Lapsi tulisi ohjata puheterapeutin tutkimuksiin, kun vanhemmat, päiväkodin henkilökunta tai terveydenhuollon ammattilaiset huomaavat viivettä tai poikkeavuutta lapsen puheen ja kielen kehityksessä. Tyypillisiä merkkejä ovat ikätasoon nähden vähäinen sanavarasto, epäselvä puhe, vaikeudet ymmärtää ohjeita tai kommunikoida ikätovereiden kanssa. Varhainen puuttuminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä se edistää lapsen kielellistä kehitystä ja tukee oppimisvalmiuksia. Puheterapeutin arviointi on suositeltavaa, jos lapsen puhe ei kehity odotetusti tai jos lapsi turhautuu kommunikaatiovaikeuksien vuoksi.
Milloin lapsi tarvitsee puheterapeutin arviota?
Lapsi tarvitsee puheterapeutin arviota, kun hänen kielellinen kehityksensä poikkeaa merkittävästi ikätasoisesta kehityksestä tai kun kehityksessä ilmenee huolestuttavia piirteitä. Jokainen lapsi kehittyy yksilölliseen tahtiin, mutta tietyt kehityksen virstanpylväät auttavat tunnistamaan mahdollisen tuen tarpeen.
Puheterapeutin arviointi on tarpeen, jos 2-vuotias ei vielä käytä merkityksellisiä sanoja, 3-vuotiaan puhe on hyvin epäselvää tai suppeasanaista, tai kouluikäisellä on vaikeuksia lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa. Myös vuorovaikutuksen haasteet, kuten katsekontaktin välttely tai vaikeus osallistua vastavuoroiseen kommunikaatioon, voivat olla syitä hakeutua puheterapeutin arvioon.
Puheen ja kielen kehityksen lisäksi puheterapeutti arvioi lapsen suun motorisia taitoja, syömistä ja nielemistä sekä kommunikaatiota laajemmin. Varhain tunnistetut haasteet ja niihin puuttuminen ehkäisevät ongelmien kasautumista ja tukevat lapsen kokonaisvaltaista kehitystä.
Mitkä ovat lapsen puheen kehityksen normaalit virstanpylväät?
Lapsen puheen kehitys noudattaa yleensä tiettyä kaavaa, vaikka yksilölliset erot ovatkin tavallisia. Kehityksen virstanpylväät auttavat vanhempia ja ammattilaisia seuraamaan lapsen edistymistä ja tunnistamaan mahdollisen tuen tarpeen riittävän varhain.
- 1-vuotias: Lapsi jokeltaa monipuolisesti, ymmärtää yksinkertaisia ohjeita ja sanoja sekä saattaa osata muutamia merkityksellisiä sanoja. Hän kommunikoi myös elein ja osoittamalla.
- 1,5-2-vuotias: Lapsen sanasto kasvaa vauhdilla, hän oppii noin 10 uutta sanaa viikossa ja alkaa yhdistellä sanoja lyhyiksi lauseiksi. Hän ymmärtää yksinkertaisia kysymyksiä ja ohjeita.
- 2-3-vuotias: Lapsi käyttää lyhyitä lauseita ja osaa kertoa asioista. Sanasto laajenee nopeasti ja lapsi kysyy paljon kysymyksiä. Puhe on jo melko ymmärrettävää, vaikka joitakin äänteitä voi vielä puuttua.
- 3-4-vuotias: Lapsi tuottaa monimutkaisempia lauseita ja kertoo tarinoita. Hän osaa kysyä ja vastata kysymyksiin sekä käyttää aikamuotoja. Puhe on pääosin selkeää ja ymmärrettävää.
- 4-5-vuotias: Lapsi hallitsee äidinkielensä perusrakenteet ja ilmaisee itseään sujuvasti. Kielellinen päättely kehittyy ja lapsi pohtii sanojen merkityksiä. Vain vaikeimmat äänteet saattavat puuttua.
- 5-6-vuotias: Lapsi kommunikoi sujuvasti, osaa kertoa monimutkaisiakin tarinoita ja hallitsee lähes kaikki äänteet. Kielellinen tietoisuus kehittyy, mikä luo pohjaa lukemaan ja kirjoittamaan oppimiselle.
Jos lapsen kehitys poikkeaa huomattavasti näistä virstanpylväistä tai jos kehitys tuntuu pysähtyneen, on hyvä keskustella asiasta neuvolassa tai hakeutua puheterapeutin arvioon.
Mitkä merkit kertovat mahdollisesta puheterapian tarpeesta?
Tietyt merkit ja piirteet lapsen kommunikaatiossa voivat viitata puheterapian tarpeeseen. Vanhempien kannattaa kiinnittää huomiota näihin varoitusmerkkeihin ja hakea apua ajoissa, sillä varhainen tuki on tehokkainta.
Alle 2-vuotiaalla huolestuttavia merkkejä ovat:
- Vähäinen ääntely ja jokeltelun puuttuminen
- Heikko reagointi ääniin tai nimeen
- Katsekontaktin välttely tai vähäisyys
- Kommunikatiivisten eleiden puuttuminen (osoittaminen, vilkuttaminen)
- Ensisanojen viivästyminen (ei yhtään sanaa 18 kk ikään mennessä)
2-3-vuotiaalla huolestuttavia merkkejä ovat:
- Hyvin suppea sanavarasto (alle 50 sanaa 2-vuotiaana)
- Sanojen yhdistelyn puuttuminen 2,5 vuoden iässä
- Puheen epäselvyys niin, etteivät läheiset ymmärrä
- Yksinkertaisten ohjeiden ymmärtämisen vaikeus
- Toistava, kaavamainen puhe ilman omaa tuottamista
3-6-vuotiaalla huolestuttavia merkkejä ovat:
- Puhe on edelleen hyvin epäselvää ja vaikeasti ymmärrettävää
- Lyhyet, yksinkertaiset lauserakenteet ikätasoon nähden
- Vaikeudet kertoa tapahtumista tai vastata kysymyksiin
- Sujuvuuden ongelmat (änkytys, takeltelu)
- Äänen laadun poikkeavuudet (käheä, nasaali ääni)
- Vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ikätovereiden kanssa
Myös syömiseen ja nielemiseen liittyvät ongelmat, kuten valikoiva syöminen, ruoan käsittelyn vaikeudet suussa tai toistuva yskiminen ja kakominen syödessä, voivat olla syitä hakeutua puheterapeutin arvioon.
Miten puheterapeutin tutkimuksiin hakeudutaan?
Puheterapeutin tutkimuksiin voi hakeutua useita reittejä pitkin. Yleisin väylä on keskustella huolista ensin neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa, josta terveydenhoitaja tai lääkäri voi kirjoittaa lähetteen puheterapeutin tutkimuksiin. Myös päiväkodin tai koulun henkilökunta voi suositella puheterapeutin arviota, jos he havaitsevat huolestuttavia merkkejä lapsen kommunikaatiossa.
ProNeuronissa puheterapeutin tutkimuksiin voi hakeutua ilman lähetettä omakustanteisesti, lääkärin lähetteellä tai maksusitoumuksella. Tutkimusprosessi alkaa alkuhaastattelulla, jossa kartoitetaan lapsen tilannetta ja kerätään esitietoja. Tämän jälkeen varsinaiset tutkimuskäynnit sisältävät lapsen puheterapeuttisen arvioinnin standardoiduilla testeillä sekä arviointi- ja kyselylomakkeilla.
Tutkimuksessa tarkastellaan lapsen puheen, kielen, kommunikaation ja vuorovaikutuksen osa-alueita. Tutkimuksiin voi tulla myös oraalimotoriikkaan ja syömiseen liittyvien haasteiden selvittämiseksi. Lähi-ihmisten haastattelun avulla muodostetaan käsitys lapsen arjen toimintakyvystä.
Tutkimusten kesto riippuu vaikeuksien laajuudesta ja ongelmien luonteesta, sisältäen tyypillisesti 1-5 käyntiä. Yhden käynnin kesto on noin 90 minuuttia. Tutkimuksen päätteeksi asiakas saa suullisen ja kirjallisen palautteen tuloksista sekä suositukset jatkotoimenpiteistä.
Mitä hyötyä varhaisesta puuttumisesta on?
Varhainen puuttuminen puheen ja kielen kehityksen haasteisiin on ensiarvoisen tärkeää lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta. Lapsen aivot ovat erityisen muovautuvat varhaisina vuosina, jolloin kuntoutus on tehokkainta ja tuloksellisinta.
Varhaisen puheterapian hyötyjä ovat:
- Kommunikaatiotaitojen kehittyminen, mikä vähentää turhautumista ja käyttäytymisen haasteita
- Sosiaalisten suhteiden vahvistuminen ikätovereihin ja aikuisiin
- Paremmat oppimisvalmiudet ja koulussa pärjääminen
- Itsetunnon ja minäkuvan myönteinen kehittyminen
- Toissijaisten ongelmien, kuten käyttäytymisen haasteiden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy
- Lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen valmiuksien tukeminen
Varhain aloitettu tuki tarjoaa lapselle mahdollisuuden saavuttaa täysi potentiaalinsa. Puheterapian avulla voidaan usein saavuttaa merkittäviä edistysaskeleita, etenkin jos tuki aloitetaan heti haasteiden ilmetessä. Varhainen puuttuminen on myös kustannustehokasta, sillä se vähentää tarvetta intensiivisemmälle tuelle myöhemmin.
Lapsen tukeminen kokonaisvaltaisesti yhteistyössä perheen, päiväkodin tai koulun sekä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa luo parhaat edellytykset lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille.
Miten tukea lapsen puheen kehitystä kotona?
Vanhemmilla on merkittävä rooli lapsen puheen ja kielen kehityksen tukemisessa. Arjessa tapahtuva luonnollinen kommunikointi ja vuorovaikutus ovat tehokkaimpia tapoja edistää lapsen kielellisiä taitoja. Tässä käytännön vinkkejä, joilla voit tukea lapsesi puheen kehitystä kotona:
- Puhu lapselle paljon: Sanoita arjen toimintoja, kerro mitä teet ja mitä tapahtuu ympärillä. Käytä rikasta, mutta selkeää kieltä.
- Lue lapselle: Lukeminen rikastuttaa sanavarastoa ja kehittää kielellisiä taitoja. Keskustele luetusta ja anna lapsen kysyä ja ihmetellä.
- Leiki kielellisiä leikkejä: Lorut, riimit, laulut ja sanaleikit kehittävät kielellistä tietoisuutta ja äännetaitoja hauskalla tavalla.
- Kuuntele kärsivällisesti: Anna lapselle aikaa ilmaista itseään, älä kiirehdi täydentämään tai korjaamaan liikaa.
- Mallita oikein: Toista lapsen virheellinen ilmaisu oikeassa muodossa luontevasti keskustelun lomassa, älä vaadi toistamaan.
- Rajoita ruutuaikaa: Suosi aitoa vuorovaikutusta digitaalisten laitteiden sijaan.
- Leiki yhdessä: Roolileikit, rakentelut ja pelit tukevat kielen kehitystä ja sosiaalisia taitoja.
Jos olet huolissasi lapsesi puheen tai kielen kehityksestä, älä jää odottamaan tilanteen korjaantumista itsestään. Luota vanhemman vaistoihisi ja hakeudu ammattilaisen arvioon. ProNeuronin kokeneet puheterapeutit ovat valmiita auttamaan ja tukemaan sekä lasta että perhettä. Voit olla yhteydessä ProNeuronin asiakaspalveluun ja kysyä lisätietoja puheterapiapalveluista tai varata ajan arviointikäynnille.
Muista, että jokainen lapsi kehittyy yksilöllisesti omaan tahtiinsa, mutta varhainen tuki on aina hyödyksi, jos kehityksessä ilmenee haasteita. Yhteistyö kodin, päiväkodin tai koulun sekä puheterapeutin välillä luo parhaat edellytykset lapsen kielellisten taitojen kehittymiselle.