Perheet, joiden lapsella ilmenee neuropsykiatrisia haasteita, voivat saada monipuolista tukea sekä julkisesta terveydenhuollosta että yksityisiltä palveluntarjoajilta. Tukimuodot ulottuvat varhaisesta tunnistamisesta kattaviin kuntoutuspalveluihin, neuropsykiatriseen valmennukseen ja arjen tukitoimiin. Kela tarjoaa taloudellista tukea, kuten LAKU-perhekuntoutusta, ja koulut järjestävät oppimisen tukipalveluita. Oikea-aikaisen tuen löytäminen on keskeistä lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen ja koko perheen hyvinvoinnin kannalta.
Mitä neuropsykiatrisia haasteita lapsilla yleisimmin esiintyy?
Lasten neuropsykiatriset haasteet liittyvät aivojen toiminnan monimuotoisuuteen ja ilmenevät yksilöllisesti toiminnan ohjauksen, vuorovaikutuksen ja aistisäätelyn alueilla. Yleisimpiä neuropsykiatrisia erityispiirteitä ovat ADHD, autismikirjon piirteet, Touretten oireyhtymä ja kielellinen erityisvaikeus.
ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden säätelyn erityispiirre) näyttäytyy tarkkaamattomuutena, impulsiivisuutena ja/tai yliaktiivisuutena. Lapsella voi olla vaikeuksia keskittyä tehtäviin, odottaa vuoroaan tai pysyä paikallaan tilanteen sitä vaatiessa.
Autismikirjon piirteitä omaavilla lapsilla on usein omanlaisiaan vahvuuksia ja haasteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, kommunikaatiossa sekä toiminnan joustavuudessa. He saattavat kiinnostua syvästi tietyistä aiheista ja hyötyä selkeistä rutiineista.
Touretten oireyhtymässä esiintyy motorisia ja äänellisiä tic-oireita, kuten tahdosta riippumattomia liikkeitä tai äännähdyksiä. Nämä voivat vaihdella voimakkuudeltaan ja ilmetä eri tilanteissa eri tavoin.
Nykyään puhutaan yhä enemmän neuromonimuotoisuudesta, joka kuvaa aivojen toiminnan luonnollista vaihtelua. Käsite korostaa, että kyse on neurologisista variaatioista, ei vioista. Aistiherkkyys on monille neurokirjon lapsille yhteistä – he voivat kokea äänet, valot, hajut, maut tai kosketuksen voimakkaampina kuin muut.
On tärkeää muistaa, että jokainen lapsi on yksilö. Neuropsykiatriset piirteet ilmenevät jokaisella eri tavoin, ja samalla lapsella voi olla piirteitä useammasta neuropsykiatrisesta erityispiirteestä.
Mistä perhe voi hakea tukea ja arviointia lapsen neuropsykiatrisiin haasteisiin?
Neuropsykiatristen haasteiden arviointi ja tuen järjestäminen alkaa yleensä perusterveydenhuollosta, josta perheet saavat lähetteen tarkempiin tutkimuksiin. Varhaisella tuella on ratkaiseva merkitys lapsen kehitykselle ja perheen jaksamiselle.
Huolen herätessä ensimmäinen askel on usein ottaa yhteyttä neuvolaan tai kouluterveydenhuoltoon. Nämä tahot arvioivat tilannetta ja ohjaavat perheen tarvittaessa eteenpäin. Neuvolalääkäri voi kirjoittaa lähetteen perheneuvolan tai erikoissairaanhoidon tutkimuksiin.
Perheneuvolassa työskentelee moniammatillinen tiimi, joka voi tarjota tukea lievempiin haasteisiin sekä arvioida tarkemman tutkimuksen tarvetta. Erikoissairaanhoito, kuten lasten neurologian tai lastenpsykiatrian poliklinikat, vastaa tarkemmista tutkimuksista ja diagnooseista.
Yksityiset terapia- ja lääkärikeskukset, kuten ProNeuron, tarjoavat vaihtoehdon julkiselle terveydenhuollolle. ProNeuronin moniammatillinen tiimi palvelee perheitä ilman lähetettä, mikä nopeuttaa avun saamista. Tutkimukset ja arvioinnit voidaan aloittaa nopeasti, ja palvelut räätälöidään perheen yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Arviointi- ja tutkimusprosessi on yleensä moniammatillinen, ja siihen osallistuvat lääkärit, psykologit, toimintaterapeutit, puheterapeutit ja muut erityistyöntekijät. Tutkimuksissa selvitetään lapsen vahvuudet ja haasteet, toimintakyky eri ympäristöissä sekä tuen ja kuntoutuksen tarve.
Vanhempien rooli on keskeinen, sillä he tuntevat lapsensa parhaiten. Perheiden havaintojen ja kokemusten kuuleminen on tärkeä osa arviointiprosessia ja tuen suunnittelua.
Millaisia tukimuotoja ja kuntoutusta on saatavilla neuropsykiatrisiin haasteisiin?
Neuropsykiatrisiin haasteisiin on tarjolla monipuolisia tuki- ja kuntoutusmuotoja, jotka räätälöidään lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Oikein suunnattu kuntoutus voi merkittävästi parantaa toimintakykyä ja elämänlaatua.
Neuropsykiatrinen valmennus on käytännönläheistä ohjausta, jossa harjoitellaan arjen hallinnan taitoja, toiminnanohjausta ja sosiaalisia taitoja. Valmennusta voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai ryhmässä.
Toimintaterapiassa tuetaan lapsen osallistumista arjen toimintoihin sekä kehitetään aistisäätelyä, motorisia taitoja ja toiminnanohjausta. Puheterapia keskittyy kommunikaation, puheen tuottamisen ja ymmärtämisen sekä sosiaalisten taitojen vahvistamiseen.
Psykoterapia, erityisesti kognitiivinen käyttäytymisterapia, auttaa tunnetaitojen kehittämisessä ja vaikeiden tilanteiden hallinnassa. Musiikki-, taide- ja ratsastusterapia voivat olla hyödyllisiä täydentäviä terapiamuotoja.
Kela tarjoaa useita kuntoutusmuotoja, kuten LAKU-perhekuntoutusta, joka on suunnattu 7-15-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. LAKU-kuntoutus tarjoaa perheelle tietoa ja konkreettisia ohjeita, jotka helpottavat arjen sujumista ja auttavat selviytymään haastavista tilanteista. Kuntoutuksessa tehdään yhteistyötä lapsen lähiverkoston kanssa, mikä tukee kokonaisvaltaisesti lapsen kehitystä.
Koulussa järjestettäviä tukimuotoja ovat kolmiportainen tuki (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki), apuvälineet, avustajapalvelut ja yksilölliset opetusjärjestelyt. Koulun tukitoimet kirjataan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS).
Vertaistuki on tärkeää sekä lapsille että vanhemmille. Vertaistukiryhmissä perheet voivat jakaa kokemuksiaan ja saada käytännön vinkkejä arjen haasteisiin. Järjestöt kuten Autismiliitto, ADHD-liitto ja Tourette-yhdistys järjestävät vertaistukitoimintaa.
Miten perhe voi tukea lasta arjessa neuropsykiatristen haasteiden kanssa?
Perheillä on keskeinen rooli neuropsykiatrisia haasteita kokevan lapsen tukemisessa. Arjen järjestäminen lapsen tarpeita vastaavaksi helpottaa koko perheen elämää ja vahvistaa lapsen toimintakykyä.
Selkeä struktuuri ja ennakoitavuus luovat turvallisuutta ja vähentävät kuormitusta. Päiväjärjestyksen visualisointi kuvien avulla, rutiinit ja siirtymätilanteiden ennakointi auttavat lasta hahmottamaan päivän kulkua. Lapsi voi tarvita tukea myös ajanhallinnassa – tässä voivat auttaa munakellot, time timer -kellot tai kuvalliset päiväohjelmat.
Aistisäätelyn tukeminen on monelle lapselle tärkeää. Vanhemmat voivat vähentää lapsen aistikuormitusta huomioimalla valaistusta, äänimaailmaa ja ympäristön järjestystä. Painopeittoa, kuulosuojaimia tai muita aistisäätelyä tukevia välineitä voi hyödyntää tarpeen mukaan.
Kommunikaation helpottamiseksi on hyvä käyttää selkeää, konkreettista kieltä ja tarvittaessa tueksi kuvia tai kirjoitettuja ohjeita. Monivaiheisten ohjeiden pilkkominen osiin ja yksi ohje kerrallaan -lähestymistapa auttavat lasta onnistumaan.
Lapsen vahvuuksien tunnistaminen ja positiivinen palaute rakentavat itsetuntoa ja motivaatiota. Jokaisella lapsella on omat vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteensa, joita voi hyödyntää oppimisessa ja arjen taidoissa.
Yhteistyö päiväkodin tai koulun kanssa on tärkeää. Kun kaikilla lapsen kanssa toimivilla aikuisilla on yhteinen ymmärrys lapsen tarpeista ja toimivista tukikeinoista, lapsi saa johdonmukaista tukea kaikissa ympäristöissä.
Vanhempien oma jaksaminen heijastuu koko perheen hyvinvointiin. Avun pyytäminen, vertaistuki ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ovat tärkeitä vanhemmuuden voimavaroja.
Mitä oikeuksia ja etuuksia perheellä on lapsen neuropsykiatristen haasteiden perusteella?
Neuropsykiatrisia haasteita kokevien lasten perheillä on oikeus erilaisiin tukipalveluihin ja taloudellisiin etuuksiin, jotka helpottavat perheen arkea. Lakisääteiset oikeudet varmistavat, että lapsi saa tarvitsemansa tuen koulutuksessa ja kuntoutuksessa.
Kelan alle 16-vuotiaan vammaistuki on tarkoitettu lapsille, joiden hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu tavanomaista suurempaa rasitusta. Tuki on porrastettu kolmeen tasoon (perus-, korotettu ja ylin tuki) lapsen hoidon vaativuuden mukaan.
Omaishoidon tukea voi hakea kunnalta, jos lapsen hoito on erityisen vaativaa ja sitovaa. Tuki koostuu hoitopalkkiosta, omaishoitajan vapaista ja omaishoitoa tukevista palveluista.
Kela korvaa kuntoutuspsykoterapian ja vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kustannuksia. Kuntoutusraha korvaa ansionmenetystä vanhemmalle, joka osallistuu lapsen kuntoutukseen ja on sen vuoksi estynyt tekemästä työtä.
Erityislapsiperheillä on oikeus vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin, kuten kuljetuspalveluihin, henkilökohtaiseen apuun ja sopeutumisvalmennukseen. Näitä haetaan kunnan sosiaalitoimen kautta.
Koulutukseen liittyviä oikeuksia ovat oikeus kolmiportaiseen tukeen (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki), erityisen tuen päätös, henkilökohtainen avustaja ja apuvälineet. Perusopetuslaki takaa jokaiselle lapselle oikeuden saada tarvitsemaansa tukea oppimiseen.
Tukien ja etuuksien hakeminen voi tuntua haastavalta. Hakuprosesseissa kannattaa hyödyntää sosiaalityöntekijöiden, kuntoutusohjaajien tai järjestöjen tarjoamaa neuvontaa. Lääkärinlausunnot ja muiden asiantuntijoiden lausunnot ovat tärkeitä hakemuksen liitteitä.
Perheillä on oikeus saada tietoa palveluista ja etuuksista ymmärrettävässä muodossa. Palvelusuunnitelma on työkalu, johon kirjataan lapsen ja perheen tarvitsemat palvelut ja tukitoimet kokonaisuutena.
Muista, että oikeus tukeen ei ole riippuvainen diagnoosista. Myös ilman diagnoosia voi saada monia tukipalveluita, jos lapsen toimintakyky on alentunut ja tuen tarve on selkeästi perusteltavissa.