Neurokirjoon kuuluvan 16-29-vuotiaan työelämävalmiuksien kehittäminen perustuu yksilöllisten vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Keskeisiä kehitettäviä taitoja ovat sosiaaliset- ja vuorovaikutustaidot, toiminnanohjaus, ajanhallinta sekä stressinsietokyky. Kuntoutuspalvelut, kuten Oma väylä, tarjoavat räätälöityä tukea, joka huomioi neuromonimuotoisuuden erityispiirteet. Nuori voi kehittää työelämävalmiuksiaan yksilö- ja ryhmäharjoitusten kautta, jotka keskittyvät käytännönläheisiin tilanteisiin.
Mitä työelämävalmiuksia neurokirjoon kuuluva nuori aikuinen tarvitsee?
Neurokirjoon kuuluva nuori aikuinen tarvitsee työelämässä erityisesti sosiaalisia taitoja, toiminnanohjausta, ajanhallintataitoja sekä stressinsietokykyä. Näiden ohella tärkeitä ovat myös ammatilliset taidot sekä oman neuromonimuotoisuuden ymmärtäminen ja siihen liittyvien vahvuuksien tunnistaminen. Työelämävalmiudet rakentuvat aina yksilöllisten tarpeiden pohjalta.
Sosiaaliset taidot ja kommunikaatio ovat työelämässä keskeisiä. Tähän kuuluvat kyky tulkita sosiaalisia tilanteita, ymmärtää sanattomia viestejä, kommunikoida selkeästi sekä toimia tiimissä. Neurokirjoon kuuluvilla henkilöillä voi olla haasteita näissä taidoissa, mutta harjoittelun avulla niitä voi kehittää merkittävästi.
Toiminnanohjaus on työelämässä kriittinen taito. Siihen sisältyvät:
- Tehtävien suunnittelu ja priorisointi
- Aloittamisen ja loppuun saattamisen taidot
- Tarkkaavuuden säätely ja keskittymiskyky
- Siirtyminen tehtävästä toiseen joustavasti
- Oman toiminnan arviointi ja mukauttaminen
Ajanhallinta on työelämän perustaito, johon kuuluu kyky arvioida tehtäviin kuluvaa aikaa, aikataulujen noudattaminen sekä kalenterin ja muistutuksien käyttö. Stressinsietokyky puolestaan auttaa selviytymään työelämän vaihtelevissa tilanteissa ja paineen alla.
Vahvuuksien tunnistaminen on erityisen tärkeää. Neurokirjoon liittyy usein erityisiä vahvuuksia kuten:
- Tarkka yksityiskohtien havainnointi
- Kyky syventyä kiinnostaviin aiheisiin perusteellisesti
- Luova ja erilainen ajattelu
- Rehellisyys ja suoruus
- Hyvä visuaalinen hahmottamiskyky
Näiden vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen auttaa löytämään sopivia työtehtäviä ja -ympäristöjä, joissa neurokirjoon kuuluva henkilö voi menestyä.
Miten Oma väylä -kuntoutus voi auttaa työelämätaitojen kehittämisessä?
Oma väylä -kuntoutus tarjoaa yksilöllistä tukea neurokirjoon kuuluville 16-29-vuotiaille nuorille aikuisille työelämävalmiuksien kehittämiseen. Kuntoutus yhdistää yksilö- ja ryhmätapaamisia sekä jalkautuvaa tukea arjen toimintaympäristöihin, kuten oppilaitoksiin tai työpaikoille. Tämä kokonaisvaltainen lähestymistapa mahdollistaa taitojen harjoittelun sekä turvallisessa ympäristössä että aidoissa työelämätilanteissa.
Oma väylä -kuntoutus sisältää vuoden aikana:
- 27 yksilöllistä tapaamista, joista osa voi toteutua etänä
- 10 ryhmätapaamista vertaistuen ja sosiaalisten taitojen harjoittelemiseksi
- Läheisten ryhmätapaamisia tukiverkoston vahvistamiseksi
- Seurantatapaamisia kuntoutuksen päättyessä
Yksilötapaamiset räätälöidään vastaamaan asiakkaan henkilökohtaisia tarpeita ja tavoitteita. Niissä voidaan keskittyä esimerkiksi työhakutaitojen vahvistamiseen, työpaikkahaastatteluihin valmistautumiseen tai työssä tarvittavien vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Kuntoutuksen ammattilainen tarjoaa konkreettisia työkaluja ja strategioita arjen haasteisiin.
Ryhmätapaamiset puolestaan mahdollistavat vertaistuen ja sosiaalisten taitojen harjoittelun turvallisessa ympäristössä. Ryhmässä voidaan käsitellä työelämään liittyviä teemoja ja harjoitella esimerkiksi:
- Työelämän sosiaalisia tilanteita
- Palautteen vastaanottamista ja antamista
- Itseilmaisua ja oman osaamisen esittelemistä
- Ongelmien ratkaisua työympäristössä
Jalkautuva tuki on Oma väylä -kuntoutuksen erityinen vahvuus. Kuntoutuksen ammattilainen voi tarvittaessa tulla mukaan työpaikalle tai oppilaitokseen ja auttaa soveltamaan opittuja taitoja käytäntöön. Tämä tekee taitojen siirtämisestä arkeen konkreettisempaa ja tehokkaampaa.
Millaiset harjoitukset ja menetelmät kehittävät neurokirjon nuoren työelämävalmiuksia?
Neurokirjoon kuuluvien nuorten työelämävalmiuksia voidaan kehittää monipuolisten harjoitusten ja menetelmien avulla. Tehokkainta on käyttää käytännönläheisiä, konkreettisia harjoituksia, jotka huomioivat yksilölliset vahvuudet ja haasteet. Keskeisintä on, että harjoitukset ovat sovellettavissa suoraan arjen tilanteisiin ja toistettavissa riittävän usein.
Vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen harjoitteluun sopivia menetelmiä ovat:
- Roolipelit, joissa harjoitellaan työelämän tyypillisiä keskustelutilanteita
- Sosiaalisten tilanteiden videoanalyysi ja reflektointi
- Työpaikan kirjoittamattomien sääntöjen tunnistaminen ja listaaminen
- Selkeiden kommunikaatiostrategioiden harjoittelu, kuten KYSYN-menetelmä (Kerro, Ystävällisesti, Selkeästi, Ymmärrä vastaus, Noudata ohjeita)
Toiminnanohjauksen kehittämiseen soveltuvia harjoituksia ovat:
- Tehtävien pilkkominen pienempiin osiin ja niiden visualisointi
- Toiminnansuunnittelutekniikat, kuten ”5 askeleen menetelmä” (1. Mitä teen, 2. Miten teen, 3. Mitä tarvitsen, 4. Miten tiedän onnistuneeni, 5. Mitä teen seuraavaksi)
- Vaihtoehtojen punnitseminen ja päätöksentekoharjoitukset
- Keskittymisharjoitukset, kuten pomodoro-tekniikka
Ajanhallintataitoja voidaan kehittää seuraavilla menetelmillä:
- Henkilökohtaisen kalenterin ja muistutusjärjestelmän luominen ja käyttöönotto
- Ajan arviointiharjoitukset, joissa mitataan tehtäviin kuluvaa aikaa
- Priorisointi-matriisien käyttö (kiireellinen/tärkeä)
- Rutiinien rakentaminen ja visualisointi
Stressinhallintaan ja itsesäätelyyn sopivia harjoituksia ovat:
- Aistikuormituksen tunnistaminen ja säätely työympäristössä
- Taukojen suunnittelu ja elpymisstrategiat
- Tietoisen läsnäolon harjoitukset työpäivän aikana
- Stressisignaalien tunnistaminen ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet
Työelämän pelisääntöjen oppimisessa auttavat konkreettiset esimerkit ja kirjoitetut ohjeet. Näitä voidaan harjoitella esimerkiksi työpaikkavierailuilla, mentorointisuhteilla ja työhön tutustumisjaksoilla.
Kuinka työnantajat voivat tukea neurokirjoon kuuluvaa työntekijää?
Työnantajat voivat merkittävästi edistää neurokirjoon kuuluvan työntekijän onnistumista työelämässä. Keskeisin periaate on ymmärtää neuromonimuotoisuutta ja tunnistaa, että pienetkin mukautukset voivat olennaisesti parantaa työntekijän suoriutumista ja hyvinvointia. Tärkeää on myös nähdä neurokirjon tuomat vahvuudet ja hyödyntää niitä työyhteisössä.
Työympäristön mukautukset ovat usein yksinkertaisia ja edullisia toteuttaa:
- Aistikuormituksen vähentäminen (esim. mahdollisuus käyttää kuulokkeita, rauhallisempi työpiste tai valaistuksen säätäminen)
- Selkeä työpisteen järjestely ja visuaaliset ohjeet
- Mahdollisuus etätyöhön tai joustavaan työaikaan
- Taukotila, johon voi vetäytyä tarvittaessa rauhoittumaan
Selkeä kommunikaatio on erityisen tärkeää neurokirjoon kuuluvien työntekijöiden kanssa:
- Yksiselitteiset, kirjalliset ohjeet ja odotukset
- Konkreettiset esimerkit toivotusta lopputuloksesta
- Säännölliset ja strukturoidut palautekeskustelut
- Suorat ilmaisut epäsuorien vihjeiden sijaan
Esimiehen rooli on keskeinen työntekijän onnistumisen kannalta. Hyvä esimies:
- Perehtyy neuromonimuotoisuuteen ja työntekijän yksilöllisiin tarpeisiin
- Järjestää säännölliset check-in -keskustelut työntekijän kanssa
- Auttaa työtehtävien priorisoinnissa ja aikatauluttamisessa
- Huolehtii, että työntekijällä on riittävä tuki ja resurssit tehtävistään suoriutumiseen
- Toimii tulkkina työntekijän ja muun työyhteisön välillä tarvittaessa
Työtehtävien mukauttaminen työntekijän vahvuuksien mukaan hyödyttää sekä työntekijää että työnantajaa. Neurokirjoon kuuluvilla henkilöillä on usein erityisiä vahvuuksia, kuten yksityiskohtien tarkka havainnointi, kyky keskittyä intensiivisesti, rehellisyys ja suoruus sekä luova ongelmanratkaisu. Näiden vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen voi tuoda merkittävää lisäarvoa työyhteisölle.
Työyhteisön ilmapiirin rakentaminen neuromonimuotoisuutta arvostavaksi on tärkeää. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tietoisuuden lisäämistä neuromonimuotoisuudesta koulutuksen avulla ja erilaisuuden arvostamisen edistämistä työpaikan kulttuurissa.
Mistä neurokirjoon kuuluva nuori voi saada tukea työelämään siirtymiseen?
Neurokirjoon kuuluvalle nuorelle on tarjolla monipuolisia tukipalveluja työelämään siirtymisen tueksi. Palvelut vaihtelevat yksilöllisestä kuntoutuksesta ryhmämuotoiseen tukeen ja työllistymispalveluihin. Tärkeintä on löytää omiin tarpeisiin sopivat palvelut ja rakentaa toimiva tukiverkosto.
Kelan kuntoutuspalvelut ovat keskeinen tukimuoto:
- Oma väylä -kuntoutus 16-29-vuotiaille, joilla on autismikirjon häiriö tai ADHD
- NUOTTI-valmennus alle 30-vuotiaille, jotka tarvitsevat tukea elämänhallintaan ja tulevaisuuden suunnitteluun
- Ammatillinen kuntoutus, kuten työkokeilu, työhönvalmennus ja koulutuskokeilu
- Neuropsykologinen kuntoutus ja psykoterapia
TE-toimiston (nykyisin työllisyyspalvelut) tarjoamat palvelut:
- Ammatinvalinta- ja uraohjaus
- Työhönvalmennus ja työkokeilu
- Palkkatuki työnantajalle
- Työolosuhteiden järjestelytuki
Oppilaitosten tukipalvelut auttavat opintojen ja työelämän nivelvaiheessa:
- Opinto-ohjaus ja urasuunnittelu
- Erityisopettajan tuki
- Opiskelun erityisjärjestelyt ja yksilölliset opintopolut
- Oppilaitosten urapalvelut ja työelämäyhteydet
Järjestöt ja kolmas sektori tarjoavat korvaamatonta tukea:
- Autismikirjon järjestöt, ADHD-liitto ja paikalliset yhdistykset
- Vertaistukiryhmät ja mentorointiohjelmat
- Neuvontapalvelut ja työelämätapahtumat
- Kokemusasiantuntijatoiminta
Työelämän tukipalveluita haettaessa on hyvä huomioida, että useimpiin palveluihin tarvitaan diagnoosi tai lähete. Tukipalveluiden yhdisteleminen oman tarpeen mukaan on usein tehokkain tapa rakentaa polku työelämään. Palveluohjausta kannattaa pyytää esimerkiksi hoitavalta taholta tai Kelan kuntoutuspalveluista.
Jos kaipaat lisätietoa tai henkilökohtaista ohjausta työelämävalmiuksien kehittämiseen, ota yhteyttä ProNeuronin asiantuntijoihin. Asiantuntijamme auttavat sinua löytämään juuri sinulle sopivat palvelut ja tukimuodot työelämään siirtymisessä.