Neuropsykiatrisen diagnoosin saaminen kestää Suomessa tyypillisesti 3-12 kuukautta, mutta aikataulu vaihtelee merkittävästi riippuen palveluntarjoajasta ja yksilöllisistä tekijöistä. Julkisella sektorilla prosessi on usein pidempi (6-12 kk) jonotusaikojen vuoksi, kun taas yksityisellä sektorilla diagnoosi voidaan saada nopeammin (1-3 kk). Diagnoosiprosessi sisältää useita vaiheita: lähetteen saamisen, alkukartoituksen, laajat tutkimukset ja lopulliset arvioinnit, joista jokainen vaatii oman aikansa.
Mikä on neuropsykiatrisen diagnoosiprosessin tyypillinen kesto Suomessa?
Neuropsykiatrisen diagnoosiprosessin kesto Suomessa vaihtelee tyypillisesti 3-12 kuukauden välillä. Julkisella sektorilla prosessi kestää tavallisesti 6-12 kuukautta, kun taas yksityisellä sektorilla diagnoosi voidaan saada 1-3 kuukaudessa. Alueelliset erot vaikuttavat merkittävästi odotusaikoihin.
Lasten ja nuorten kohdalla diagnoosiprosessi alkaa usein neuvolassa, kouluterveydenhuollossa tai perheneuvolassa, josta ohjataan erikoissairaanhoitoon. Aikuisilla prosessi käynnistyy yleensä perusterveydenhuollossa, josta lähete erikoissairaanhoitoon voi kestää 1-3 kuukautta. Lähetteiden käsittely ja ensimmäiselle arviointikäynnille pääseminen vie julkisella puolella tyypillisesti 2-4 kuukautta.
Yksityisellä sektorilla, kuten ProNeuronin neuropsykiatrisissa tutkimuspalveluissa, pääsee usein nopeammin tutkimuksiin. Yksityisellä puolella alkukartoitukseen pääsee tyypillisesti 1-3 viikon sisällä yhteydenotosta, ja koko diagnoosiprosessi voidaan toteuttaa 1-3 kuukaudessa.
Alueelliset erot ovat huomattavia: pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa jonot voivat olla pidempiä suuremman kysynnän vuoksi, kun taas pienemmillä paikkakunnilla saatavuus voi vaihdella merkittävästi riippuen alan asiantuntijoiden määrästä.
Mitkä vaiheet kuuluvat neuropsykiatriseen diagnoosiprosessiin?
Neuropsykiatrinen diagnoosiprosessi koostuu tyypillisesti 5-6 vaiheesta: lähetteen saamisesta, alkuarvioinnista, neuropsykologisista tutkimuksista, mahdollisista lisätutkimuksista, moniammatillisesta arvioinnista ja diagnoosin saamisesta. Jokainen vaihe on tärkeä kokonaisvaltaisen ja tarkan arvioinnin varmistamiseksi.
Lähetteen saaminen (kesto: 1-3 kuukautta)
Prosessi alkaa lähetteen saamisella perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. Aikuiset voivat hakeutua terveyskeskuslääkärin vastaanotolle, joka arvioi lähetteen tarpeen neuropsykiatrisiin tutkimuksiin. Lasten kohdalla lähete tulee usein neuvolasta, kouluterveydenhuollosta tai perheneuvolasta. Yksityisellä puolella asiakkaat voivat hakeutua tutkimuksiin myös ilman lähetettä.
Alkuarviointi (kesto: 1-2 käyntiä, 1-2 tuntia/käynti)
Ensimmäisillä käynneillä erikoislääkäri tai muu erityistyöntekijä kartoittaa henkilön oireita, kehityshistoriaa, elämäntilannetta ja toimintakykyä. Tähän vaiheeseen kuuluu haastatteluja ja erilaisten kyselylomakkeiden täyttämistä. ProNeuronissa yli 18-vuotiaiden diagnostinen selvittely alkaa erityistyöntekijän diagnostisella alkukartoituksella, jossa kootaan yhteen elämänhistoriaan ja varhaiskehitykseen liittyviä esitietoja.
Neuropsykologiset tutkimukset (kesto: 5-8 tuntia, 2-4 käyntiä)
Tämä vaihe sisältää laaja-alaisen neuropsykologisen arvioinnin, jossa tutkitaan mm. tarkkaavuutta, toiminnanohjausta, muistia, kielellisiä ja visuaalisia taitoja sekä sosiaalisia valmiuksia. Tutkimukset toteutetaan useammalla käynnillä, sillä ne vaativat keskittymistä ja voivat olla kuormittavia.
Mahdolliset lisätutkimukset (kesto: 1-3 viikkoa)
Tarvittaessa tehdään lisätutkimuksia, kuten laboratoriokokeita, aivojen kuvantamistutkimuksia tai muita erikoistutkimuksia muiden sairauksien poissulkemiseksi tai liitännäishaasteiden selvittämiseksi.
Moniammatillinen arviointi (kesto: 1-3 viikkoa)
Diagnoosiprosessissa keskeistä on moniammatillinen yhteistyö, jossa eri alojen ammattilaiset (lääkäri, psykologi, toimintaterapeutti, puheterapeutti) arvioivat tuloksia yhdessä kokonaiskuvan saamiseksi.
Diagnoosin saaminen ja jatkosuunnitelmat (kesto: 1-2 käyntiä)
Viimeisessä vaiheessa erikoislääkäri kokoaa yhteen kaikki tutkimustulokset, tekee diagnoosin ja laatii yksilöllisen hoito- ja kuntoutussuunnitelman. Tässä vaiheessa käydään läpi tutkimustulokset, keskustellaan diagnoosista ja sovitaan jatkotoimenpiteistä.
Mitkä tekijät voivat nopeuttaa tai hidastaa diagnoosiprosessia?
Neuropsykiatrisen diagnoosiprosessin kestoon vaikuttavat merkittävästi palveluntarjoajan resurssit, oireiden selkeys, ikä ja elämäntilanne, mahdolliset rinnakkaiset haasteet, tarvittavien lisätutkimusten määrä sekä aiempi hoitohistoria. Nämä tekijät voivat joko nopeuttaa tai pitkittää diagnoosiprosessia useilla viikoilla tai kuukausilla.
Palveluntarjoajan resurssit ovat usein merkittävin vaikuttava tekijä. Julkisella sektorilla jonotusajat voivat olla pitkiä resurssipulan vuoksi, kun taas yksityisellä sektorilla prosessi on yleensä nopeampi. Alueelliset erot ovat huomattavia: pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa jonot ovat tyypillisesti pidempiä kuin pienemmillä paikkakunnilla.
Oireiden selkeys ja voimakkuus vaikuttavat siihen, kuinka helposti neurokirjon piirteet tunnistetaan. Selkeästi erottuvat oireet voivat nopeuttaa diagnoosia, kun taas epätyypilliset tai lievemmät piirteet saattavat vaatia perusteellisempia tutkimuksia.
Ikä ja elämäntilanne vaikuttavat myös diagnoosiprosessiin. Aikuisilla neuropsykiatriset piirteet voivat ilmetä eri tavoin kuin lapsilla, ja elämän aikana kehitetyt selviytymisstrategiat saattavat peittää oireita. Aikuisten kohdalla tarvitaan usein myös lapsuuden kehityshistorian selvittämistä, mikä voi olla haastavaa, jos tietoa ei ole saatavilla.
Mahdolliset rinnakkaiset haasteet, kuten masennus, ahdistus tai muut neurologiset tai psykiatriset tilat, voivat monimutkaistaa diagnosointia. Näiden erottaminen toisistaan vaatii huolellista arviointia ja voi pidentää prosessia.
Tarvittavien lisätutkimusten määrä voi vaihdella yksilöllisesti. Joissakin tapauksissa tarvitaan laajempia tutkimuksia, kuten aivojen kuvantamista tai muita erikoistutkimuksia, mikä lisää kokonaisaikaa.
Aiempi hoitohistoria ja dokumentaatio voivat joko nopeuttaa tai hidastaa prosessia. Valmiiksi kootut aiemmat tutkimustulokset, koulutodistukset ja muut asiakirjat voivat nopeuttaa arviointia, kun taas puutteellinen dokumentaatio voi vaatia lisäselvityksiä.
Miten voi valmistautua neuropsykiatrisiin tutkimuksiin?
Neuropsykiatrisiin tutkimuksiin valmistautumisessa kannattaa koota tarvittavat dokumentit, pitää oirepäiväkirjaa, kerätä taustatietoja varhaisemmilta vuosilta, valmistella kysymyksiä ja hallita odotuksia. Huolellinen valmistautuminen voi merkittävästi sujuvoittaa diagnoosiprosessia ja tuottaa tarkempia tuloksia.
Dokumenttien kokoaminen
Kokoa valmiiksi kaikki oleelliset asiakirjat, kuten:
- Aiemmat terveystiedot ja lääkärinlausunnot
- Koulu- ja neuvolatodistukset sekä HOJKS-arviot
- Mahdolliset aiemmat psykologiset tai neuropsykologiset tutkimustulokset
- Tiedot mahdollisista lääkityksistä ja niiden vaikutuksista
ProNeuronin diagnostisessa alkukartoituksessa arviointi nopeutuu, jos sinulla on mukanasi aiemmat sairauskertomustiedot, tutkimuslausunnot sekä neuvola- ja kouluterveydenhuollon asiakirjat. Jos näitä ei ole saatavilla, ne voidaan tilata suostumuksellasi.
Oirepäiväkirjan pitäminen
Pidä 2-4 viikon ajan päiväkirjaa, johon kirjaat:
- Päivittäiset haasteet ja niiden vaikutukset arkeen
- Tilanteet, joissa koet erityisiä vahvuuksia tai vaikeuksia
- Mahdolliset aistiherkkyydet ja niiden ilmeneminen
- Energiatasot ja kuormittuminen eri tilanteissa
- Unen laatu ja määrä sekä sen vaikutus toimintakykyyn
Taustatietojen kokoaminen
Keskustele mahdollisuuksien mukaan perheenjäsenten tai läheisten kanssa lapsuudestasi ja kehityshistoriastasi. Aikuisten kohdalla lapsuuden tietojen saaminen on erityisen tärkeää. ProNeuronissa yli 18-vuotiaiden diagnostisessa alkukartoituksessa on eduksi, jos mukana on osan aikaa lapsuus- ja nuoruusvaiheista tietävä läheinen tai mahdollisuus haastatella läheistä esimerkiksi etäyhteydellä.
Kysymysten valmistelu
Kirjoita etukäteen ylös kysymyksiä, joihin toivot saavasi vastauksia tutkimusten aikana tai niiden jälkeen. Mieti, mitkä asiat ovat sinulle erityisen tärkeitä selvittää ja mitä hyötyä toivot diagnoosista olevan.
Odotusten hallinta
Varaudu siihen, että diagnoosiprosessi on perusteellinen ja voi kestää useita viikkoja tai kuukausia. Tutkimuskäynnit voivat olla kuormittavia, joten huolehdi jaksamisestasi prosessin aikana. Valmistaudu kertomaan avoimesti kokemuksistasi, mutta muista, että kaikkea ei tarvitse muistaa heti – prosessi etenee vaihe vaiheelta.
Voit tutustua tarkemmin ProNeuronin diagnostisiin tutkimuspalveluihin, jossa neuropsykiatrinen arviointipalvelu toteutuu Käypä hoito -suosituksen mukaisesti.
Mistä voi saada tukea diagnoosiprosessin aikana?
Neuropsykiatrisen diagnoosiprosessin aikana tukea on saatavilla vertaistukiryhmistä, järjestöistä, terapia- ja ohjauspalveluista, digitaalisista tukimuodoista sekä ammattilaisilta. Oikean tuen löytäminen auttaa jaksamaan prosessin aikana ja ymmärtämään neuromonimuotoisuutta paremmin.
Vertaistukiryhmät tarjoavat arvokasta ymmärrystä ja käytännön vinkkejä ihmisiltä, joilla on samankaltaisia kokemuksia. Vertaistukiryhmiä järjestävät esimerkiksi:
- ADHD-liitto
- Autismiliitto
- Suomen Tourette- ja OCD-yhdistys
- Paikalliset neurokirjon yhdistykset
Järjestöt tarjoavat laaja-alaisesti tietoa, neuvontaa ja tapahtumia. Järjestöjen kautta voi löytää ajankohtaista tietoa neuropsykiatrisista piirteistä ja palveluista:
- ADHD-liiton neuvontapuhelin ja chat-palvelu
- Autismiliiton vertaistuki ja tietopankki
- Mieli ry:n kriisipuhelin ja chat-palvelu
Terapia- ja ohjauspalvelut voivat auttaa jo diagnoosiprosessin aikana. Vaikka varsinainen kuntoutus usein alkaa vasta diagnoosin jälkeen, voit hyötyä tukikäynneistä jo prosessin aikana:
- Neuropsykiatrinen valmennus
- Psykoterapia
- Toimintaterapia
- Puheterapia
ProNeuronissa on mahdollista saada tukea jo diagnoosiprosessin aikana, ja asiantuntijamme osaavat ohjata sinua sopivien tukimuotojen pariin. Voit ottaa yhteyttä ProNeuronin asiantuntijoihin keskustellaksesi sinulle sopivimmista tukimuodoista.
Digitaaliset tukimuodot tarjoavat joustavia vaihtoehtoja tiedon ja tuen saamiseen:
- Verkkovertaisryhmät ja keskustelufoorumit
- Neurokirjoa käsittelevät podcastit ja YouTube-kanavat
- Mobiilisovellukset toiminnanohjaukseen ja arjen hallintaan
- Verkkokurssit ja webinaarit neuromonimuotoisuudesta
Läheisten tuki on korvaamatonta prosessin aikana. Jaa tietoa neuromonimuotoisuudesta myös läheisillesi, jotta he voivat paremmin ymmärtää kokemuksiasi ja tukea sinua. Muista, että diagnoosiprosessi on vain välivaihe matkalla parempaan itseymmärrykseen ja sopivien tukimuotojen löytämiseen.
On tärkeää muistaa, että neuropsykiatristen piirteiden kirjo on laaja ja jokaisen kokemus on yksilöllinen. Neuromonimuotoisuus tuo mukanaan sekä vahvuuksia että haasteita, ja diagnoosiprosessi auttaa tunnistamaan molempia. Oikean tuen avulla voit oppia hyödyntämään vahvuuksiasi ja löytää keinoja haasteiden kanssa selviytymiseen.