Neuropsykologinen tutkimus on menetelmä, jolla arvioidaan aivojen toimintaa ja sen vaikutusta käyttäytymiseen ja kognitiivisiin kykyihin. Tämä tutkimus on erityisen tärkeä, kun halutaan ymmärtää, miten neurologiset tai psykiatriset häiriöt vaikuttavat henkilön päivittäiseen elämään. Neuropsykologia Suomessa on kehittynyt alana, ja se tarjoaa arvokasta tietoa esimerkiksi oppimisvaikeuksista, muistin ongelmista ja keskittymiskyvyn häiriöistä.
Kuinka kauan tutkimus keskimäärin kestää?
Neuropsykologisen tutkimuksen kokonaiskesto vaihtelee merkittävästi riippuen arvioinnin tarkoituksesta, laajuudesta ja asiakkaan yksilöllisistä tarpeista. Tyypillisesti kokonaisprosessi jakautuu seuraavasti:
- Alkuhaastattelu: 1-2 tuntia, jossa kartoitetaan oireet, tausta ja nykyinen elämäntilanne
- Varsinaiset testit: 2-6 tuntia, jaettuna yleensä 1-3 erilliseen käyntikertaan
- Palautekeskustelu: 1-2 tuntia, jossa käydään läpi tulokset ja jatkosuositukset
- Lausunnon laatiminen: Asiakas ei osallistu tähän vaiheeseen, mutta valmis lausunto on yleensä saatavilla 2-4 viikon kuluessa viimeisestä käynnistä
Eri arviointityyppien kestossa on merkittäviä eroja:
- ADHD-arviointi aikuisille: Yleensä 4-6 tuntia kokonaisuudessaan
- Lasten kehitykselliset arvioinnit: 5-8 tuntia, usein jaettuna useammalle käyntikerralle lapsen jaksamisen mukaan
- Muistihäiriöiden arviointi: 3-5 tuntia
- Laaja neurologinen arviointi: 6-10 tuntia, jaettuna 2-4 käyntikertaan
Tutkimuksen kestoon vaikuttavia tekijöitä ovat:
- Asiakkaan ikä – lasten tutkimukset vaativat usein enemmän taukoja ja lyhyempiä sessioita
- Kognitiivinen kapasiteetti ja jaksaminen – väsymys voi edellyttää useampaa käyntikertaa
- Tutkittavien ongelmien monimutkaisuus – moniongelmaisten tilanteiden kartoitus vie enemmän aikaa
- Käytettävissä oleva aiempi dokumentaatio – kattavat aiemmat tiedot voivat lyhentää tutkimusprosessia
- Tulkin tarve – tulkkaus voi pidentää tutkimusaikaa 30-50%
Ikäryhmien välillä on selkeitä eroja tutkimuksen toteuttamisessa. Lasten tutkimukset jakautuvat tyypillisesti useammalle käyntikerralle (3-5 käyntiä), kun taas aikuisten arvioinnit voidaan usein toteuttaa tiiviimmin (2-3 käyntiä). Ikääntyneiden henkilöiden kohdalla tutkimuksia voidaan joutua jakamaan useammalle päivälle nopeamman väsymisen vuoksi.
Neuropsykologisen tutkimuksen kokonaisprosessi lähetteestä valmiiseen lausuntoon kestää tyypillisesti 1-3 kuukautta, riippuen hoitojonotilanteesta ja tutkimuksen kiireellisyydestä. Työelämään tai opintoihin liittyvät arvioinnit pyritään usein priorisoimaan nopeammalle aikataululle.
Mitä tutkimukseen kuuluu?
Neuropsykologinen tutkimus sisältää useita eri osia, jotka yhdessä antavat kattavan kuvan henkilön kognitiivisista kyvyistä ja aivojen toiminnasta. Tutkimukseen kuuluu yleensä:
- Kognitiivinen arviointi: Testit, jotka mittaavat muistia, tarkkaavaisuutta, ongelmanratkaisukykyä ja muita kognitiivisia toimintoja.
- Käyttäytymisen arviointi: Havainnot ja kyselyt, jotka auttavat ymmärtämään henkilön käyttäytymistä ja tunteita.
- Haastattelut: Keskustelut asiakkaan ja mahdollisesti hänen läheistensä kanssa, jotta saadaan kattava kuva henkilön elämäntilanteesta ja haasteista.
- Raportointi: Tulosten analysointi ja raportin laatiminen, joka sisältää suosituksia jatkotoimenpiteistä tai kuntoutuksesta.
Kognitiivinen arviointi neuropsykologisessa tutkimuksessa
Kognitiivinen arviointi on neuropsykologisen tutkimuksen keskeinen osa, jossa kartoitetaan useita aivojen toiminnallisia osa-alueita erilaisilla standardoiduilla testeillä:
- Tarkkaavaisuus ja keskittymiskyky: Arvioidaan esimerkiksi WAIS-IV -testistön osatesteillä ja Trail Making -testeillä. Heikkoudet tällä alueella voivat näkyä arjessa vaikeutena seurata keskustelua, hajamielisyytenä tai vaikeutena suorittaa tehtäviä loppuun.
- Muistitoiminnot: Tutkitaan työmuistia, lyhyt- ja pitkäkestoista muistia mm. WMS-III -testistöllä. Muistin ongelmat voivat ilmetä sovittujen asioiden unohtamisena, vaikeutena oppia uusia taitoja tai toistuvina kysymyksinä samoista asioista.
- Toiminnanohjaus: Mitataan mm. Wisconsin Card Sorting -testillä ja Stroop-testillä. Toiminnanohjauksen haasteet näkyvät arjessa vaikeutena suunnitella toimintaa, aloittaa tehtäviä tai sopeutua muuttuviin tilanteisiin.
- Kielelliset toiminnot: Arvioidaan sanasujuvuus- ja nimeämistesteillä. Kielelliset vaikeudet heijastuvat kommunikaatioon, lukemiseen ja kirjoittamiseen.
- Visuospatiaaliset kyvyt: Tutkitaan esimerkiksi Rey-Osterrieth -kuviotehtävällä. Nämä taidot ovat tärkeitä suunnistamisessa, tilan hahmottamisessa ja käytännön tehtävissä kuten pukeutumisessa.
Kognitiivisen arvioinnin tulokset auttavat ymmärtämään, miksi arkielämän tilanteet voivat olla haastavia. Esimerkiksi opiskelija, jolla on työmuistin heikkoutta, voi hyötyä tiedon jäsentämisestä ja muistiinpanojen tekemisestä, kun taas toiminnanohjauksen ongelmista kärsivä työntekijä voi tarvita selkeää tehtävien aikataulutusta ja pilkkomista.
Arviointitulokset johtavat yksilöllisiin suosituksiin: terapiaan, kognitiiviseen kuntoutukseen, apuvälineisiin tai työympäristön mukauttamiseen. Esimerkiksi tarkkaavaisuuden ongelmiin voidaan suositella neuropsykologista kuntoutusta, kun taas muistivaikeuksiin voidaan ehdottaa muistitekniikoiden harjoittelua ja ulkoisia muistitukia kuten kalenteria tai muistutussovelluksia.
Mitä tapahtuu neuropsykologisen tutkimuksen jälkeen?
Neuropsykologisen tutkimuksen jälkeen alkaa tärkeä prosessi, jossa tulokset analysoidaan ja niiden perusteella suunnitellaan jatkotoimenpiteet. Tämä vaihe on yhtä tärkeä kuin itse tutkimus, sillä se määrittää, miten löydöksiä hyödynnetään käytännössä.
Tulosten tulkinta ja palautekeskustelut
Tutkimuksen jälkeen neuropsykologi analysoi kaikki tulokset ja laatii niistä kokonaisvaltaisen arvion. Tämän jälkeen järjestetään palautekeskustelu, jossa käydään läpi tulokset ja niiden merkitys. Palautekeskustelu voi kestää 1-2 tuntia, ja siihen voi osallistua tutkitun henkilön lisäksi myös perheenjäseniä tai muita läheisiä henkilön suostumuksella.
Kirjallinen lausunto ja aikataulu
Tutkimuksen perusteella laaditaan kirjallinen lausunto, joka sisältää yksityiskohtaisen kuvauksen tutkimuksen tuloksista, diagnoosiehdotukset ja suositukset jatkotoimenpiteistä. Lausunnon valmistuminen kestää yleensä 2-4 viikkoa tutkimuksen päättymisestä. Lausunto toimitetaan sekä tutkitulle henkilölle että lähettävälle taholle henkilön suostumuksella.
Käytännön suositukset ja interventiot
Neuropsykologisen tutkimuksen tulokset johtavat usein konkreettisiin suosituksiin ja interventioihin. Näitä voivat olla esimerkiksi neuropsykologinen kuntoutus, terapia, lääkityksen aloittaminen tai muuttaminen, tai muut tukitoimet arjessa selviytymiseen. Suositukset räätälöidään aina yksilöllisesti henkilön tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan.
Koulu- ja työpaikkasuositukset
Neuropsykologisen tutkimuksen perusteella voidaan suositella erilaisia tukitoimia kouluun tai työpaikalle. Näitä voivat olla esimerkiksi opiskeluympäristön muokkaaminen, lisäaika kokeissa, apuvälineiden käyttö tai työtehtävien mukauttaminen. Nämä suositukset auttavat henkilöä suoriutumaan paremmin omissa ympäristöissään ja vähentävät kognitiivisten haasteiden vaikutusta arkeen.
Seurantatapaamiset ja pitkäaikainen tuki
Monissa tapauksissa neuropsykologiseen tutkimukseen kuuluu myös seurantatapaamisia, joissa arvioidaan interventioiden tehokkuutta ja tarvittaessa mukautetaan kuntoutussuunnitelmaa. Pitkäaikainen tuki voi kestää kuukausista vuosiin, riippuen henkilön tarpeista ja edistymisestä. Säännöllinen seuranta varmistaa, että kuntoutus ja tukitoimet pysyvät ajan tasalla ja vastaavat henkilön muuttuvia tarpeita.
Tulosten hyödyntäminen lisäpalveluiden saamiseksi
Neuropsykologisen tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää perusteena erilaisten tukipalveluiden ja etuuksien hakemisessa. Näitä voivat olla esimerkiksi Kelan kuntoutuspalvelut, vammaispalvelut, erityisopetus tai työeläkeyhtiöiden tukimuodot. Lausunto toimii virallisena dokumenttina, joka auttaa perustelemaan palveluiden tarpeen ja oikeuden erilaisiin tukimuotoihin.
Miten valmistautua neuropsykologiseen tutkimukseen?
Valmistautuminen neuropsykologiseen tutkimukseen voi auttaa saamaan tarkempia tuloksia. On suositeltavaa:
- Varmistaa, että olet levännyt hyvin ennen tutkimusta.
- Välttää alkoholia ja muita päihteitä ennen tutkimusta.
- Tuoda mukanasi kaikki tarvittavat asiakirjat, kuten aiemmat lääketieteelliset raportit.
- Olla avoin ja rehellinen haastatteluissa ja testeissä.
Kenelle neuropsykologinen tutkimus on suunnattu?
Neuropsykologinen tutkimus on suunnattu henkilöille, joilla on epäilyjä neurologisista tai psykiatrisista häiriöistä, jotka vaikuttavat heidän kognitiivisiin kykyihinsä tai käyttäytymiseensä. Tämä voi sisältää lapsia, joilla on oppimisvaikeuksia, aikuisia, joilla on muistin ongelmia, tai henkilöitä, jotka ovat kokeneet aivovamman tai aivohalvauksen. Tutkimus voi myös olla hyödyllinen diagnosoinnin tukena ja kuntoutuksen suunnittelussa. Ota yhteyttä ja kysy lisää!