ADHD eli tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö on neuropsykiatrinen häiriö, joka vaikuttaa yksilön kykyyn keskittyä, hallita impulssejaan ja pysyä paikallaan. ADHD:n diagnosointi on monivaiheinen prosessi, joka vaatii asiantuntijoiden arviointia ja useiden eri tietolähteiden yhdistämistä. Tässä artikkelissa käsittelemme, mitä ADHD on, mitkä ovat sen oireet eri ikäryhmissä ja miten diagnosointiprosessi etenee askel askeleelta.
ADHD:n määritelmä ja yleisyys
ADHD on neuropsykiatrinen häiriö, joka ilmenee yleensä lapsuudessa ja voi jatkua aikuisuuteen asti. Se vaikuttaa yksilön kykyyn keskittyä, hallita impulssejaan ja pysyä paikallaan. ADHD:n tarkka syy ei ole tiedossa, mutta sen uskotaan johtuvan geneettisten ja ympäristötekijöiden yhdistelmästä.
ADHD on melko yleinen häiriö. Arvioiden mukaan noin 5-7 % lapsista ja 2-5 % aikuisista kärsii ADHD:sta. Häiriö on yleisempi pojilla kuin tytöillä, mutta tytöillä oireet voivat olla vähemmän ilmeisiä ja siksi jäädä helpommin huomaamatta.
ADHD:n oireet eri ikäryhmissä
ADHD:n oireet voivat vaihdella huomattavasti eri ikäryhmissä. Lapsilla yleisimpiä oireita ovat keskittymisvaikeudet, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. He saattavat olla jatkuvasti liikkeessä, puhua paljon ja keskeyttää muita. Koulussa heillä voi olla vaikeuksia seurata ohjeita ja suorittaa tehtäviä loppuun.
Nuorilla ADHD:n oireet voivat ilmetä levottomuutena, vaikeutena organisoida tehtäviä ja hallita aikaa. Heillä voi olla myös vaikeuksia ihmissuhteissa ja he saattavat kokea itsetunto-ongelmia. Aikuisilla ADHD:n oireet voivat olla hienovaraisempia, kuten krooninen myöhästely, unohtelu ja vaikeus keskittyä työtehtäviin. Aikuiset voivat myös kokea ahdistusta ja masennusta ADHD:n seurauksena.
Diagnosointiprosessi askel askeleelta
ADHD:n diagnosointi alkaa yleensä oireiden tunnistamisella ja arvioinnilla. Ensimmäinen askel on usein perusterveydenhuollon ammattilaisen, kuten lääkärin tai psykologin, tekemä alustava arviointi. Tämä sisältää keskustelun oireista ja niiden vaikutuksesta arkeen.
Seuraavaksi asiakas ohjataan erikoislääkärin, kuten psykiatrin tai neuropsykologin, vastaanotolle. Erikoislääkäri tekee perusteellisemman arvioinnin, joka voi sisältää kyselylomakkeita, haastatteluja ja mahdollisesti neuropsykologisia testejä. Tavoitteena on kerätä kattava kuva asiakkaan oireista ja niiden vaikutuksesta elämään.
Diagnosointiprosessiin kuuluu myös muiden mahdollisten syiden poissulkeminen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi muiden psykiatristen tai neurologisten häiriöiden arviointia. Lopullinen diagnoosi perustuu useiden eri tietolähteiden yhdistämiseen ja asiantuntijan harkintaan.
Milloin hakeutua ammattilaisen vastaanotolle
Jos epäilet, että sinulla tai läheiselläsi saattaa olla ADHD, on tärkeää hakeutua ammattilaisen arvioon. ADHD:n oireet voivat vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun, ja varhainen diagnosointi ja hoito voivat parantaa tilannetta huomattavasti.
Oireiden jatkuessa ja vaikuttaessa arkeen, kuten koulumenestykseen, työtehtäviin tai ihmissuhteisiin, on syytä hakea apua. Ammattilainen voi auttaa selvittämään, onko kyseessä ADHD vai jokin muu häiriö, ja suositella sopivia hoitovaihtoehtoja.
ADHD:n hoitovaihtoehdot voivat sisältää lääkitystä, terapiaa ja elämäntapamuutoksia. Yksilöllinen hoitosuunnitelma laaditaan asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Ammattilaisen tuki ja ohjaus ovat keskeisiä ADHD:n hallinnassa ja elämänlaadun parantamisessa.
Vapaita tutkimus aikoja voi katsoa 24h verkkoajanvarauksestamme tai soittamalla asiakaspalveluumme 0400 601 991.