Lapsen motorisen kehityksen viivästymiseen kannattaa hakea apua, kun kehitys poikkeaa selvästi ikätasoisista odotuksista tai kun lapsi ei saavuta kehityksen virstanpylväitä odotetussa ajassa. Varhaisella puuttumisella on merkittäviä hyötyjä lapsen kokonaiskehityksen kannalta. Avun tarve voi ilmetä lapsen vaikeuksissa liikkua, käsitellä esineitä tai suoriutua arjen toiminnoista. Tässä artikkelissa käsittelemme motorisen kehityksen tyypillistä etenemistä, mahdollisten viiveiden tunnistamista ja sitä, mistä ja milloin hakea apua haasteisiin.
Mitkä ovat motorisen kehityksen normaalit virstanpylväät eri ikäkausina?
Lapsen motorinen kehitys etenee tyypillisesti tiettyjen vaiheiden kautta, vaikka jokainen lapsi kehittyykin omassa ainutlaatuisessa tahdissaan. Kehityksen virstanpylväät toimivat suuntaa-antavina merkkipaaluina, jotka auttavat seuraamaan lapsen edistymistä.
Vauvaikä (0-12 kk) on nopean motorisen kehityksen aikaa:
- 3-4 kk: Pään kannattelu, käsien tuominen keskilinjaan
- 6-8 kk: Kääntyminen, istuminen tuettuna, tarttuminen esineisiin
- 9-12 kk: Ryömiminen, konttaaminen, istuminen ilman tukea, seisominen tuen kanssa, pinsettiote
Taaperoikä (1-3 v) keskittyy liikkumisen ja käsien taitojen kehittymiseen:
- 1-1,5 v: Ensimmäiset askeleet, kävely, kiipeämisen alku, palikan asettaminen toisen päälle
- 2-3 v: Juokseminen, hyppiminen, portaiden kiipeäminen, pallon heittäminen, yksinkertaiset piirustukset
Leikki-ikä (3-6 v) tuo mukaan monipuolisempia taitoja:
- 3-4 v: Yhdellä jalalla seisominen, kolmipyörällä ajaminen, saksien käyttäminen, pallon kiinniottaminen
- 4-5 v: Hyppiminen yhdellä jalalla, askelen ja hypyn vuorottelu, kynäote, kirjainten piirtäminen
- 5-6 v: Hyppynarulla hyppiminen, pallopelien alkeistaidot, napittaminen, solmiminen
On tärkeää muistaa, että normaalin kehityksen kirjo on laaja. Jotkin lapset oppivat tiettyjä taitoja aiemmin ja toisia myöhemmin. Kehitys ei myöskään aina etene tasaisesti kaikilla osa-alueilla – lapsi saattaa kehittyä nopeasti karkeamotoriikassa mutta hitaammin hienomotoriikassa tai päinvastoin.
Millaiset merkit voivat viitata motorisen kehityksen viivästymiseen?
Motorisen kehityksen viivästymiseen viittaavia merkkejä on useita, ja niiden tunnistaminen ajoissa on tärkeää varhaisen tuen saamiseksi. Huomionarvoisia signaaleja voi esiintyä sekä karkea- että hienomotoriikassa.
Karkeamotoriikan haasteisiin viittaavia merkkejä:
- Vaikeus kannattaa päätä tai vartaloa ikätasoon nähden
- Epäsymmetrinen liikkuminen (suosii selvästi toista puolta)
- Merkittävä viive liikkumistaitojen kehittymisessä (kääntyminen, istuminen, konttaaminen, käveleminen)
- Jäykkyys tai veltto lihasjänteys
- Vaikeudet tasapainon hallinnassa tai kaatumisen pelko
- Kömpelyys, kompastelu tai törmäily
- Välttelee liikkumista vaativia toimintoja
Hienomotoriikan haasteisiin viittaavia merkkejä:
- Vaikeus tarttua ja käsitellä esineitä ikätasoisesti
- Esineiden jatkuva pudottelu
- Vaikeus käyttää molempia käsiä yhdessä
- Haasteet kynän käytössä tai piirtämisessä
- Vaikeudet napittaa, vetää vetoketju tai solmia kengännauhat
- Syömisen ja ruokailuvälineiden käytön vaikeudet
Motoristen taitojen lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota lapsen toimintatapoihin. Jos lapsi jatkuvasti välttelee motorisia toimintoja, turhautuu helposti motorisissa tehtävissä tai osoittaa epävarmuutta omista taidoistaan, kyseessä voi olla merkki kehityksen haasteista.
On tärkeää huomioida, että yksittäinen viive ei välttämättä tarkoita vakavaa ongelmaa. Motoriselle kehitykselle on tyypillistä vaihtelevuus, ja lapsen kehitys voi edetä pyrähdyksittäin.
Milloin huoli lapsen motorisesta kehityksestä on aiheellista?
Huoli lapsen motorisesta kehityksestä on aiheellista, kun kehitys poikkeaa selvästi ikätasoisista odotuksista tai kun lapsen motoristen taitojen kehittyminen pysähtyy tai taantuu. Ammattilaisen arvioon kannattaa hakeutua erityisesti seuraavissa tilanteissa:
- Lapsi ei saavuta motorisen kehityksen keskeisiä virstanpylväitä ikätasoisesti tai viiveellä on merkittävä vaikutus arjen toimintoihin
- Lapsen motorisen kehityksen viive haittaa sosiaalista osallistumista (esim. ei pysty leikkimään ikätovereiden kanssa)
- Lapsella esiintyy epätavallisia liikemalleja tai selkeää epäsymmetriaa kehon puolien välillä
- Lapsen aiemmin oppimat taidot heikkenevät tai häviävät
- Lapsella on merkittäviä haasteita koordinaatiossa, tasapainossa tai lihasvoimassa
Ikäkohtaisia huolenaiheita, jotka erityisesti oikeuttavat ammattilaisen arvion:
- Alle 6 kk: Ei kannattele päätään, kädet ja jalat ovat jatkuvasti jäykät tai veltot, ei tartu esineisiin
- 6-12 kk: Ei yritä liikkua (ryömiä/kontata), ei istu tuetta 9kk mennessä, ei tartu esineisiin molemmilla käsillä
- 12-18 kk: Ei osoita kädellä osoittamisen elettä, ei seiso tai ota askeleita tuettunakaan
- 18-24 kk: Ei kävele itsenäisesti, ei pysty poimimaan pieniä esineitä
- 2-3 v: Kaatuu usein, ei osaa kiivetä, ei osaa pinota palikoita, ei käytä käsiä yhdessä
- 3-5 v: Merkittävä kömpelyys, vaikeus hyppiä, vaikeudet piirtämisessä ja saksien käytössä
Vanhemman intuitiolla on suuri merkitys. Jos sinulla on huoli lapsesi kehityksestä, sitä kannattaa kuunnella. Varhainen tuki on aina hyödyllistä lapsen kehitykselle, ja ammattilaisen arvio auttaa selvittämään, tarvitaanko tukitoimia vai onko kyse vain yksilöllisestä kehityksen vaihtelusta.
Mistä ja miten hakea apua lapsen motorisen kehityksen haasteisiin?
Kun huoli lapsen motorisesta kehityksestä herää, ensimmäinen askel on yleensä keskustelu neuvolan terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa. Neuvolajärjestelmä on Suomessa keskeinen väylä lasten kehityksen seurantaan ja tuen tarpeen tunnistamiseen.
Avun hakemisen polku voi edetä seuraavasti:
- Neuvola tai perusterveydenhuolto: Terveydenhoitaja ja neuvolalääkäri arvioivat lapsen kehitystä ja tarvittaessa ohjaavat eteenpäin.
- Erikoissairaanhoito: Lastenneurologi tai lastenlääkäri tekee tarkempia tutkimuksia ja koordinoi kuntoutussuunnitelmaa.
- Terapia-arvio: Toimintaterapeutti tai fysioterapeutti arvioi lapsen motorisia taitoja ja suunnittelee tarvittavat tukitoimet.
Monissa tilanteissa on mahdollista hakeutua myös suoraan toimintaterapeutin arvioon, erityisesti jos haasteita on jo tunnistettu. ProNeuronin toimintaterapeutit ovat erikoistuneet lasten motorisen kehityksen arviointiin ja kuntoutukseen, ja heiltä saat kokonaisvaltaista apua lapsen kehityksen tukemiseen.
Toimintaterapiassa arvioidaan lapsen karkea- ja hienomotorisia taitoja, tasapainoa, koordinaatiota sekä aistisäätelyä. Arvioinnin perusteella luodaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, joka huomioi lapsen vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet.
Kuntoutuksen rahoituskanavia on useita:
- Perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon maksusitoumus
- Kelan lääkinnällinen kuntoutus (vaatii lääkärin lausunnon)
- Oma kustanteinen terapia
Vanhempana voit olla yhteydessä suoraan ProNeuronin asiakaspalveluun keskustellaksesi tilanteesta ja sopiaksesi mahdollisesta arviokäynnistä toimintaterapeutin kanssa. Asiantuntijamme auttavat sinua myös selvittämään eri rahoitusmahdollisuuksia ja tarvittaessa ohjaamaan oikealle taholle.
Miten lapsen motorista kehitystä voidaan tukea kotona?
Lapsen motorista kehitystä voi ja kannattaa tukea monipuolisesti kotona osana arkea ja leikkiä. Tärkeintä on luoda lapselle mahdollisuuksia liikkua ja harjoitella erilaisia taitoja ilon kautta.
Karkeamotoriikan tukeminen:
- Kannusta monipuoliseen liikkumiseen: kiipeily, hyppiminen, juokseminen, pallopelit
- Ulkoile säännöllisesti erilaisissa ympäristöissä (metsä, puistot, leikkipaikat)
- Tanssi ja liiku musiikin tahtiin
- Hyödynnä arjen tilanteita: portaiden kävely, kaupassa käynti kävellen
- Tasapainoharjoittelu: viivaa pitkin kävely, yhdellä jalalla seisominen, keinuminen
Hienomotoriikan tukeminen:
- Tarjoa mahdollisuuksia piirtämiseen, värittämiseen ja askarteluun
- Muovailu ja taikinan käsittely
- Helmien pujottelu, palikoilla rakentelu
- Kannusta lasta osallistumaan arjen toimiin: napittaminen, vetoketjun vetäminen, leipominen
- Saksien käytön harjoittelu turvallisesti
Tärkeää motoristen taitojen tukemisessa on:
- Onnistumisen kokemusten luominen – aloita sopivan tasoisista haasteista
- Positiivinen kannustaminen – kehu yrittämisestä, ei vain onnistumisista
- Leikillisyys – tee harjoittelusta hauskaa ja motivoivaa
- Säännöllisyys – päivittäinen harjoittelu arjen lomassa tuottaa parhaita tuloksia
- Lapsen kiinnostuksen kohteiden hyödyntäminen – rakenna harjoituksia lapsen mielenkiinnon kohteiden ympärille
Jos lapsella on todettu motorisen kehityksen haasteita, toimintaterapeutti voi antaa yksilöllisiä kotiharjoituksia, jotka tukevat juuri sinun lapsesi kehitystä. Säännöllinen yhteistyö terapeutin kanssa auttaa seuraamaan edistymistä ja muokkaamaan harjoituksia lapsen taitojen kehittyessä.
Muista, että jokainen lapsi kehittyy omaa tahtiaan, ja harjoittelussa tärkeintä on myönteinen ilmapiiri ja lapsen oman toimijuuden vahvistaminen. Oikein kohdennetulla tuella voidaan merkittävästi edistää lapsen motorisia taitoja ja sitä kautta vahvistaa hänen itsetuntoaan ja toimintakykyään arjessa.
Jos olet huolissasi lapsesi motorisesta kehityksestä tai kaipaat yksilöllisempiä ohjeita, ota yhteyttä ProNeuronin asiantuntijoihin. Moniammatillinen tiimimme on erikoistunut lasten kehityksen tukemiseen, ja toimintaterapian avulla voimme auttaa lastasi saavuttamaan sujuvamman arjen ja vahvistamaan hänen toiminnallisia taitojaan.