Lapsi kannattaa ohjata toimintaterapeutin tutkimukseen, kun huomataan haasteita lapsen motorisessa kehityksessä, aistisäätelyssä, arjen toiminnoissa tai sosiaalisissa taidoissa. Tutkimukseen hakeutuminen on aiheellista, jos lapsen kehitys ei etene ikätasoisesti tai jos päiväkodissa, koulussa tai kotona ilmenee huolta lapsen toimintakyvystä. Varhainen puuttuminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä oikea-aikaisella toimintaterapialla voidaan tukea lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja vahvistaa hänen valmiuksiaan arjen toiminnoissa. ProNeuronin moniammatillinen tuki tarjoaa kattavan avun lapsen kehityksellisiin haasteisiin.
Toimintaterapian merkitys lapsen kehityksessä
Toimintaterapialla on merkittävä rooli lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukemisessa. Se auttaa lasta kehittämään taitoja, joita hän tarvitsee arjessa, koulussa ja sosiaalisissa tilanteissa. Toimintaterapia keskittyy erityisesti toiminnallisiin valmiuksiin, kuten motorisiin taitoihin, aistisäätelyyn, oman toiminnan ohjaukseen ja sosiaalisiin taitoihin.
ProNeuronin toimintaterapeutit työskentelevät osana moniammatillista tiimiä, johon kuuluu muun muassa psykologeja, puheterapeutteja, neuropsykologeja ja lääkäreitä. Tämä mahdollistaa lapsen kehityksen tarkastelun monesta eri näkökulmasta. Moniammatillinen yhteistyö tarjoaa kokonaisvaltaisen kuvan lapsen tilanteesta ja mahdollistaa yksilöllisen kuntoutussuunnitelman laatimisen.
Toimintaterapian lähtökohtana on aina lapsen yksilöllinen tilanne, tarpeet ja vahvuudet. Terapia suunnitellaan lapsilähtöisesti, huomioiden lapsen luontainen tapa toimia ja oppia. Tavoitteena on, että lapsi pystyy osallistumaan ikätasoisiin toimintoihin ja kokemaan onnistumisia arjessaan.
Mitkä ovat merkkejä, että lapsi tarvitsee toimintaterapeutin arviointia?
Lapsen toimintaterapia-arvioinnin tarve voi ilmetä monenlaisina haasteina arjessa. Vanhemmat, päiväkodin henkilökunta tai opettajat saattavat huomata poikkeamia lapsen kehityksessä tai käyttäytymisessä. Erityisesti seuraavat merkit voivat viitata toimintaterapeutin arvioinnin tarpeeseen:
- Motorisen kehityksen haasteet: Vaikeudet karkeamotoriikassa (esim. tasapainovaikeudet, kömpelö liikkuminen) tai hienomotoriikassa (esim. kynäotteen hankaluus, vaikeudet nappien kiinnittämisessä tai saksien käytössä)
- Aistisäätelyn pulmat: Yliherkkyys äänille, valoille, kosketukselle tai aliherkkyys aistimuksille, voimakas hakeutuminen aistimuksiin tai aistimuksien välttäminen
- Haasteet omatoimisuudessa: Pukeutumisen, ruokailun tai henkilökohtaisen hygienian vaikeudet ikätasoon nähden
- Keskittymisen ja tarkkaavuuden pulmat: Vaikeus keskittyä tehtäviin, levottomuus tai vaikeus siirtyä toiminnasta toiseen
- Leikkitaitojen haasteet: Vaikeus osallistua ikätasoisiin leikkeihin tai jakaa leluja, jumiutuminen samaan leikkiin
- Hahmottamisen vaikeudet: Hankaluus hahmottaa tilaa, suuntia tai kehon asentoja
- Toiminnanohjauksen pulmat: Vaikeus suunnitella ja toteuttaa toimintaketjuja, toiminnan aloittamisen tai lopettamisen haasteet
Myös neuropsykiatriset erityispiirteet kuten ADHD, autismikirjon häiriöt tai kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD) voivat olla syitä hakeutua toimintaterapeutin arvioon, sillä näihin tiloihin liittyy usein toiminnallisia haasteita, joihin toimintaterapialla voidaan vaikuttaa positiivisesti.
On tärkeää huomioida, että yksittäinen merkki ei välttämättä vielä tarkoita erityistä tuen tarvetta, mutta jos haasteita ilmenee useammalla osa-alueella tai ne vaikuttavat merkittävästi lapsen arkeen, toimintaterapeutin arviointi on suositeltavaa.
Minkä ikäisenä lapsi kannattaa ohjata toimintaterapeutin tutkimukseen?
Lapsen kehityksen haasteisiin on tärkeää puuttua mahdollisimman varhain. Toimintaterapeutin tutkimukseen voi hakeutua minkä ikäisen lapsen kanssa tahansa, kun kehityksessä huomataan poikkeamia. Varhainen puuttuminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä aivojen muovautuvuus on suurinta varhaislapsuudessa, mikä tekee kuntouttamisesta tehokkaampaa.
Joitakin tärkeitä ikävaiheita toimintaterapia-arvioinnin kannalta ovat:
- Vauva- ja taaperoikä (0-3 vuotta): Jos ilmenee viivettä esimerkiksi kääntymisessä, ryömimisessä, konttaamisessa tai kävelemään oppimisessa, tai jos lapsella on poikkeavia reaktioita aistimuksiin
- Leikki-ikä (3-6 vuotta): Jos lapsella on haasteita kynäotteessa, saksien käytössä, pallopeleissä, pukeutumisessa, leikkitaidoissa tai ryhmässä toimimisessa
- Kouluikä (7-12 vuotta): Jos koulunkäynnissä ilmenee haasteita, kuten vaikeuksia kirjoittamisessa, keskittymisessä, läksyjen tekemisessä tai sosiaalisissa suhteissa
- Nuoruusikä (13+ vuotta): Jos arjen hallinnassa ja toiminnanohjauksessa on merkittäviä vaikeuksia, jotka heijastuvat koulunkäyntiin, harrastuksiin tai sosiaalisiin suhteisiin
Erityisen tärkeää on huomioida siirtymävaiheet, kuten päiväkodin tai koulun aloittaminen, jolloin lapsen toimintakykyyn kohdistuu uudenlaisia vaatimuksia. Näissä vaiheissa aiemmin lieviltä vaikuttaneet haasteet saattavat korostua.
On myös hyvä muistaa, että lapsen kehitys on yksilöllistä ja normaali kehitys sisältää vaihtelua. Jos kuitenkin huoli lapsen kehityksestä herää, kannattaa mieluummin hakeutua arvioon liian aikaisin kuin liian myöhään, sillä varhainen tuki tuottaa yleensä parhaimmat tulokset.
Miten toimintaterapeutin tutkimus tapahtuu käytännössä?
Toimintaterapeutin tutkimusprosessi on kokonaisvaltainen ja lapsilähtöinen. ProNeuronissa tutkimus alkaa aina alkuhaastattelulla, jossa kartoitetaan lapsen taustatiedot, kehityshistoria ja nykyiset haasteet. Vanhempia pyydetään tuomaan mukaan mahdolliset aiemmat tutkimustulokset ja palautteet sekä kertomaan havainnoistaan lapsen arjesta.
Tutkimukseen kuuluu tavallisesti 1-3 arviointikäyntiä, joiden kesto on 1-3 tuntia. Näissä tapaamisissa toimintaterapeutti arvioi lapsen toimintakykyä erilaisten standardoitujen testien, toiminnallisten tehtävien ja havainnoinnin avulla. Arvioitavia osa-alueita ovat muun muassa:
- Karkea- ja hienomotoriset taidot
- Visuaalinen hahmottaminen
- Aistitiedon käsittely ja säätely
- Toiminnanohjaus ja keskittyminen
- Itsesäätely ja tunnetaidot
- Vuorovaikutustaidot ja sosiaalinen toiminta
- Arjen toiminnot (pukeutuminen, ruokailu, hygienia)
Arvioinnissa käytetään ikätasolle sopivia toiminnallisia tehtäviä, jotka usein esitetään lapselle leikin muodossa. Toimintaterapeutti havainnoi, miten lapsi suoriutuu tehtävistä ja millaisia strategioita hän käyttää. Tarvittaessa osa arvioinnista voidaan tehdä lapsen omassa toimintaympäristössä, kuten päiväkodissa tai koulussa.
Tutkimuksen jälkeen toimintaterapeutti laatii kirjallisen palautteen, jossa kuvataan lapsen toimintakyvyn vahvuudet ja haasteet. Palaute käydään läpi vanhempien kanssa erillisessä palautekeskustelussa. Tarvittaessa järjestetään yhteisneuvottelu, johon voivat osallistua myös muut lapsen kanssa työskentelevät ammattilaiset, kuten opettajat tai päiväkodin henkilökunta.
Tutkimuksen perusteella tehdään suositukset jatkotoimenpiteistä, jotka voivat sisältää toimintaterapiaa, muita tukimuotoja tai ohjausta vanhemmille ja muille lapsen kanssa toimiville aikuisille.
Kuka voi ohjata lapsen toimintaterapeutin tutkimukseen?
Lapsen voi ohjata toimintaterapeutin tutkimukseen moni eri taho, ja ProNeuronin palveluihin pääsee myös ilman lähetettä. Yleisimmin aloitteen toimintaterapia-arvioon tekevät:
- Vanhemmat tai huoltajat: Vanhemmat voivat ottaa suoraan yhteyttä ProNeuronin asiakaspalveluun huolen herätessä lapsen kehityksestä
- Neuvolan terveydenhoitaja tai lääkäri: Neuvolassa seurataan lapsen kehitystä säännöllisesti, ja huolen herätessä perhe voidaan ohjata toimintaterapeutin arvioon
- Päiväkodin henkilökunta: Varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat usein ensimmäisiä, jotka huomaavat kehityksen poikkeamat vertaisryhmässä
- Kouluterveydenhuolto tai opettaja: Koulussa voi nousta esiin haasteita, jotka viittaavat toimintaterapian tarpeeseen
- Erikoislääkäri: Lastenneurologi, lastenpsykiatri tai muu erikoislääkäri voi ohjata lapsen toimintaterapeutin arvioon
- Muut terapeutit: Esimerkiksi puheterapeutti tai fysioterapeutti saattaa tunnistaa toimintaterapian tarpeen työskennellessään lapsen kanssa
ProNeuronin toimintaterapeutin tutkimukseen voi hakeutua joko lääkärin lähetteellä tai ilman. Tämä madaltaa kynnystä hakea apua varhaisessa vaiheessa. Mikäli perheellä on hoitokuluvakuutus, kannattaa tarkistaa omasta vakuutusyhtiöstä, korvaako vakuutus toimintaterapeutin tutkimukset.
On tärkeää muistaa, että vanhemmilla on ensisijainen oikeus ja vastuu lapsen hoidosta. Vaikka aloite tutkimukseen tulisi esimerkiksi päiväkodin tai koulun kautta, vanhemmat tekevät aina lopullisen päätöksen tutkimuksiin hakeutumisesta. ProNeuronissa kunnioitetaan perheen näkemystä ja pyritään löytämään yhteisymmärrys lapsen parhaaksi.
Lapsen tukeminen toimintaterapian avulla – miten edetä?
Kun toimintaterapeutin tutkimus on tehty ja tuen tarve todettu, on aika suunnitella, miten lapsen kehitystä voidaan parhaiten tukea. Toimintaterapia tarjoaa konkreettisia työkaluja lapsen toiminnallisten taitojen kehittämiseen ja arjen sujuvoittamiseen. Toimintaterapian hyödyt näkyvät usein paitsi suoraan harjoiteltavissa taidoissa, myös lapsen itsetunnon vahvistumisena ja lisääntyneenä osallisuutena.
Toimintaterapia suunnitellaan aina yksilöllisesti lapsen tarpeiden ja vahvuuksien mukaan. Keskeistä on, että terapiassa harjoiteltavat taidot siirtyisivät lapsen arkeen. Tämän vuoksi vanhempien ja muiden lapsen arjessa mukana olevien aikuisten ohjaus on olennainen osa prosessia.
ProNeuronin moniammatillinen tiimi tarjoaa kokonaisvaltaista tukea lapselle ja perheelle. Toimintaterapeutti voi työskennellä tiiviissä yhteistyössä esimerkiksi puheterapeutin, psykologin tai lääkärin kanssa, mikäli lapsella on moninaisia tuen tarpeita.
Lapsen kuntoutusprosessi etenee tyypillisesti seuraavien vaiheiden kautta:
- Toimintaterapeutin tekemä arviointi lapsen toimintakyvystä ja tuen tarpeista
- Kuntoutussuunnitelman laatiminen yhteistyössä perheen kanssa
- Yksilö- tai ryhmämuotoisen toimintaterapian toteuttaminen
- Vanhempien ja muiden lapsen kanssa toimivien aikuisten ohjaus
- Säännöllinen edistymisen arviointi ja tavoitteiden päivittäminen
- Tarvittaessa yhteistyö päiväkodin, koulun tai muiden tahojen kanssa
Toimintaterapian rahoitus voi järjestyä useaa eri kautta. Se voi olla kuntoutusta Kelan kustantamana, kunnan tai kaupungin järjestämää terapiaa, tai perhe voi hankkia palvelun itse. Hoitokuluvakuutus saattaa korvata osan kustannuksista. ProNeuronin ammattilaiset auttavat perhettä selvittämään eri vaihtoehdot.
Mikäli perheessä herää huoli lapsen kehityksestä, kannattaa ottaa yhteyttä ProNeuronin asiantuntijoihin. Varhain aloitettu tuki tuottaa parhaat tulokset, ja ammattilaisten avulla perhe saa työkaluja arjen helpottamiseksi jo ennen varsinaisen terapian alkamista. ProNeuronissa jokainen lapsi nähdään yksilönä, ja tuki räätälöidään hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaan.