Moni aikuinen on elänyt vuosia selittämättömien haasteiden kanssa – tarkkaavaisuuden vaikeuksien, sosiaalisten tilanteiden kuormittavuuden tai toiminnanohjauksen ongelmien parissa. Neuropsykiatriset häiriöt kuten ADHD tai autismikirjo jäävät aikuisilla usein tunnistamatta, ja diagnoosin saaminen vasta aikuisiällä on yleistynyt. Mutta miten tällaiseen tutkimukseen kannattaa valmistautua? Mitä prosessissa tapahtuu, ja mitä hyötyä diagnoosista voi olla?
Aikuisen neuropsykiatrinen tutkimus on moniulotteinen prosessi, jossa kartoitetaan henkilön toimintakykyä, kehityshistoriaa ja oireita kokonaisvaltaisesti. Tutkimusprosessin tavoitteena on selvittää, selittyvätkö koetut haasteet neuropsykiatrisella häiriöllä, ja luoda pohja oikeanlaisten tukitoimien löytämiselle. Onnistunut tutkimus vaatii sekä ammattilaisilta että tutkittavalta huolellista valmistautumista.
Miksi aikuisen neuropsykiatrinen tutkimus on tärkeää?
Aikuisiällä diagnosoimattomat neuropsykiatriset häiriöt voivat vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun, työkykyyn ja ihmissuhteisiin. Moni saattaa kampailla vuosikausia selittämättömien vaikeuksien kanssa ymmärtämättä niiden todellista syytä. Tunnistamattomien neuropsykiatristen oireiden kanssa eläminen voi johtaa toistuviin epäonnistumisen kokemuksiin, itsetunto-ongelmiin ja uupumiseen, kun henkilö yrittää sopeutua ympäristöön, joka ei vastaa hänen neurobiologisia ominaisuuksiaan.
Työelämässä neuropsykiatriset haasteet voivat näkyä esimerkiksi ajanhallintaan liittyvinä vaikeuksina, kuormittumisena tai vaikeutena priorisoida tehtäviä. Ihmissuhteissa taas kommunikaation haasteet, sosiaalisissa tilanteissa kuormittuminen tai tunnekokemuksen erilaisuus saattavat aiheuttaa väärinymmärryksiä ja konflikteja. Moni aikuinen on kehittänyt erilaisia kompensaatiokeinoja selviytyäkseen, mutta nämä keinot eivät aina riitä, ja jatkuva pinnistely kuluttaa voimavaroja.
Diagnostinen selvittely voi toimia käännekohtana kohti parempaa elämänhallintaa. Kun neuropsykiatrinen häiriö tunnistetaan, henkilö saa selityksen kokemilleen vaikeuksille, mikä usein jo itsessään on helpottava kokemus. Diagnoosi avaa oven yksilölliselle tuelle ja kuntoutukselle sekä auttaa ymmärtämään omia vahvuuksia ja haasteita paremmin. Se voi myös oikeuttaa erilaisiin tukitoimiin opiskelussa tai työelämässä.
Digitalisaation aikakaudella neuropsykiatriset oireet voivat ilmetä uusilla tavoilla. Informaatiotulva, jatkuvat keskeytykset ja monitehtäväisyys voivat olla erityisen haastavia tarkkaavuuden säätelyn vaikeuksista kämppääville. Toisaalta digitaaliset apuvälineet, kuten kalenterisovellukset tai muistutustyökalut, voivat toimia arvokkaina tukikeinoina. Etäpalvelut ovat myös tehneet neuropsykiatrisista arvioinneista saavutettavampia, kun tutkimuksen osia voidaan toteuttaa joustavasti verkossa.
Neuropsykiatrisen tutkimusprosessin vaiheet
Neuropsykiatrinen tutkimusprosessi koostuu useista toisiaan täydentävistä vaiheista, joiden tavoitteena on muodostaa kokonaisvaltainen kuva henkilön toimintakyvystä, oireista ja niiden vaikutuksista. ProNeuronissa tutkimusprosessi alkaa diagnostisella alkukartoituksella, jossa erityistyöntekijä kokoaa yhteen elämänhistoriaan ja varhaiskehitykseen liittyviä esitietoja. Tämä tapahtuu sekä haastattelemalla että strukturoiduilla kyselylomakkeilla. Kartoituksessa käydään läpi lapsuutta, nuoruutta ja aikuisuutta sekä selvitetään, milloin ja miten oireet ovat alkaneet ilmetä. Alkukartoituksessa on eduksi, jos mukana on osan aikaa henkilö, joka tuntee tutkittavan lapsuuden ja nuoruuden vaiheita.
Alkukartoituksen jälkeen prosessi etenee erikoislääkärin vastaanotolle, jossa syvennetään ymmärrystä oireista ja niiden vaikutuksista arkeen. Erikoislääkäri arvioi oirekuvaa neuropsykiatrisesta näkökulmasta ja pohtii mahdollisia erotusdiagnostisia vaihtoehtoja. Tässä vaiheessa voidaan myös määrätä tarvittavia laboratoriotutkimuksia, joilla suljetaan pois muita mahdollisia oireiden selittäjiä.
Tutkimusprosessiin kuuluu usein myös neuropsykologinen tutkimus, jossa arvioidaan kognitiivisia toimintoja kuten tarkkaavuutta, toiminnanohjausta, muistia ja oppimista. Tämä tutkimus antaa objektiivista tietoa henkilön vahvuuksista ja haasteista sekä täydentää haastatteluissa ja kyselylomakkeilla saatua tietoa. Neuropsykologinen tutkimus kestää yleensä useita tunteja ja voidaan jakaa useammalle käyntikerralle.
Koko prosessin ajan kootaan ja analysoidaan tietoa eri lähteistä: asiakkaan kertomaa, läheisten havaintoja, kyselylomakkeiden tuloksia, neuropsykologisia testejä ja aiempia potilasasiakirjoja. Näiden pohjalta erikoislääkäri tekee diagnostisen yhteenvedon sekä laatii yksilöllisen hoito- ja kuntoutussuunnitelman. ProNeuronissa tutkimusprosessi on suunniteltu Käypä hoito -suosituksen mukaisesti, ja sen kesto vaihtelee yksilöllisesti tarpeen mukaan.
Kuinka valmistautua arviointikäynneille?
Hyvä valmistautuminen neuropsykiatrisiin arviointikäynteihin tehostaa tutkimusprosessia ja auttaa muodostamaan tarkemman kokonaiskuvan tilanteesta. Ensimmäinen konkreettinen askel on aikaisempien terveystietojen kerääminen. Aiemmat tutkimus- ja hoitojaksot, neuvolakortit, koulutodistukset ja mahdolliset HOJKS-asiakirjat sisältävät arvokasta tietoa kehityshistoriasta ja oireiden ilmenemisestä. Jos näiden dokumenttien kerääminen omatoimisesti on haastavaa, asiakirjat voidaan tilata suostumuksellasi myös tutkimuksen yhteydessä.
Oirepäiväkirjan pitäminen ennen arviointikäyntejä voi olla erittäin hyödyllistä. Kirjaa ylös, millaisissa tilanteissa oireita ilmenee, miten voimakkaita ne ovat ja miten ne vaikuttavat toimintakykyysi. Myös läheisten havainnot voivat olla arvokkaita – pyydä puolisoa, vanhempia tai läheisiä ystäviä pohtimaan, millaisia haasteita he ovat sinussa havainneet. Lapsuuden ja nuoruuden aikaisista kokemuksista voi kysyä vanhemmilta tai muilta kasvattajilta, sillä neuropsykiatriset häiriöt ovat kehityksellisiä ja niiden oireiden tulisi ilmetä jo lapsuudessa ainakin jossain muodossa.
Arviointikäynneille on hyvä saapua levänneenä. Etenkin neuropsykologiset tutkimukset vaativat keskittymiskykyä, joten varmista riittävä uni edeltävinä öinä. On myös tärkeää, että olet syönyt normaalisti ja ottanut mahdolliset lääkkeesi tavalliseen tapaan, ellei erikseen ole ohjeistettu toisin. Vastaanottotilanteessa pyri kertomaan oireistasi ja elämänhistoriastasi mahdollisimman avoimesti ja konkreettisesti. Käytännön esimerkit arjen tilanteista ovat usein informatiivisempia kuin yleiset kuvaukset.
Muista, että arviointitilanteessa ei ole tarkoitus ”menestyä” tai esittää mitään tiettyä roolia. Tavoitteena on saada mahdollisimman todenmukainen kuva toimintakyvystäsi – niin vahvuuksistasi kuin haasteistasi.
Valmistaudu myös emotionaalisesti tutkimusprosessiin. Oman elämänhistorian ja haasteiden käsittely voi nostaa pintaan monenlaisia tunteita. On täysin normaalia kokea jännitystä, epävarmuutta tai jopa pelkoa tutkimuksen aikana. Voit avoimesti kertoa näistä tunteista tutkimusta tekevälle ammattilaiselle. Myös kysymysten esittäminen on sallittua ja jopa suotavaa – jos jokin asia tutkimusprosessissa mietityttää, nosta se rohkeasti esiin.
Mitä neuropsykiatrisessa tutkimuksessa selvitetään?
Neuropsykiatrinen tutkimus keskittyy selvittämään aivojen toimintaan liittyviä erityispiirteitä, jotka vaikuttavat henkilön ajatteluun, tunteisiin ja käyttäytymiseen. Arvioinnin keskiössä ovat tarkkaavuuden säätely, toiminnanohjaus, sosiaalinen vuorovaikutus ja aistisäätely. Tarkkaavuuden osalta tutkitaan, miten henkilö kykenee kohdistamaan, ylläpitämään ja tarvittaessa vaihtamaan huomiotaan eri asioiden välillä. Toiminnanohjauksessa arvioidaan suunnitelmallisuutta, työmuistia, toiminnan aloittamista ja inhibitiota eli kykyä jarruttaa impulsseja.
Sosiaalisen vuorovaikutuksen arviointi kattaa muun muassa katsekontaktin, vastavuoroisuuden, eleiden ja ilmeiden käytön sekä kyvyn tunnistaa ja tulkita sosiaalisia vihjeitä. Aistisäätelyssä huomioidaan erityisesti yli- tai aliherkkyys erilaisille aistimuksille kuten äänille, valoille, kosketukselle tai hajuille. Arvioinnissa käytetään standardoituja kyselylomakkeita, kliinisiä haastatteluja ja neuropsykologisia testejä, jotka on suunniteltu mittaamaan näitä toimintoja mahdollisimman objektiivisesti.
Yleisimmistä aikuisiän neuropsykiatrisista diagnooseista ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) ilmenee vaikeutena säädellä tarkkaavuutta, aktiivisuutta ja impulsiivisuutta. Aikuisilla korostuvat usein toiminnanohjauksen haasteet, kuten ajanhallinta, asioiden priorisointi ja pitkäjänteinen työskentely. Autismikirjon häiriössä puolestaan keskeisiä piirteitä ovat sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation erityispiirteet sekä kapea-alaiset, toistuvat kiinnostuksen kohteet ja käyttäytymismallit. Aikuisilla voi ilmetä vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa, muutoksiin sopeutumisessa ja aistisäätelyssä.
Touretten oireyhtymälle ovat tunnusomaisia motoriset ja äänelliset tic-oireet, jotka voivat vaihdella yksinkertaisista monimuotoisiin. Muita harvemmin diagnosoitavia neuropsykiatrisia häiriöitä ovat muun muassa nykimishäiriöt ja ei-kommunikoiva (nonverbaalinen) oppimisvaikeus. On tärkeää huomioida, että neuropsykiatriset häiriöt esiintyvät usein rinnakkain, ja samalla henkilöllä voi olla piirteitä useammasta häiriöstä.
Liitännäissairauksien kuten masennuksen, ahdistuneisuushäiriön tai unettomuuden tunnistaminen on olennainen osa tutkimusta. Nämä voivat olla seurausta pitkään jatkuneista neuropsykiatrisista haasteista tai mutkistaa oirekuvaa entisestään. Kattava diagnostinen arvio huomioi myös nämä tekijät ja niiden vaikutuksen kokonaistilanteeseen. Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa kokonaisvaltainen käsitys siitä, mitkä tekijät selittävät koettuja haasteita ja miten niitä voidaan parhaiten tukea.
Tutkimuksen jälkeen – kohti yksilöllistä tukea ja kuntoutusta
Neuropsykiatrisen tutkimuksen päätteeksi pidetään kattava palautekeskustelu, jossa käydään läpi tutkimustulokset, mahdollinen diagnoosi ja jatkotoimenpiteet. Tässä keskustelussa on keskeistä käsitellä, mitä diagnoosi käytännössä tarkoittaa juuri sinun elämässäsi – mitkä piirteet selittyvät neuropsykiatrisella häiriöllä ja miten niitä voidaan tukea. Yksilöllinen kuntoutussuunnitelma räätälöidään huomioiden henkilökohtaiset vahvuudet, haasteet ja tavoitteet. Suunnitelmassa määritellään konkreettiset tuen muodot, niiden intensiteetti ja kesto.
Diagnoosin jälkeen tarjolla on monenlaisia tuki- ja kuntoutusmuotoja. Neuropsykiatrinen valmennus (coaching) tarjoaa käytännönläheistä tukea arjen hallintaan, toiminnanohjaukseen ja itsesäätelyyn. Psykoterapia puolestaan auttaa käsittelemään diagnoosin herättämiä tunteita ja ajatuksia sekä työstämään mahdollisia liitännäisoireita kuten masennusta tai ahdistusta. Lääkehoito voi joidenkin neuropsykiatristen häiriöiden, erityisesti ADHD:n, kohdalla lievittää merkittävästi oireita ja parantaa toimintakykyä.
Moniammatillisen tiimin merkitys korostuu kuntoutuksessa. Eri alojen asiantuntijat – lääkärit, psykologit, toimintaterapeutit, puheterapeutit ja neuropsykiatriset valmentajat – voivat tarjota toisiaan täydentävää osaamista ja tukea. ProNeuronissa asiakkaan kokonaisvaltainen hoito ja kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti huomioiden kaikki elämän osa-alueet työstä ja opiskelusta vapaa-aikaan ja ihmissuhteisiin.
Neuropsykiatrisen diagnoosin saaneilla on mahdollisuus hakea erilaisia yhteiskunnan tukimuotoja ja etuuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi Kelan kuntoutuspsykoterapia, vaativa lääkinnällinen kuntoutus, ammatillinen kuntoutus tai sopeutumisvalmennus. Opiskeluun ja työelämään voi saada yksilöllisiä tukitoimia ja mukautuksia, jotka kompensoivat neuropsykiatrisen häiriön aiheuttamia haasteita. Nämä voivat sisältää esimerkiksi lisäaikaa tehtävien tekemiseen, rauhallisen työtilan tai apuvälineitä.
Diagnoosi voi olla merkittävä askel kohti parempaa itsetuntemusta ja elämänlaatua. Se auttaa ymmärtämään omaa toimintaa, vahvuuksia ja haasteita uudesta näkökulmasta. Moni kuvaa diagnoosin saamista helpottavana kokemuksena – vihdoin on selitys sille, miksi tietyt asiat ovat olleet vaikeita. Diagnoosin myötä on mahdollista löytää uusia, toimivampia tapoja selviytyä haastavista tilanteista ja hyödyntää omia vahvuuksia entistä paremmin.
Jos tunnistat itsessäsi neuropsykiatrisia piirteitä ja pohdit tutkimuksiin hakeutumista, ota rohkeasti yhteyttä ProNeuroniin. Jokainen tutkimusprosessi räätälöidään yksilöllisesti, ja ammattitaitoinen tiimimme tukee sinua koko matkan ajan. Neuropsykiatrinen diagnoosi voi avata uusia mahdollisuuksia ja polkuja kohti tasapainoisempaa ja omien vahvuuksien mukaista elämää.