Toimintaterapia-arviointi hyödyttää lasta, kun hänen kehityksessään, toimintakyvyssään tai arjen sujuvuudessa ilmenee haasteita. Arviointi on erityisen hyödyllinen, jos lapsella on vaikeuksia motorisissa taidoissa, aistitiedon käsittelyssä, oman toiminnan ohjauksessa tai sosiaalisissa tilanteissa. Arvioinnin avulla tunnistetaan lapsen vahvuudet ja tuen tarpeet, mikä mahdollistaa yksilöllisen tuen suunnittelun arjen toimintoihin, leikkiin ja oppimiseen.
Mikä on toimintaterapia-arviointi ja mitä siinä tapahtuu?
Toimintaterapia-arviointi on kokonaisvaltainen prosessi, jossa kartoitetaan lapsen toimintakykyä, taitoja ja valmiuksia suhteessa hänen ikätasoonsa ja arjen vaatimuksiin. Arvioinnissa toimintaterapeutti tutkii, miten lapsi suoriutuu erilaisista tehtävistä ja toiminnoista, sekä miten hän toimii eri ympäristöissä kuten kotona, päiväkodissa tai koulussa.
Arviointi alkaa yleensä alkuhaastattelulla, jossa keskustellaan vanhempien kanssa lapsen kehityksestä, arjesta ja mahdollisista haasteista. Toimintaterapeutti selvittää lapsen vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita ja tilanteita, joissa haasteita ilmenee. Tässä vaiheessa käydään läpi myös aiemmat tutkimustiedot ja palautteet.
Varsinaisessa arviointiosuudessa toimintaterapeutti käyttää erilaisia standardoituja arviointimenetelmiä, tehtäviä ja toiminnallisia harjoituksia. Näiden avulla kartoitetaan muun muassa:
- Karkea- ja hienomotoriikkaa
- Visuaalista hahmottamista
- Aistitiedon käsittelyä ja säätelyä
- Tarkkaavuutta ja keskittymiskykyä
- Oman toiminnan ohjausta
- Leikkitaitoja ja sosiaalisia taitoja
Arviointi toteutetaan toimintaterapeutin tutkimusten mukaisesti useimmiten 1-3 arviointikerralla, joista jokainen kestää 45-60 minuuttia. Tarvittaessa osa arvioinnista voidaan toteuttaa lapsen luonnollisessa toimintaympäristössä, kuten koulussa tai päiväkodissa, jotta saadaan kattavampi kuva lapsen toiminnasta eri ympäristöissä.
Mitä merkkejä vanhemmat voivat tunnistaa toimintaterapia-arvioinnin tarpeesta?
Vanhemmat voivat havaita lapsella erilaisia merkkejä, jotka saattavat viitata toimintaterapia-arvioinnin tarpeeseen. Nämä merkit liittyvät usein arkipäivän toimintoihin, motorisiin taitoihin, aistitiedon käsittelyyn tai sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteisiin lapsen arjessa.
Motorisiin taitoihin liittyviä havaintoja voivat olla:
- Vaikeus käsitellä pieniä esineitä, kuten kynää, saksia tai nappeja
- Kömpelyyden tunne liikkuessa tai tasapainon haasteet
- Vaikeus oppia uusia motorisia taitoja, kuten pyöräilyä tai kengännauhojen solmimista
- Käsialan epäselvyys tai kirjoittamisen työläys
Aistitiedon käsittelyn haasteisiin viittaavia merkkejä:
- Voimakas reagointi ääniin, valoihin tai kosketukseen
- Korkean tai matalan aististimulaation hakeminen (esim. jatkuva liike tai ääntely)
- Vaikeus sietää tiettyjä vaatemateriaaleja tai ruokien koostumuksia
- Aistiherkkyys, joka vaikeuttaa arkisia toimintoja
Oman toiminnan ohjaukseen liittyviä havaintoja:
- Vaikeus aloittaa, suunnitella tai saattaa loppuun ikätasoisia tehtäviä
- Toimintojen hitaus tai juuttuminen
- Haasteita siirtyä tilanteesta toiseen
- Tarkkaavuuden suuntaamisen ja ylläpitämisen vaikeus
Leikki- ja vuorovaikutustaitoihin liittyviä merkkejä:
- Vaikeus osallistua ikätasoisiin leikkeihin muiden lasten kanssa
- Leikin yksipuolisuus tai juuttuminen tiettyyn leikkiteemaan
- Sosiaalisten taitojen haasteet vertaissuhteissa
- Vaikeus tunnistaa tai säädellä omia tunteita vuorovaikutustilanteissa
On tärkeä muistaa, että jokainen lapsi kehittyy yksilöllisesti. Yksittäinen haaste ei välttämättä tarkoita toimintaterapia-arvioinnin tarvetta, mutta jos useampi merkki tunnistetaan ja ne vaikuttavat lapsen arkeen, voi arvioinnista olla hyötyä.
Miten toimintaterapia-arviointi hyödyttää eri ikäisiä lapsia?
Toimintaterapia-arviointi tukee eri ikäisten lasten kehitystä ja toimintakykyä tunnistamalla kunkin ikävaiheen keskeiset haasteet ja vahvuudet. Arvioinnin hyödyt muovautuvat lapsen iän, kehitysvaiheen ja yksilöllisten tarpeiden mukaan, tarjoten pohjan kohdennetulle tuelle.
Alle kouluikäiset lapset (0-6 vuotta) hyötyvät toimintaterapia-arvioinnista erityisesti varhaisen tuen näkökulmasta. Tässä iässä arviointi keskittyy:
- Perusliikkumisen ja motoristen taitojen kehittymiseen
- Leikkitaitoihin ja mielikuvituksen käyttöön
- Itsestä huolehtimisen taitoihin (pukeminen, ruokailu, wc-toiminnot)
- Aistitiedon käsittelyn kehitykseen
- Vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin perustaitoihin
Varhainen tuki mahdollistaa lapsen osallistumisen ikätasoisiin toimintoihin ja ehkäisee haasteita myöhemmissä kehitysvaiheissa.
Alakouluikäiset lapset (7-12 vuotta) kohtaavat uudenlaisia vaatimuksia kouluympäristössä, jolloin arvioinnin painopisteet ovat:
- Koulutyöskentelyyn liittyvissä taidoissa (kirjoittaminen, lukeminen, sakset)
- Tarkkaavuuden ja keskittymisen ylläpitämisessä
- Toiminnan suunnittelussa ja organisoinnissa
- Ryhmätyöskentelytaidoissa
- Itsesäätelyssä ja tunnetaidoissa
Arvioinnin avulla voidaan tunnistaa koulunkäyntiä tukevia strategioita ja apuvälineitä, jotka auttavat lasta osallistumaan täysipainoisesti koulutyöskentelyyn ja oppimiseen.
Nuoret (13-18 vuotta) hyötyvät toimintaterapia-arvioinnista, kun se kohdistuu:
- Itsenäistymiseen ja arjen hallintaan liittyviin taitoihin
- Opiskelutekniikkoihin ja tiedon prosessointiin
- Sosiaalisiin taitoihin ja ikätoverisuhteisiin
- Ajan ja tehtävien hallintaan
- Harrastuksiin ja vapaa-ajan toimintoihin osallistumiseen
Arvioinnin tulosten perusteella voidaan suunnitella yksilöllisiä tukitoimia, jotka vahvistavat lapsen osallisuutta ja toimintakykyä arjessa. Tulokset auttavat myös vanhempia, päiväkodin henkilökuntaa ja opettajia ymmärtämään paremmin lapsen toimintaa ja tukemaan häntä tarkoituksenmukaisella tavalla.
Miten toimintaterapia-arviointiin pääsee?
Toimintaterapia-arviointiin voi hakeutua useita eri reittejä, ja se on mahdollista sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisten palveluntarjoajien kautta. Arviointiin pääsemisen käytännöt voivat vaihdella alueellisesti, mutta seuraavat vaihtoehdot ovat yleisimpiä.
Julkisen terveydenhuollon kautta:
- Neuvolassa, kouluterveydenhuollossa tai terveyskeskuksessa voi ottaa huolen puheeksi
- Lääkäri tai terveydenhoitaja kirjoittaa lähetteen toimintaterapia-arviointiin
- Erikoissairaanhoidossa (esim. lastenneurologian poliklinikalla) toimintaterapia-arviointi voi olla osa laajempaa tutkimusjaksoa
Julkisen puolen arviointiin on usein jonoa, ja odotusaika voi vaihdella muutamasta kuukaudesta pidempäänkin.
Yksityisen palveluntarjoajan kautta:
- ProNeuroniin voi hakeutua ilman lähetettä suoraan ajanvarauksella
- Arviointi voidaan toteuttaa nopeammalla aikataululla
- Yksityinen arviointi on maksullinen, mutta siitä voi saada Kela-korvausta lääkärin lähetteellä
ProNeuronissa toimintaterapia-arviointi sisältää tyypillisesti alkuhaastattelun, 1-3 arviointikertaa sekä palautekeskustelun. Voit varata ajan suoraan ProNeuronin yhteystietojen kautta tai puhelimitse. Palvelemme Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, sekä tarvittaessa myös etäyhteyksin.
Arviointiin kannattaa ottaa mukaan aiemmat lausunnot, tutkimustulokset ja muut olennaiset dokumentit lapsen kehityksestä ja mahdollisista tuen tarpeista.
Kustannukset ja korvattavuus:
- Julkisen terveydenhuollon kautta tehtävät arvioinnit ovat asiakkaalle maksuttomia
- Yksityisen toimintaterapia-arvioinnin kustannukset vaihtelevat palveluntarjoajittain
- Lääkärin lähetteellä toimintaterapia-arvioinnista voi saada Kela-korvausta
- Joissain tapauksissa yksityinen hoitokuluvakuutus voi korvata arvioinnin kustannuksia
Jos pohdit toimintaterapia-arvioinnin tarvetta, kannattaa ensin keskustella asiasta neuvolan terveydenhoitajan, koululääkärin tai oman lääkärisi kanssa. He osaavat ohjata sopivalle palvelupolulle.
Mitä toimintaterapia-arvioinnin jälkeen tapahtuu?
Toimintaterapia-arvioinnin jälkeen asiakas ja perhe saavat kattavan kuvan lapsen vahvuuksista ja mahdollisista tuen tarpeista. Arvioinnin päätteeksi toimintaterapeutti jakaa havaintonsa, suosituksensa ja jatkosuunnitelmat, jotka tukevat lapsen kehitystä ja toimintakykyä arjessa.
Arvioinnin jälkeen järjestetään palautekeskustelu, jossa:
- Käydään läpi arvioinnin keskeiset havainnot ja tulokset
- Keskustellaan lapsen vahvuuksista ja tuen tarpeista
- Esitellään konkreettisia keinoja tukea lasta kotona, päiväkodissa tai koulussa
- Vastataan vanhempien kysymyksiin ja pohditaan yhdessä jatkotoimenpiteitä
Toimintaterapeutti laatii arvioinnista kirjallisen lausunnon, joka sisältää:
- Kuvauksen käytetyistä arviointimenetelmistä
- Arvioinnin tulokset ja havainnot
- Johtopäätökset lapsen toimintakyvystä suhteessa ikätasoon
- Suositukset jatkotoimenpiteistä ja tukitoimista
Arvioinnin perusteella voidaan suositella erilaisia jatkotoimenpiteitä:
- Yksilöllinen toimintaterapiajakso (Kela, kunta tai yksityinen)
- Ryhmämuotoinen terapia tai kuntoutus
- Arjen tukitoimet kotona ja koulussa/päiväkodissa
- Apuvälineiden käyttö (esim. tukityynyt, painopeitto, kirjoitusvälineet)
- Muut tukipalvelut tai lisätutkimukset
Arvioinnin tulokset voidaan hyödyntää monipuolisesti lapsen arjessa:
- Koulussa tai päiväkodissa voidaan tehdä yksilöllisiä mukautuksia oppimisympäristöön
- Vanhemmat saavat konkreettisia keinoja tukea lasta kotona
- Lausuntoa voidaan hyödyntää kuntoutuksen suunnittelussa ja tukipalveluiden hakemisessa
- Tietoa voidaan jakaa muille lapsen kanssa työskenteleville ammattilaisille
ProNeuronissa voimme arvioinnin jälkeen järjestää tarvittaessa yhteistyöneuvottelun, jossa voivat olla mukana vanhemmat, päiväkodin tai koulun edustajat sekä muut lapsen kanssa työskentelevät ammattilaiset. Näin varmistetaan, että kaikilla on yhteinen näkemys lapsen tukemisesta eri ympäristöissä.
Toimintaterapia-arviointi on usein alku prosessille, jossa lasta ja perhettä tuetaan pitkäjänteisesti. Tavoitteena on vahvistaa lapsen toimijuutta ja osallisuutta omassa elämässään sekä antaa vanhemmille työkaluja lapsen kehityksen tukemiseen.