Nuori tarvitsee tukea opintoihin neuropsykiatristen haasteiden vuoksi, kun haasteet merkittävästi haittaavat opiskelua, oppimista tai hyvinvointia kouluympäristössä. Tuen tarve nousee esiin, kun nuorella ilmenee vaikeuksia keskittymisessä, toiminnanohjauksessa, sosiaalisissa tilanteissa tai oman toiminnan säätelyssä, mikä heijastuu opintosuorituksiin, poissaoloihin tai psyykkiseen jaksamiseen. Varhainen tuki ehkäisee ongelmien kasautumista ja vahvistaa nuoren toimijuutta.
Mitkä neuropsykiatriset haasteet vaikuttavat nuoren opiskelukykyyn?
Neuropsykiatriset haasteet vaikuttavat nuoren opiskelukykyyn monin eri tavoin riippuen haastetyypistä ja yksilöllisistä ominaisuuksista. Keskeisimmät neuropsykiatriset haasteet ovat ADHD, autismikirjon häiriöt, Tourette sekä oppimisvaikeudet kuten lukivaikeus, jotka kaikki voivat vaikuttaa merkittävästi nuoren kykyyn suoriutua opinnoissa.
ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) ilmenee kouluympäristössä tarkkaavuuden ylläpitämisen vaikeuksina, toiminnanohjauksen haasteina ja mahdollisena yliaktiivisuutena. Nuoren voi olla vaikea seurata opetusta, pysyä paikallaan, aloittaa tehtäviä, siirtyä tehtävästä toiseen tai saattaa tehtäviä loppuun. Myös ajanhallinta ja opiskelun suunnittelu voivat tuottaa merkittäviä vaikeuksia.
Autismikirjon piirteet näkyvät usein sosiaalisissa tilanteissa, kommunikaatiossa ja vuorovaikutuksessa, mikä voi aiheuttaa haasteita ryhmätöissä ja luokkahuonetilanteissa. Aistiyliherkkyydet voivat tehdä kouluympäristöstä kuormittavan, ja muutokset rutiineissa saattavat aiheuttaa stressiä. Toisaalta autismikirjon henkilöillä voi olla erityisiä vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita, jotka oikein kanavoituna tukevat oppimista.
Touretten oireyhtymään liittyvät tic-oireet, kuten tahattomat äänet tai liikkeet, saattavat haitata keskittymistä ja aiheuttaa sosiaalisia haasteita. Oireiden kontrolloiminen kuluttaa energiaa, mikä voi näkyä väsymisenä koulupäivän aikana.
Oppimisvaikeudet, kuten lukivaikeus, hahmottamisen vaikeudet tai matemaattiset oppimisvaikeudet, vaikuttavat suoraan tiettyjen taitojen oppimiseen. Esimerkiksi lukivaikeus voi hidastaa lukemista ja luetun ymmärtämistä, mikä heijastuu moniin oppiaineisiin.
On tärkeää huomata, että neuropsykiatriset haasteet esiintyvät usein yhdessä, jolloin puhutaan komorbiditeetista. Esimerkiksi ADHD:n kanssa esiintyy usein oppimisvaikeuksia, ja autismikirjon häiriöön voi liittyä ahdistuneisuutta tai masennusta. Tämä kokonaisuus vaikuttaa nuoren jaksamiseen ja opiskelukykyyn.
Milloin nuoren opiskeluvaikeudet vaativat ammattiapua?
Nuoren opiskeluvaikeudet vaativat ammattiapua, kun vaikeudet ovat pitkäkestoisia, toistuvia tai merkittävästi häiritsevät arkea ja hyvinvointia. Avun hakeminen on ajankohtaista, kun koulun tarjoamat tukitoimet eivät riitä tai nuoren jaksaminen on selkeästi heikentynyt.
Keskeisiä hälytysmerkkejä, jotka viittaavat ammattiavun tarpeeseen:
- Arvosanat laskevat merkittävästi tai suoritustaso heikkenee huomattavasti aiemmasta
- Oppimisvaikeudet jatkuvat tehostetusta tuesta huolimatta
- Poissaolot koulusta lisääntyvät ilman selkeää syytä
- Tehtävien aloittaminen ja loppuunsaattaminen on jatkuvasti vaikeaa
- Nuori ei kykene keskittymään koulutehtäviin edes lyhyitä aikoja
- Opiskelumotivaation merkittävä heikkeneminen aiempaan verrattuna
- Sosiaalinen eristäytyminen luokkayhteisöstä tai kavereista
- Kouluun liittyvä ahdistus tai pelkotilat
- Uupumus, joka ei helpota normaalilla levolla
- Psykosomaattiset oireet kuten päänsärky, vatsakipu tai unihäiriöt
On tärkeää reagoida, kun nuori itse kertoo kuormituksestaan tai vaikeuksistaan. Joskus nuori saattaa peittää vaikeuksiaan, jolloin ammattiavun tarve ilmenee esimerkiksi mielialamuutoksina, aggressiivisuutena, vetäytymisenä tai itsetunnon merkittävänä laskuna.
Myös äkilliset muutokset nuoren käyttäytymisessä tai hyvinvoinnissa ovat syy hakea ammattiapua, erityisesti jos niihin liittyy selviä opiskeluvaikeuksia. Mitä varhaisemmassa vaiheessa tilanteeseen puututaan, sitä paremmin nuorta voidaan auttaa ja ehkäistä ongelmien pitkittyminen tai vaikeutuminen.
Mitä tukimuotoja on saatavilla neuropsykiatrisia haasteita kohtaaville opiskelijoille?
Neuropsykiatrisia haasteita kohtaaville opiskelijoille on tarjolla monipuolisia tukimuotoja, joilla voidaan vahvistaa opiskelukykyä ja hyvinvointia. Tukimuodot räätälöidään aina yksilöllisesti vastaamaan nuoren erityistarpeita ja tavoitteita.
Koulussa tarjottavia tukimuotoja ovat:
- Kolmiportainen tuki: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki
- Erityisopettajan tuki ja pienryhmäopetus
- Yksilöllistetty oppimäärä ja opiskelujärjestelyt
- Oppimisen apuvälineet ja mukautetut materiaalit
- Lisäaika kokeissa ja vaihtoehtoiset suoritustavat
- Opiskeluhuollon palvelut (kouluterveydenhoitaja, -psykologi ja -kuraattori)
Koulun ulkopuolisia tukipalveluita ovat:
- Neuropsykiatrinen valmennus, joka tukee arjen- ja elämänhallintaa sekä toiminnanohjausta
- Oma Väylä -kuntoutus 16-29-vuotiaille nuorille, joilla on autismikirjon häiriö tai ADHD
- NUOTTI-valmennus 16-29-vuotiaille, joilla on haasteita toimintakyvyssä
- Neuropsykologinen kuntoutus, joka tukee kognitiivisten taitojen kehittymistä
- Psykoterapia psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen
- Toimintaterapia arjen toimintojen ja osallisuuden vahvistamiseen
- Puheterapia kommunikaation ja vuorovaikutuksen tukemiseen
Digitaalisia apuvälineitä ja työkaluja, jotka voivat auttaa opinnoissa:
- Sähköiset kalenterit ja tehtävälistat ajanhallinnan tueksi
- Keskittymistä tukevat sovellukset
- Lukemista ja kirjoittamista helpottavat apuohjelmat
- Äänikirjat ja puheesta tekstiksi -sovellukset
- Visuaaliset tukimateriaalit ja rakenteet
Vertaistuki on myös tärkeä osa kokonaisuutta – samankaltaisia haasteita kohdanneiden nuorten kohtaaminen voi tarjota ymmärrystä, hyväksyntää ja käytännön vinkkejä. Vertaistukea on saatavilla järjestöjen kautta sekä verkossa että kasvokkain.
Tukimuotojen yhdistäminen on usein tehokkainta. Esimerkiksi Oma Väylä -kuntoutus yhdistää yksilö- ja ryhmäkuntoutusta sekä jalkautuvaa tukea nuoren arkiympäristöihin. Tukimuotojen valinnassa keskeistä on nuoren omat toiveet ja tavoitteet sekä hänen kokemansa haasteet.
Miten vanhemmat voivat tukea neuropsykiatrisia haasteita kohtaavaa nuorta opiskelussa?
Vanhemmat ovat avainasemassa neuropsykiatrisia haasteita kohtaavan nuoren tukemisessa. Ymmärtävä ja joustava asenne luo perustan, jolle voidaan rakentaa toimivia opiskelukäytäntöjä ja vahvistaa nuoren itsetuntoa.
Käytännön vinkkejä vanhemmille:
Opiskeluympäristön muokkaaminen
- Luo rauhallinen, häiriötön opiskelutila, jossa on minimoitu aistiärsykkeet
- Järjestä ergonominen työpiste, jossa on hyvä valaistus
- Tarjoa tarvittaessa vaihtoehtoisia opiskeluasentoja (esim. jumppapallo, seisomapöytä)
- Huolehdi, että opiskelutarvikkeet ja -välineet ovat helposti saatavilla
Opiskelurutiinien rakentaminen
- Auta luomaan selkeä päivä- ja viikkorytmi, jossa on säännölliset opiskeluajat
- Jaa isommat tehtävät pienempiin, helpommin hallittaviin osiin
- Käytä ajastimia ja visuaalisia aikatauluja työskentelyn jäsentämiseen
- Pidä huolta riittävistä tauoista ja liikunnasta opiskelun lomassa
Vahvuuksien tunnistaminen ja tukeminen
- Tunnista nuoren vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet
- Hyödynnä vahvuuksia opiskelumotivaation lisäämisessä
- Anna positiivista palautetta edistymisestä, vaikka pienestäkin
- Auta nuorta tunnistamaan omat onnistumisensa
Yhteistyö koulun kanssa
- Pidä säännöllisesti yhteyttä opettajiin ja kerro avoimesti nuoren tarpeista
- Osallistu aktiivisesti oppimissuunnitelmien laatimiseen
- Varmista, että sovitut tukitoimet toteutuvat käytännössä
- Jaa tietoa toimivista käytännöistä kodin ja koulun välillä
Stressinhallintakeinojen opettaminen
- Auta tunnistamaan stressin merkkejä ja kuormitusta aiheuttavia tilanteita
- Opeta rentoutumiskeinoja kuten hengitysharjoituksia ja tietoisen läsnäolon taitoja
- Kannusta säännölliseen liikuntaan ja riittävään uneen
- Tue terveellisiä elämäntapoja, jotka vahvistavat keskittymiskykyä ja jaksamista
Tärkeintä on muistaa, että neuropsykiatriset haasteet eivät määritä nuorta kokonaisuutena. Nuori tarvitsee kokemuksen siitä, että hänet hyväksytään juuri sellaisena kuin hän on. Vanhempien omasta jaksamisesta huolehtiminen on myös olennaista – väsyneenä on vaikea tukea muita.
Kuinka hakea Kelan tukemia kuntoutuspalveluita neuropsykiatrisiin haasteisiin?
Kelan tukemien kuntoutuspalveluiden hakeminen alkaa tarpeellisten lausuntojen hankkimisella. Hakuprosessi käynnistyy tyypillisesti lääkärin B-lausunnolla, jossa todetaan kuntoutustarve ja suositellaan sopivaa kuntoutusmuotoa.
Hakuprosessin vaiheet:
- Hanki lääkärinlausunto neuropsykiatrisesta häiriöstä ja kuntoutustarpeesta
- Yleensä tarvitaan B-lausunto erikoislääkäriltä (lastenpsykiatri, nuorisopsykiatri, neurologi)
- Lausunnosta tulee ilmetä diagnoosi, toimintakyvyn rajoitteet ja kuntoutuksen tavoitteet
- Täytä Kelan kuntoutushakemus
- Lomake KU104 vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta varten
- Lomake KU132 harkinnanvaraista kuntoutusta varten
- NUOTTI-valmennukseen riittää soitto Kelaan
- Toimita hakemus liitteineen Kelaan
- Verkossa Kelan asiointipalvelussa
- Postitse
- Kelan toimipisteessä
- Odota Kelan päätöstä
- Käsittelyaika vaihtelee hakemuksen kiireellisyyden mukaan
- Lisäselvityksiä saatetaan pyytää käsittelyprosessin aikana
- Myönteisen päätöksen jälkeen ota yhteyttä kuntoutuksen palveluntuottajaan
- Sovi aloitusaika ja käytännön järjestelyt
- Varmista maksusitoumus ja sen voimassaoloaika
Erilaisia Kelan tukemia kuntoutuspalveluita neuropsykiatrisiin haasteisiin:
- Oma Väylä -kuntoutus 16-29-vuotiaille, joilla on autismikirjon häiriö tai ADHD
- NUOTTI-valmennus 16-29-vuotiaille ilman diagnoosivaatimusta
- Vaativa lääkinnällinen kuntoutus (mm. toiminta-, puhe- ja fysioterapia)
- Harkinnanvarainen kuntoutus (mm. neuropsykologinen kuntoutus)
- Kuntoutuspsykoterapia 16 vuotta täyttäneille
- Ammatillinen kuntoutus opiskelun ja työelämään siirtymisen tueksi
Kuntoutuspalveluiden kustannukset vaihtelevat kuntoutusmuodon mukaan. Kelan kustantamissa palveluissa asiakkaalle ei yleensä jää omavastuuosuutta. Kuntoutuksen lisäksi voi hakea kuntoutusrahaa toimeentulon turvaamiseksi kuntoutuksen aikana sekä matkakorvauksia kuntoutukseen liittyviin matkoihin.
Kuntoutuksen hakeminen voi tuntua monimutkaiselta, mutta apua on saatavilla. Tukea hakuprosessiin voi saada hoitavalta taholta, Kelan palveluneuvonnasta tai esimerkiksi potilasjärjestöiltä. Jos olet epävarma siitä, mikä kuntoutusmuoto sopisi sinun tai nuoresi tilanteeseen, voit ottaa yhteyttä ProNeuronin asiantuntijoihin kartoittaaksesi tilanteeseen sopivimmat vaihtoehdot.