Lapsen puheen kehitystä tulisi tutkia tarkemmin, jos lapsi ei saavuta ikätason mukaisia kielellisiä taitoja tai kehitys poikkeaa selvästi normaalista. Tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos 12 kuukauden ikäisellä lapsella ei ole lainkaan sanoja, 18-kuukautinen ei ymmärrä yksinkertaisia ohjeita, 2-vuotias ei muodosta kahden sanan lauseita tai 3-vuotiaan puhe on vieraillekin vaikeasti ymmärrettävää. Myös kontaktin puute, vähäinen ääntely ja ymmärtämisen vaikeudet ovat merkkejä, joihin tulisi reagoida. Varhainen puuttuminen kielellisiin haasteisiin on tärkeää lapsen kokonaiskehityksen kannalta.
Lapsen puheen kehitys – milloin huolestua?
Lapsen puheen kehitys etenee yksilöllisesti, mutta tietyt kehitysvaiheet seuraavat toisiaan melko säännönmukaisesti. Vanhempien huoli herää usein, kun lapsen puhe ei kehity odotetusti tai se poikkeaa sisarusten tai ikätovereiden kehityksestä. Puheen kehityksen viivästyminen voi ilmetä monin tavoin – lapsi ei jokeltele, sanat tulevat myöhään, sanavarasto kasvaa hitaasti tai lauseiden muodostaminen on hankalaa.
On tärkeää muistaa, että lapset kehittyvät eri tahtiin, eikä pieni viive välttämättä tarkoita vakavaa ongelmaa. Kuitenkin jos viive on huomattava tai siihen liittyy muita huolenaiheita kuten vuorovaikutuksen haasteita, on syytä hakeutua ammattilaisen arvioon. Vanhempien vaisto on usein oikeassa – jos jokin lapsen puheen kehityksessä huolestuttaa, kannattaa asia ottaa puheeksi neuvolassa.
Asiantuntijan apua on syytä hakea, kun puheen viive on selkeä, lapsi ei ymmärrä puhetta ikätasoisesti, puhe on epäselvää vielä 3-4 vuoden iässä tai lapsen kommunikaatiossa havaitaan taantumista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös siihen, jos lapsi ei osoita kiinnostusta vuorovaikutukseen tai vaikuttaa siltä, ettei hän ymmärrä yksinkertaisiakaan ohjeita.
Mitkä ovat lapsen puheen kehityksen normaalit ikärajat?
Lapsen puheen kehityksessä on tiettyjä ikärajoja, jotka toimivat suuntaa antavina merkkipaaluina. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että yksilölliset erot ovat suuria ja normaalin kehityksen rajoissa voi olla huomattavaakin vaihtelua. Tyypillinen kehityskulku etenee kuitenkin seuraavasti:
- 3-6 kuukauden iässä: Lapsi jokeltelee, nauraa, tunnistaa oman nimensä ja reagoi ääniin
- 8-10 kuukauden iässä: Jokeltelussa esiintyy jo selkeitä tavusarjoja (ma-ma, ta-ta)
- 12 kuukauden iässä: Ensimmäiset merkitykselliset sanat ilmaantuvat, lapsi ymmärtää yksinkertaisia kehotuksia
- 18 kuukauden iässä: Sanavarasto noin 8-50 sanaa, lapsi ymmärtää selvästi enemmän kuin tuottaa
- 2 vuoden iässä: Sanavarasto laajenee nopeasti (n. 250-300 sanaa), lapsi muodostaa 2-3 sanan lauseita
- 3 vuoden iässä: Puhe on pääosin ymmärrettävää, lauseet pidempiä, lapsi taivuttaa sanoja ja kysyy paljon kysymyksiä
- 4 vuoden iässä: Puhe on selkeää ja kokonaisia lauseita, käyttää aikamuotoja ja kertoo tarinoita
- 5-6 vuoden iässä: Puheilmaisu on monipuolista, ääntäminen selkeää pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta (r, s)
Lapsen kielellisen kehityksen eteneminen voi painottua eri tavoin: toisilla lapsilla sanavarasto kasvaa nopeasti, kun taas toiset keskittyvät enemmän lauserakenteiden harjoitteluun. Monikielisillä lapsilla kehitys voi noudattaa hieman erilaista aikataulua, mutta periaatteet ovat samat.
Mitä merkkejä puheen kehityksen viivästymisestä tulisi tarkkailla?
Puheen kehityksen viivästymisestä kertovat tietyt varoitusmerkit, joihin vanhempien on hyvä kiinnittää huomiota. Varhainen tunnistaminen mahdollistaa nopean puuttumisen ja tarvittavan tuen järjestämisen. Huolta herättäviä merkkejä voivat olla:
- Vähäinen ääntely tai jokeltelun puuttuminen vauvaiässä
- Katsekontaktin välttäminen tai vähäinen kiinnostus vuorovaikutukseen
- Ensimmäisten sanojen puuttuminen 18 kuukauden ikään mennessä
- Ohjeiden ymmärtämisen selkeät vaikeudet
- Sanaston hidas karttuminen ja kahden sanan yhdistelmien puuttuminen 2 vuoden iässä
- Vaikeus muodostaa yli 3-4 sanan lauseita 3 vuoden iässä
- Puhe, jota vieraat eivät ymmärrä vielä 3-4-vuotiaana
- Jo opittujen taitojen katoaminen tai taantuminen
- Poikkeava äänentuotto, äänensävyn epätavallisuus tai puheen rytmin ongelmat
- Jatkuva änkytys tai sanojen toistelu yli 4-vuotiaalla
On tärkeää huomioida, että yksittäinen merkki ei välttämättä tarkoita vakavaa ongelmaa. Huolestuttavaa on useiden merkkien esiintyminen samanaikaisesti tai selkeä poikkeama tyypillisestä kehityksestä. Jos lapsi vaikuttaa ymmärtävän puhetta hyvin, mutta oma puhe kehittyy hitaasti, kyseessä voi olla puheen tuottamisen viive, joka usein korjaantuu ajan myötä.
Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota puheen kehitykseen, jos suvussa esiintyy kielellisiä vaikeuksia tai jos lapsella on ollut muita kehityksellisiä riskitekijöitä kuten keskosuus tai toistuvia korvatulehduksia.
Miten puheterapeutin tutkimukset etenevät?
Kun lapsen puheen kehityksessä havaitaan haasteita, puheterapeutin tutkimukset ovat keskeinen osa tilanteen arviointia. Tutkimusprosessi alkaa yleensä esitietojen kartoittamisella, jossa puheterapeutti keskustelee vanhempien kanssa lapsen kehityshistoriasta, nykytilanteesta ja arjen haasteista. Tämä auttaa muodostamaan kokonaiskuvan lapsen tilanteesta.
Varsinaiset tutkimuskäynnit sisältävät monipuolista arviointia eri menetelmin. Pienemmillä lapsilla arviointi tapahtuu usein leikin lomassa, kun taas isompien lasten kanssa käytetään erilaisia strukturoituja tehtäviä. Puheterapeutti arvioi:
- Puheen ymmärtämistä ja tuottamista
- Sanavaraston laajuutta ja käsitteiden hallintaa
- Kielellisiä rakenteita ja lauseiden muodostamista
- Äänteiden tuottamista ja artikulaatiota
- Suun motoriikkaa ja toimintaa
- Vuorovaikutustaitoja ja kommunikaatiokeinoja
- Kerrontataitoja ja kielellistä päättelyä
Tutkimuskäyntejä on yleensä 1-5, riippuen arvioinnin laajuudesta ja lapsen iästä. Yhden käynnin kesto on tyypillisesti noin 90 minuuttia. Vanhemmat ovat usein mukana tutkimustilanteessa, erityisesti pienten lasten kohdalla.
Tutkimusten jälkeen puheterapeutti laatii kirjallisen yhteenvedon havainnoistaan ja antaa suullisen palautteen. Yhteenvedossa kuvataan lapsen kielelliset vahvuudet ja haasteet sekä annetaan suositukset jatkotoimenpiteistä, kuten mahdollisesta puheterapiasta tai muista tukitoimista. Tarvittaessa puheterapeutti voi olla yhteydessä myös päiväkotiin tai kouluun lapsen tukemiseksi arjessa.
Milloin neuvolassa suositellaan puheterapeutin arviota?
Neuvolassa seurataan säännöllisesti lapsen kehitystä, mukaan lukien kielellistä kehitystä. Terveydenhoitajat ja neuvolalääkärit arvioivat lapsen puheen ja kielen kehitystä ikäkausitarkastuksissa ja voivat suositella tarkempaa arviota, jos kehityksessä havaitaan viivettä tai poikkeavuutta. Neuvolan seulonta on ensiarvoisen tärkeässä roolissa kielellisten haasteiden varhaisessa tunnistamisessa.
Puheterapeutin arvioon ohjataan neuvolasta tyypillisesti seuraavissa tilanteissa:
- 2-vuotias lapsi ei puhu lainkaan tai sanoja on alle 10
- 2,5-vuotias ei muodosta kahden sanan lauseita
- 3-vuotiaan puhe on niin epäselvää, että sitä on vaikea ymmärtää
- 3-vuotias ei ymmärrä arkisia ohjeita tai kysymyksiä
- 4-vuotias ei käytä monisanaisia lauseita tai puhe on hyvin epäselvää
- 5-vuotiaalla on selkeitä artikulaatiovaikeuksia (esim. r, s, l, k äänteissä)
- Lapsella on sujuvuuden ongelmia kuten pitkittynyttä änkytystä
- Lapsella on epätavallista äänenkäyttöä, kuten jatkuvaa kimeää ääntä tai käheyttä
Neuvolan tarkastuksissa hyödynnetään erilaisia seulontamenetelmiä kuten LENE (Leikki-ikäisen neurologinen arviointi) ja Lumiukko-testiä. Näiden avulla voidaan tunnistaa lapset, jotka hyötyisivät tarkemmasta puheterapeuttisesta arvioinnista. Neuvolasta saadaan lähete puheterapeutille joko julkiselle puolelle tai vanhemmat voivat hakeutua yksityiselle puheterapeutille.
Vanhempien huoli on myös tärkeä peruste tutkimuksille. Jos vanhemmat ovat huolissaan lapsensa kielellisestä kehityksestä, on tämä otettava vakavasti, vaikka seulontatestien tulokset olisivat normaalirajoissa. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja havaitsevat usein hienovaraisia muutoksia tai haasteita, joita lyhyessä neuvolakäynnissä ei välttämättä huomata.
Mitä tukea ja apua on saatavilla?
Lapsen puheen kehityksen haasteisiin on tarjolla monipuolista tukea ja erilaisia kuntoutusmuotoja. Varhainen tuki on erityisen tärkeää, sillä se voi ehkäistä ongelmien vaikeutumista ja heijastumista muille kehityksen alueille. Saatavilla olevia tukimuotoja ovat:
- Puheterapia – yksilöllisesti suunniteltua kuntoutusta kommunikaation, kielen ja puheen haasteisiin
- Toimintaterapia – tukee kokonaisvaltaista kehitystä, erityisesti jos kielellisiin haasteisiin liittyy motorisia tai sensorisia vaikeuksia
- Varhaiskasvatuksen erityinen tuki – päiväkodissa toteutettavat tukitoimet kuten pienryhmätoiminta
- Neuropsykologinen kuntoutus – laajemmissa kehityksellisissä haasteissa
- Vanhempien ohjaus – käytännön keinoja lapsen kielen kehityksen tukemiseen arjessa
- Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät (AAC) – kuten tukiviittomat tai kuvakommunikaatio
ProNeuron tarjoaa kattavia palveluita lasten puheen ja kielen kehityksen arviointiin ja kuntoutukseen. Palveluihin kuuluvat puheterapeutin tutkimukset, yksilöllinen puheterapia, vanhempien ohjaus sekä moniammatillinen yhteistyö muiden asiantuntijoiden kanssa. ProNeuronissa lähestymistapa on kokonaisvaltainen, mikä mahdollistaa lapsen tukemisen hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti.
Kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti lapsen tarpeiden ja vahvuuksien pohjalta. Tutkimusten jälkeen laaditaan kuntoutussuunnitelma, jossa määritellään tavoitteet, menetelmät ja tuen intensiteetti. Tärkeää on, että kuntoutus integroituu osaksi lapsen arkea ja että kaikki lapsen kanssa toimivat aikuiset tietävät, miten he voivat tukea kielellistä kehitystä päivittäisissä tilanteissa.
Jos olet huolissasi lapsesi puheen kehityksestä, kannattaa olla yhteydessä ProNeuronin asiantuntijoihin. Voit varata ajan ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme ilman lähetettä. Varhainen puuttuminen ja oikein kohdennettu tuki voivat merkittävästi edistää lapsen kielellistä kehitystä ja ehkäistä mahdollisia myöhempiä oppimisen haasteita.