallinta, rutiinit, suunnittelu)
- Opiskelutaitojen kehittäminen (keskittyminen, tehtävien pilkkominen, oppimisstrategiat)
- Työelämävalmiuksien parantaminen (työnhaku, työelämän pelisäännöt)
- Sosiaalisten taitojen harjoittelu (vuorovaikutus, tunteiden tunnistaminen)
- Itsetuntemuksen ja -luottamuksen vahvistaminen
- Neuropsykiatristen oireiden hallintakeinojen oppiminen
Kuntoutuksen aikana tehdään yhteistyötä kuntoutujan lähiverkoston, kuten perheen, hoitotahon, oppilaitoksen tai työpaikan kanssa. Verkostoyhteistyön tavoitteena on varmistaa, että kuntoutujan saama tuki on yhdenmukaista eri ympäristöissä.
Kuntoutusprosessiin kuuluu säännöllinen tavoitteiden tarkistaminen ja edistymisen arviointi. Kuntoutuja on aktiivinen toimija, joka yhdessä ammattilaisen kanssa suunnittelee kuntoutuksen sisältöä ja seuraa tavoitteiden toteutumista.
Oma väylä -kuntoutuksen hyödyt ja tulokset
Oma väylä -kuntoutus voi tuottaa merkittäviä hyötyjä eri elämänalueilla, tarjoten nuorille aikuisille työkaluja itsenäisempään ja toimivampaan arkeen. Kuntoutuksen keskeisimmät hyödyt ilmenevät parantuneena toimintakykynä ja elämänlaatuna.
Kuntoutuksen konkreettisia hyötyjä ovat:
- Vahvistuneet arjenhallinnan taidot, kuten ajankäytön suunnittelu, päivärytmin ylläpitäminen ja kodin ylläpitotehtävien hoitaminen
- Parantuneet opiskelu- ja työelämävalmiudet, jotka näkyvät tehtävien aloittamisen, keskittymisen ja loppuun saattamisen tehostumisena
- Kehittyneet sosiaaliset taidot ja rohkeus osallistua erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin
- Lisääntynyt itsetuntemus ja ymmärrys omista vahvuuksista sekä haasteista
- Monipuoliset strategiat neuropsykiatristen oireiden tunnistamiseen ja hallintaan
- Paremmat ongelmanratkaisutaidot ja kyky käsitellä stressiä
Oma väylä -kuntoutus tukee itsenäistymistä ja yhteiskuntaan kiinnittymistä. Kuntoutuksen myötä nuori aikuinen voi löytää oman polkunsa opinnoissa, työelämässä ja sosiaalisissa suhteissa. Ryhmämuotoinen kuntoutus tarjoaa arvokasta vertaistukea ja kokemuksen siitä, ettei ole haasteidensa kanssa yksin.
Kuntoutuksen vaikuttavuus perustuu käytännönläheiseen ja yksilöllisesti räätälöityyn lähestymistapaan:
- Jalkautuminen kuntoutujan arkiympäristöihin mahdollistaa taitojen harjoittelun autenttisissa tilanteissa
- Yksilö- ja ryhmätyöskentelyn yhdistäminen tarjoaa monipuolisen tuen
- Läheisten mukaan ottaminen edistää tuen jatkuvuutta kuntoutuksen jälkeen
- Kuntoutuksen pitkäkestoisuus (vuosi) mahdollistaa pysyvien muutosten aikaansaamisen
Kuntoutuksen tuloksena nuoren aikuisen toimijuus, osallisuus ja toimintakyky vahvistuvat. Tämä näkyy lisääntyneenä itseluottamuksena, parantuneena elämänlaatuna ja kykynä tehdä omia valintoja. Oma väylä -kuntoutus ei poista neuropsykiatrisia haasteita, mutta se antaa työkaluja niiden kanssa elämiseen ja vahvuuksien hyödyntämiseen.
Jos tunnistat itsessäsi tai läheisessäsi tarpeen Oma väylä -kuntoutukselle, kannattaa ottaa yhteyttä ProNeuronin Oma väylä -koordinaattoriin. ProNeuronin yhteystiedoista löydät tarvittavat tiedot yhteydenottoa varten. Asiantunteva tiimimme auttaa arvioimaan kuntoutuksen soveltuvuutta ja neuvoo hakuprosessissa eteenpäin.